Onko papit alttiimpia synneille kuin tavikset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ihmiset ovat samalla tavalla alttiita synnille ja kaikki tekevät syntiä.

Minä oon vähän eri mieltä tästä pessimismistä, että jokaisen _täytyisi_ olla syntinen ja tehdä syntiä. Minä uskon jotta ihminen voi elää synnitöntäkin elämää ja ei ole pakko tehdä syntiä. Minä uskon että hyvyyteen harjautunut ihminen voi kyetä synnittömään elämään.

Kyllä jokainen ihminen tekee syntiä, koska eläämme epätäydellisessä maailmassa. Aatami rikkoi Jumalan sanaa vastaan ja ihmisestä tuli syntinen. Tämän takia Jeesus tuli sovittamaan syntejämme. Ihminen pelastuu ja saa syntejään anteeksi kun uskoo Jeesukseen, että hän on se mitä Raamatussa lukee, ja että hän kärsi puolestasi ristillä.

Vaikka olisi kuinka uskovainen, ei voi olla tekemättä syntejä. Toki niitä tulee välttää niin paljon kun voi. Ihminen on syntinen tässä maanpäällisessä maailmassa.

Minun mielestä ihminen ei ole tuomittu syntinä elämään. Minä uskon että ihminen voi olla synnitön, oli se sitten hyvästä vaelluksesta tai armosta, mutta kuitenkin. Minä uskon että on mahdollista elää synnitöntä elämää, mitä virkaa muuten olisi raamatun opeissa ihmiselle. Raamattu pyrkii harjoittamaan nöyryyttä ihmiselle suhteessa Jumalaan ja monessa kohtaan, ehkä liiaksikin syyllistää ihmistä, mutta pidän sitä vain kasvatuksellisena oppina. Mutta kun ihminen osaa olla jo tarpeeksi nöyrä ja itsenäinen, niin mielestäni ihminen voi parhaillaan elää nuhteetonta elämää. Puhuuhan raamattukin henkilöistä, jotka ovat olleet nuhteettomia ja Jumalalle otollisia.

Lisäksi raamattu pyrkii ihmisen syyllistämisen kautta opettaa ihmisille katumusta synneistä, jotta voisi ne saada anteeksi myöskin. Ja aikaan saada tuota synnintuntoa, jotta voisi katua.

Ei syntejä tarvitse katua. Jos pyytää anteeksi, ne myös saa. Synnintunnustus on muodollinen toimenpide, ja synninpäästö annetaan huolimatta katuuko vai ei.

Lunastaja on hyvittänyt minunkin syntini. Kunhan tunnustan uskoni Jumalaan ja pyydän syntejäni anteeksi, voin jatkaa syntien tekemistä ja perin silti Jumalan valtakunnan.

Se on totta jotta joillekin riittää tämmöinen muodollinen anteeksi pyyntö. Parhammillaan kuitenkin ihminen katuu syntejään ja perii Jumalan Valtakunnan. Minun mielestä tuo on vähän itsensä huijaamistakin jos tyytyy vähempään, ja ei sopisi minun luonteelle. Minä ainakin toivon voivani sekä pystyväni katumaan syntejä mikäli sellaiseen syyllistyn. Tämähän kertoo myös omasta tunnosta, jotta toimiiko omatunto vai puhuuko pelkkä suu. Raamattu yleisesti kieltää syntien uusimisen ja edellyttää ihmiseltä parempaa elämistä armon saatuaan.

Kieltää kyllä. Raamattu kieltää monia asioita. Ihminen tekee silti näitä asioita. Ihminen on syntinen, epätäydellinen, eikä Jumalan valtakunnan arvoinen. Jumala suuressa rakkaudessaan lähetti ainoan poikansa maan päälle lunastaakseen syntimme. Toki siihen tulee pyrkiä ettei tekisi syntiä, mutta kukaan meistä ei ole niin täydellinen että siinä täysin onnistuisimme. Jumala on, ihminen ei. Jumala on kuitenkin myös armollinen, ja pelastaa nekin, jotka toimivat hänen tahtonsa vastaisesti.

Minä uskon että ihminen voi päästä täydellisyyteen. Jopa epätäydellisyys voidaan mieltää täydellisyydeksi, kun se käsitetään ja kun ihmisen inhimillisyys huomioidaan, niin epätäydellinenkin voi olla niin hyvä kuin pystyy. Kristillisen uskon mukaan on uskottu että Jumala tekee täydelliseksi ja täyttää ihmisen vajavaisuudet ja on ihmisen voimana.

Ei ole Kristinuskon / Raamatun mukaista toi että ihminen voisi tulla synnittömäksi!

Tietenkin on. Raamattuhan puhuu pelastuksesta syntien anteeksi saamisena ja armo pelastuksena. Kyllähän siinä armossa kaikki annetaan anteeksi, näin minä ainakin uskon.

Synnit saa anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Jos uskoo häneen että hän on se josta Raamattu kertoo että hän on. Ja uskot että hän kärsi/kuoli ristillä puolestasi. Saamme synnit anteeksi, vanhat synnit ja myös tulevat synnit. Olemme syntisiä ja teemme syntejä vaikka yritäisimme välttää niitä . Jo ajatustasolla teemme syntejä.

Voipi olla. En ihan purematta niele tuota ajatustason syntisyyttä, sillä en tapaa itsellä mitään syntisiä ajatuksia ja vaikka olisikin, niin en ole täysin varma olenko vastuussa ajatuksistani. Sen mukaan kuin voin omia ajatuksiani hallita, niin ei pitäisi syntistä olla.

Ylimielinen olet ainakin, kun kuvittelet ettet koskaan ajattele syntisesti. Se että kuvittelee itse olevansa niin täydellinen, on itsessään syntiä.

Ei ole mielestäni ylimielisyyttä, vaan olen tarkoituksella halunnut itselleni synnittömyyttä myös ajatusteni tasolla. Ja tätäkin voivat ihmiset rukoilla ja pyytää, ettei olisi syntisiä ajatuksia.

Ystävä hyvä! Ei ole mahdollista Raamatun sekä oikean Kristinuskon opin mukaan olla synnitön tässä elämässä!

Oletko edes yrittänyt ja kunnolla? Mistä tiedät miten synnitön sitä voi olla? Jos rukoilun kautta voisit saada apua itsellesi ettet olisi niin syntinen niin eikö se kannattaisi? Onhan se ihmisen opettaminen mahdollista ja jos ihmisessä on jotain synnillisyyttä, niin kaiketi voi ihminen oppia paremmillekin tavoille?

Ystävä. Olen syvästi uskovainen ja rukoilen monesti päivässä. Se on harhaoppia että ihminen voi tulla synnittömäksi tässä elämässä.

Meillä ei edes ole mahdollisuutta huomata itse kaikki syntimme.

Toivon että et kuuluu mihinkään harhaoppi yhteisöön.

He tiedostavat mikä on syntiä, tavikset eivät välttämättä aina ajattele tekevänsä syntiä. Toki riippuu paljon uskonnosta, mikä on synnin määritelmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ihmiset ovat samalla tavalla alttiita synnille ja kaikki tekevät syntiä.

Minä oon vähän eri mieltä tästä pessimismistä, että jokaisen _täytyisi_ olla syntinen ja tehdä syntiä. Minä uskon jotta ihminen voi elää synnitöntäkin elämää ja ei ole pakko tehdä syntiä. Minä uskon että hyvyyteen harjautunut ihminen voi kyetä synnittömään elämään.

Kyllä jokainen ihminen tekee syntiä, koska eläämme epätäydellisessä maailmassa. Aatami rikkoi Jumalan sanaa vastaan ja ihmisestä tuli syntinen. Tämän takia Jeesus tuli sovittamaan syntejämme. Ihminen pelastuu ja saa syntejään anteeksi kun uskoo Jeesukseen, että hän on se mitä Raamatussa lukee, ja että hän kärsi puolestasi ristillä.

Vaikka olisi kuinka uskovainen, ei voi olla tekemättä syntejä. Toki niitä tulee välttää niin paljon kun voi. Ihminen on syntinen tässä maanpäällisessä maailmassa.

Minun mielestä ihminen ei ole tuomittu syntinä elämään. Minä uskon että ihminen voi olla synnitön, oli se sitten hyvästä vaelluksesta tai armosta, mutta kuitenkin. Minä uskon että on mahdollista elää synnitöntä elämää, mitä virkaa muuten olisi raamatun opeissa ihmiselle. Raamattu pyrkii harjoittamaan nöyryyttä ihmiselle suhteessa Jumalaan ja monessa kohtaan, ehkä liiaksikin syyllistää ihmistä, mutta pidän sitä vain kasvatuksellisena oppina. Mutta kun ihminen osaa olla jo tarpeeksi nöyrä ja itsenäinen, niin mielestäni ihminen voi parhaillaan elää nuhteetonta elämää. Puhuuhan raamattukin henkilöistä, jotka ovat olleet nuhteettomia ja Jumalalle otollisia.

Lisäksi raamattu pyrkii ihmisen syyllistämisen kautta opettaa ihmisille katumusta synneistä, jotta voisi ne saada anteeksi myöskin. Ja aikaan saada tuota synnintuntoa, jotta voisi katua.

Ei syntejä tarvitse katua. Jos pyytää anteeksi, ne myös saa. Synnintunnustus on muodollinen toimenpide, ja synninpäästö annetaan huolimatta katuuko vai ei.

Lunastaja on hyvittänyt minunkin syntini. Kunhan tunnustan uskoni Jumalaan ja pyydän syntejäni anteeksi, voin jatkaa syntien tekemistä ja perin silti Jumalan valtakunnan.

Se on totta jotta joillekin riittää tämmöinen muodollinen anteeksi pyyntö. Parhammillaan kuitenkin ihminen katuu syntejään ja perii Jumalan Valtakunnan. Minun mielestä tuo on vähän itsensä huijaamistakin jos tyytyy vähempään, ja ei sopisi minun luonteelle. Minä ainakin toivon voivani sekä pystyväni katumaan syntejä mikäli sellaiseen syyllistyn. Tämähän kertoo myös omasta tunnosta, jotta toimiiko omatunto vai puhuuko pelkkä suu. Raamattu yleisesti kieltää syntien uusimisen ja edellyttää ihmiseltä parempaa elämistä armon saatuaan.

Kieltää kyllä. Raamattu kieltää monia asioita. Ihminen tekee silti näitä asioita. Ihminen on syntinen, epätäydellinen, eikä Jumalan valtakunnan arvoinen. Jumala suuressa rakkaudessaan lähetti ainoan poikansa maan päälle lunastaakseen syntimme. Toki siihen tulee pyrkiä ettei tekisi syntiä, mutta kukaan meistä ei ole niin täydellinen että siinä täysin onnistuisimme. Jumala on, ihminen ei. Jumala on kuitenkin myös armollinen, ja pelastaa nekin, jotka toimivat hänen tahtonsa vastaisesti.

Minä uskon että ihminen voi päästä täydellisyyteen. Jopa epätäydellisyys voidaan mieltää täydellisyydeksi, kun se käsitetään ja kun ihmisen inhimillisyys huomioidaan, niin epätäydellinenkin voi olla niin hyvä kuin pystyy. Kristillisen uskon mukaan on uskottu että Jumala tekee täydelliseksi ja täyttää ihmisen vajavaisuudet ja on ihmisen voimana.

Ei ole Kristinuskon / Raamatun mukaista toi että ihminen voisi tulla synnittömäksi!

Tietenkin on. Raamattuhan puhuu pelastuksesta syntien anteeksi saamisena ja armo pelastuksena. Kyllähän siinä armossa kaikki annetaan anteeksi, näin minä ainakin uskon.

Synnit saa anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Jos uskoo häneen että hän on se josta Raamattu kertoo että hän on. Ja uskot että hän kärsi/kuoli ristillä puolestasi. Saamme synnit anteeksi, vanhat synnit ja myös tulevat synnit. Olemme syntisiä ja teemme syntejä vaikka yritäisimme välttää niitä . Jo ajatustasolla teemme syntejä.

Voipi olla. En ihan purematta niele tuota ajatustason syntisyyttä, sillä en tapaa itsellä mitään syntisiä ajatuksia ja vaikka olisikin, niin en ole täysin varma olenko vastuussa ajatuksistani. Sen mukaan kuin voin omia ajatuksiani hallita, niin ei pitäisi syntistä olla.

Ylimielinen olet ainakin, kun kuvittelet ettet koskaan ajattele syntisesti. Se että kuvittelee itse olevansa niin täydellinen, on itsessään syntiä.

Ei ole mielestäni ylimielisyyttä, vaan olen tarkoituksella halunnut itselleni synnittömyyttä myös ajatusteni tasolla. Ja tätäkin voivat ihmiset rukoilla ja pyytää, ettei olisi syntisiä ajatuksia.

Ystävä hyvä! Ei ole mahdollista Raamatun sekä oikean Kristinuskon opin mukaan olla synnitön tässä elämässä!

Oletko edes yrittänyt ja kunnolla? Mistä tiedät miten synnitön sitä voi olla? Jos rukoilun kautta voisit saada apua itsellesi ettet olisi niin syntinen niin eikö se kannattaisi? Onhan se ihmisen opettaminen mahdollista ja jos ihmisessä on jotain synnillisyyttä, niin kaiketi voi ihminen oppia paremmillekin tavoille?

Ystävä. Olen syvästi uskovainen ja rukoilen monesti päivässä. Se on harhaoppia että ihminen voi tulla synnittömäksi tässä elämässä.

Meillä ei edes ole mahdollisuutta huomata itse kaikki syntimme.

Toivon että et kuuluu mihinkään harhaoppi yhteisöön.

Minä ainakin uskon synnittömyyteen ja että ihminenkin voi olla. En keksi mitään syytä miksi ei voisi olla, sillä ihmisestäkin on moneksi. Minun mielestä ihminen voi olla hyveellinen ja pystyä noudattamaan lakeja. En ole tuominnut ihmistä vain ihmisyyden takia. Ihmisyys sinällään ei minulle edusta synnillisyyttä, ethän syytä eläimiäkään synnillisyydestä niiden luonnon takia. Ihmiselläkin on ihmisen luonto, joka ei välttämättä ole syntinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ihmiset ovat samalla tavalla alttiita synnille ja kaikki tekevät syntiä.

Minä oon vähän eri mieltä tästä pessimismistä, että jokaisen _täytyisi_ olla syntinen ja tehdä syntiä. Minä uskon jotta ihminen voi elää synnitöntäkin elämää ja ei ole pakko tehdä syntiä. Minä uskon että hyvyyteen harjautunut ihminen voi kyetä synnittömään elämään.

Kyllä jokainen ihminen tekee syntiä, koska eläämme epätäydellisessä maailmassa. Aatami rikkoi Jumalan sanaa vastaan ja ihmisestä tuli syntinen. Tämän takia Jeesus tuli sovittamaan syntejämme. Ihminen pelastuu ja saa syntejään anteeksi kun uskoo Jeesukseen, että hän on se mitä Raamatussa lukee, ja että hän kärsi puolestasi ristillä.

Vaikka olisi kuinka uskovainen, ei voi olla tekemättä syntejä. Toki niitä tulee välttää niin paljon kun voi. Ihminen on syntinen tässä maanpäällisessä maailmassa.

Minun mielestä ihminen ei ole tuomittu syntinä elämään. Minä uskon että ihminen voi olla synnitön, oli se sitten hyvästä vaelluksesta tai armosta, mutta kuitenkin. Minä uskon että on mahdollista elää synnitöntä elämää, mitä virkaa muuten olisi raamatun opeissa ihmiselle. Raamattu pyrkii harjoittamaan nöyryyttä ihmiselle suhteessa Jumalaan ja monessa kohtaan, ehkä liiaksikin syyllistää ihmistä, mutta pidän sitä vain kasvatuksellisena oppina. Mutta kun ihminen osaa olla jo tarpeeksi nöyrä ja itsenäinen, niin mielestäni ihminen voi parhaillaan elää nuhteetonta elämää. Puhuuhan raamattukin henkilöistä, jotka ovat olleet nuhteettomia ja Jumalalle otollisia.

Lisäksi raamattu pyrkii ihmisen syyllistämisen kautta opettaa ihmisille katumusta synneistä, jotta voisi ne saada anteeksi myöskin. Ja aikaan saada tuota synnintuntoa, jotta voisi katua.

Ei syntejä tarvitse katua. Jos pyytää anteeksi, ne myös saa. Synnintunnustus on muodollinen toimenpide, ja synninpäästö annetaan huolimatta katuuko vai ei.

Lunastaja on hyvittänyt minunkin syntini. Kunhan tunnustan uskoni Jumalaan ja pyydän syntejäni anteeksi, voin jatkaa syntien tekemistä ja perin silti Jumalan valtakunnan.

Se on totta jotta joillekin riittää tämmöinen muodollinen anteeksi pyyntö. Parhammillaan kuitenkin ihminen katuu syntejään ja perii Jumalan Valtakunnan. Minun mielestä tuo on vähän itsensä huijaamistakin jos tyytyy vähempään, ja ei sopisi minun luonteelle. Minä ainakin toivon voivani sekä pystyväni katumaan syntejä mikäli sellaiseen syyllistyn. Tämähän kertoo myös omasta tunnosta, jotta toimiiko omatunto vai puhuuko pelkkä suu. Raamattu yleisesti kieltää syntien uusimisen ja edellyttää ihmiseltä parempaa elämistä armon saatuaan.

Kieltää kyllä. Raamattu kieltää monia asioita. Ihminen tekee silti näitä asioita. Ihminen on syntinen, epätäydellinen, eikä Jumalan valtakunnan arvoinen. Jumala suuressa rakkaudessaan lähetti ainoan poikansa maan päälle lunastaakseen syntimme. Toki siihen tulee pyrkiä ettei tekisi syntiä, mutta kukaan meistä ei ole niin täydellinen että siinä täysin onnistuisimme. Jumala on, ihminen ei. Jumala on kuitenkin myös armollinen, ja pelastaa nekin, jotka toimivat hänen tahtonsa vastaisesti.

Minä uskon että ihminen voi päästä täydellisyyteen. Jopa epätäydellisyys voidaan mieltää täydellisyydeksi, kun se käsitetään ja kun ihmisen inhimillisyys huomioidaan, niin epätäydellinenkin voi olla niin hyvä kuin pystyy. Kristillisen uskon mukaan on uskottu että Jumala tekee täydelliseksi ja täyttää ihmisen vajavaisuudet ja on ihmisen voimana.

Ei ole Kristinuskon / Raamatun mukaista toi että ihminen voisi tulla synnittömäksi!

Tietenkin on. Raamattuhan puhuu pelastuksesta syntien anteeksi saamisena ja armo pelastuksena. Kyllähän siinä armossa kaikki annetaan anteeksi, näin minä ainakin uskon.

Synnit saa anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Jos uskoo häneen että hän on se josta Raamattu kertoo että hän on. Ja uskot että hän kärsi/kuoli ristillä puolestasi. Saamme synnit anteeksi, vanhat synnit ja myös tulevat synnit. Olemme syntisiä ja teemme syntejä vaikka yritäisimme välttää niitä . Jo ajatustasolla teemme syntejä.

Voipi olla. En ihan purematta niele tuota ajatustason syntisyyttä, sillä en tapaa itsellä mitään syntisiä ajatuksia ja vaikka olisikin, niin en ole täysin varma olenko vastuussa ajatuksistani. Sen mukaan kuin voin omia ajatuksiani hallita, niin ei pitäisi syntistä olla.

Ylimielinen olet ainakin, kun kuvittelet ettet koskaan ajattele syntisesti. Se että kuvittelee itse olevansa niin täydellinen, on itsessään syntiä.

Ei ole mielestäni ylimielisyyttä, vaan olen tarkoituksella halunnut itselleni synnittömyyttä myös ajatusteni tasolla. Ja tätäkin voivat ihmiset rukoilla ja pyytää, ettei olisi syntisiä ajatuksia.

Ystävä hyvä! Ei ole mahdollista Raamatun sekä oikean Kristinuskon opin mukaan olla synnitön tässä elämässä!

Oletko edes yrittänyt ja kunnolla? Mistä tiedät miten synnitön sitä voi olla? Jos rukoilun kautta voisit saada apua itsellesi ettet olisi niin syntinen niin eikö se kannattaisi? Onhan se ihmisen opettaminen mahdollista ja jos ihmisessä on jotain synnillisyyttä, niin kaiketi voi ihminen oppia paremmillekin tavoille?

Ystävä. Olen syvästi uskovainen ja rukoilen monesti päivässä. Se on harhaoppia että ihminen voi tulla synnittömäksi tässä elämässä.

Meillä ei edes ole mahdollisuutta huomata itse kaikki syntimme.

Toivon että et kuuluu mihinkään harhaoppi yhteisöön.

Minä ainakin uskon synnittömyyteen ja että ihminenkin voi olla. En keksi mitään syytä miksi ei voisi olla, sillä ihmisestäkin on moneksi. Minun mielestä ihminen voi olla hyveellinen ja pystyä noudattamaan lakeja. En ole tuominnut ihmistä vain ihmisyyden takia. Ihmisyys sinällään ei minulle edusta synnillisyyttä, ethän syytä eläimiäkään synnillisyydestä niiden luonnon takia. Ihmiselläkin on ihmisen luonto, joka ei välttämättä ole syntinen.

Saat uskoa ihan vapaasti, mutta älä sitten väitä että sillä olisi mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ihmiset ovat samalla tavalla alttiita synnille ja kaikki tekevät syntiä.

Minä oon vähän eri mieltä tästä pessimismistä, että jokaisen _täytyisi_ olla syntinen ja tehdä syntiä. Minä uskon jotta ihminen voi elää synnitöntäkin elämää ja ei ole pakko tehdä syntiä. Minä uskon että hyvyyteen harjautunut ihminen voi kyetä synnittömään elämään.

Kyllä jokainen ihminen tekee syntiä, koska eläämme epätäydellisessä maailmassa. Aatami rikkoi Jumalan sanaa vastaan ja ihmisestä tuli syntinen. Tämän takia Jeesus tuli sovittamaan syntejämme. Ihminen pelastuu ja saa syntejään anteeksi kun uskoo Jeesukseen, että hän on se mitä Raamatussa lukee, ja että hän kärsi puolestasi ristillä.

Vaikka olisi kuinka uskovainen, ei voi olla tekemättä syntejä. Toki niitä tulee välttää niin paljon kun voi. Ihminen on syntinen tässä maanpäällisessä maailmassa.

Minun mielestä ihminen ei ole tuomittu syntinä elämään. Minä uskon että ihminen voi olla synnitön, oli se sitten hyvästä vaelluksesta tai armosta, mutta kuitenkin. Minä uskon että on mahdollista elää synnitöntä elämää, mitä virkaa muuten olisi raamatun opeissa ihmiselle. Raamattu pyrkii harjoittamaan nöyryyttä ihmiselle suhteessa Jumalaan ja monessa kohtaan, ehkä liiaksikin syyllistää ihmistä, mutta pidän sitä vain kasvatuksellisena oppina. Mutta kun ihminen osaa olla jo tarpeeksi nöyrä ja itsenäinen, niin mielestäni ihminen voi parhaillaan elää nuhteetonta elämää. Puhuuhan raamattukin henkilöistä, jotka ovat olleet nuhteettomia ja Jumalalle otollisia.

Lisäksi raamattu pyrkii ihmisen syyllistämisen kautta opettaa ihmisille katumusta synneistä, jotta voisi ne saada anteeksi myöskin. Ja aikaan saada tuota synnintuntoa, jotta voisi katua.

Ei syntejä tarvitse katua. Jos pyytää anteeksi, ne myös saa. Synnintunnustus on muodollinen toimenpide, ja synninpäästö annetaan huolimatta katuuko vai ei.

Lunastaja on hyvittänyt minunkin syntini. Kunhan tunnustan uskoni Jumalaan ja pyydän syntejäni anteeksi, voin jatkaa syntien tekemistä ja perin silti Jumalan valtakunnan.

Se on totta jotta joillekin riittää tämmöinen muodollinen anteeksi pyyntö. Parhammillaan kuitenkin ihminen katuu syntejään ja perii Jumalan Valtakunnan. Minun mielestä tuo on vähän itsensä huijaamistakin jos tyytyy vähempään, ja ei sopisi minun luonteelle. Minä ainakin toivon voivani sekä pystyväni katumaan syntejä mikäli sellaiseen syyllistyn. Tämähän kertoo myös omasta tunnosta, jotta toimiiko omatunto vai puhuuko pelkkä suu. Raamattu yleisesti kieltää syntien uusimisen ja edellyttää ihmiseltä parempaa elämistä armon saatuaan.

Kieltää kyllä. Raamattu kieltää monia asioita. Ihminen tekee silti näitä asioita. Ihminen on syntinen, epätäydellinen, eikä Jumalan valtakunnan arvoinen. Jumala suuressa rakkaudessaan lähetti ainoan poikansa maan päälle lunastaakseen syntimme. Toki siihen tulee pyrkiä ettei tekisi syntiä, mutta kukaan meistä ei ole niin täydellinen että siinä täysin onnistuisimme. Jumala on, ihminen ei. Jumala on kuitenkin myös armollinen, ja pelastaa nekin, jotka toimivat hänen tahtonsa vastaisesti.

Minä uskon että ihminen voi päästä täydellisyyteen. Jopa epätäydellisyys voidaan mieltää täydellisyydeksi, kun se käsitetään ja kun ihmisen inhimillisyys huomioidaan, niin epätäydellinenkin voi olla niin hyvä kuin pystyy. Kristillisen uskon mukaan on uskottu että Jumala tekee täydelliseksi ja täyttää ihmisen vajavaisuudet ja on ihmisen voimana.

Ei ole Kristinuskon / Raamatun mukaista toi että ihminen voisi tulla synnittömäksi!

Tietenkin on. Raamattuhan puhuu pelastuksesta syntien anteeksi saamisena ja armo pelastuksena. Kyllähän siinä armossa kaikki annetaan anteeksi, näin minä ainakin uskon.

Synnit saa anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Jos uskoo häneen että hän on se josta Raamattu kertoo että hän on. Ja uskot että hän kärsi/kuoli ristillä puolestasi. Saamme synnit anteeksi, vanhat synnit ja myös tulevat synnit. Olemme syntisiä ja teemme syntejä vaikka yritäisimme välttää niitä . Jo ajatustasolla teemme syntejä.

Voipi olla. En ihan purematta niele tuota ajatustason syntisyyttä, sillä en tapaa itsellä mitään syntisiä ajatuksia ja vaikka olisikin, niin en ole täysin varma olenko vastuussa ajatuksistani. Sen mukaan kuin voin omia ajatuksiani hallita, niin ei pitäisi syntistä olla.

Ylimielinen olet ainakin, kun kuvittelet ettet koskaan ajattele syntisesti. Se että kuvittelee itse olevansa niin täydellinen, on itsessään syntiä.

Ei ole mielestäni ylimielisyyttä, vaan olen tarkoituksella halunnut itselleni synnittömyyttä myös ajatusteni tasolla. Ja tätäkin voivat ihmiset rukoilla ja pyytää, ettei olisi syntisiä ajatuksia.

Ystävä hyvä! Ei ole mahdollista Raamatun sekä oikean Kristinuskon opin mukaan olla synnitön tässä elämässä!

Oletko edes yrittänyt ja kunnolla? Mistä tiedät miten synnitön sitä voi olla? Jos rukoilun kautta voisit saada apua itsellesi ettet olisi niin syntinen niin eikö se kannattaisi? Onhan se ihmisen opettaminen mahdollista ja jos ihmisessä on jotain synnillisyyttä, niin kaiketi voi ihminen oppia paremmillekin tavoille?

Ystävä. Olen syvästi uskovainen ja rukoilen monesti päivässä. Se on harhaoppia että ihminen voi tulla synnittömäksi tässä elämässä.

Meillä ei edes ole mahdollisuutta huomata itse kaikki syntimme.

Toivon että et kuuluu mihinkään harhaoppi yhteisöön.

Minä ainakin uskon synnittömyyteen ja että ihminenkin voi olla. En keksi mitään syytä miksi ei voisi olla, sillä ihmisestäkin on moneksi. Minun mielestä ihminen voi olla hyveellinen ja pystyä noudattamaan lakeja. En ole tuominnut ihmistä vain ihmisyyden takia. Ihmisyys sinällään ei minulle edusta synnillisyyttä, ethän syytä eläimiäkään synnillisyydestä niiden luonnon takia. Ihmiselläkin on ihmisen luonto, joka ei välttämättä ole syntinen.

Saat uskoa ihan vapaasti, mutta älä sitten väitä että sillä olisi mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Onpas omituista. Mutta en olekaan väittänyt että tämä erityisesti kristinuskoa on vaan enemmänkin uskon omalla tavallani. Enhän voi muiden syntisyydelle mitään kuin toivoa että tekisivät parannuksen. 

Mutta eipä kinastella tästä. Mietin tuota pappien tilannetta ja taitaa se olla osittain totta, että erityis asemassaan joutuvat ihmisten kiusaamaksi sekä ainakin alussa houkutuksille kun uskoa koetellaan. Niinhän uskovista on sanottu että usko koetellaan, sillä silloin se on arvokasta. Yleensä ihminen tässä vaiheessa huomaa, ettei oma usko välttämättä kestäkään vaan tarvii Jumalan apua. Itse en kiistäkään tätä Jumalan apua.

Nykyään on niin paljon valinnan varaa ja mahdollisuuksia ihmisillä uskoista ja uskon suuntauksista kristinuskon keskuudessakin, että luulisi kaikille jotain löytyvän. En ole itse liittyneenä mihinkään seurakuntaan, mutta olen silti uskossa. Erityisesti mietityttää tämä suuri hajaannus eri kristittyjen seurakuntien kesken ja ihmetyttää mikä senkin on aikaan saanut? Ja eikö ihmiset ole voineet olla samaa mieltä uskosta tai ole päässyt samoihin päätelmiin?

Vaikka ei nämä taida olla vaan järjen pääteltävissä kuin totuuden tuntemisen kautta tietävissä. En väitä tietäväni totuutta, vaikka sitä ei kukaan kysynytkään. Toivottavasti tulisin tietämään totuuden tämän maailmankaikkeuden järjestyksestä.