Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko pienituloisemman maksaa puolet talouden menoista?
29.03.2022 |
Hei, kysyisin ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä tulojen jaosta yhdessä asuessa.
Miten jaatte menot, jos tulot on kovin eri suuruiset?
Kuinka moni on päätynyt vaikkapa tulojen muututtua suosiosta eroon?
Olen siirtynyt nyt sairaseläkkeelle, ja tulen olemaan tällä ainakin todennäköisesti seuraavat 2-3 vuotta. Nettotulot ovat noin 600-700€ kuussa.
Asun yhdessä avopuolisoni kanssa, ja hän käy töissä. Puolisoni nettotulot ovat noin 2500-3000€ kuussa.
Yhteiset asumiskulut+laskut ovat kuussa noin 800€.
En saa haettua toimeentulo- tai asumistukea koska yhteiset tulot ovat liian suuret.
Ongelma on nyt se, että puolisoni haluisin että maksaisin edelleen puolet kuluista. Ymmärtäisin tämän, jos kumpikin oltaisiin pienituloisia. Mutta jos itselläni olisi yhtä isot niin en vaatisi maksamaan yhtä isoa osuutta. En oikein tiedä miten tästä selviää, ja mikä olisi kummallekin paras vaihtoehto.
Kommentit (100)
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa tapauksessa kannattaa erota. Ap saa korkeamman elintason ilman puolisoa eikä puolison tarvitse elättää.
Tai sitten laskette elintasoa niin, että ap pärjää rahoillaan. Mies voi sijoittaa omat rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
Missä tilanteessa jää alle takuueläkkeen?
Vierailija kirjoitti:
En saa haettua toimeentulo- tai asumistukea koska yhteiset tulot ovat liian suuret.
Ongelma on nyt se, että puolisoni haluisin että maksaisin edelleen puolet kuluista.
Kumppanin tulojen takia et saa kuin +600 netto niin ei minusta kumppani voi silloin vaatia puolia maksamaan menoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herranjumala. Jos kumppanini olisi tuossa tilanteessa niin pyytäisin häntä maksamaan nimellisen 100 € korvauksen vuokrasta ja ostaisin kaikki kotona syötävät ruuat (ulkona käydessä olettaisin että hän maksaa omat ruuat itse). Kyllähän se omista tuloista leikkaa paljon jos 800 euron vuokran joutuu melkein kokonaan itse maksamaan, mutta mikä olisi se toinen vaihtoehto? Makuuttaa omia rahoja pankkitilillä että saa katsoa kun kumppani kärsii? Joo ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa miten nämä menojen jakamiset on aina yhtä kysymysmerkkiä vain juuri sen huonompituloisen mielestä. :D
Kulut tasan, se on itsestäänselvää. En ainakaan itse suostuisi elättämään puolisoa enkä ketään muutakaan.
Eli kun puoliso sairastuu (kuten tässä nyt on käynyt), niin ei muuta kuin ero vaan? Toivottavasti kumppanisi on tietoinen arvomaailmastasi. En kyllä itsekään elättäisi mitään elämäntapalusmua, mutta sairauden vuoksi tottakai elättäisin. Ihan niin kuin puolisoni maksoi enemmän menoja, kun olin jonkin aikaa lomautettuna ennen kuin löysin uuden työn. Elämässä tulee eteen kaikenlaista.
Kumppani on tietoinen ja hänellä on sama arvomaailma.
Keksin äkkiä monia keinoja selvitä tilanteesta, eikä yksikään niistä sisällä toisen elättämistä tai eroa.
Isäni halvaantui onnettomuudessa ja oli tajuttomana pitkään, sen jälkeen puoli vuotta sairaalassa, vuoden kuntoutuksessa ja menetti työkykynsä muuttuen sängyssä hoidettavaksi potilaaksi suurituloisesta johtajasta. Äitini elätti koko perheen, hoiti lapset ja myös isän, kunnes työkyky parani osittain. Käveleväksi ei koskaan muuttunut ja äiti omaishoitaa edelleen. Sitä on oikea rakkaus.
Yksi pieni silmänräpäys, niin elämä muuttuu, mutta sitä nämä kaikissa tilanteissa keinot keksivät eivät pysty hahmottamaan. Kuka tahansa voi joutua muiden elätettäväksi, joten uhoaminen tällä asialla on yksinkertaisesti tyhmää. Mutta hyvä tietysti sanoa puolisolle jo etukäteen, että elättäminen on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
Pitää olla sama elintaso. Se että toinen on nimimitoimeentulolla ja toinen törsäilee on sitä taloudellista väkivaltaa. Ei tätä nyt kannata oman mielensä mukaiseksi vääntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
"Elatusvelvollisuuden osalta on huomionarvoista, ettei kyse ole pelkästään minimielatuksen takaamisesta, vaan velvollisuus voidaan suhteuttaa niin puolisoiden oloihin kuin heidän tuloihinsa ja varallisuuteensa. Tavoitteeksi on mainittu yleisesti ottaen se, että kummallakin puolisolla olisi avioliiton aikana mahdollisuus ylläpitää keskenään samanlaista elintasoa. Elintason tulisi tällöin olla riippumaton siitä, millä tavalla puolisot täyttävät oman elatusta koskevan velvollisuutensa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa miten nämä menojen jakamiset on aina yhtä kysymysmerkkiä vain juuri sen huonompituloisen mielestä. :D
Kulut tasan, se on itsestäänselvää. En ainakaan itse suostuisi elättämään puolisoa enkä ketään muutakaan.
Ihanaa kun teitä puolisoa kohtaan sydän rakkautta täynnä olevia löytyy ;) Rahaa ja mammonaa te rakastatte, myöntäkää pois!
Oma lähtökohta on että aikuinen maksaa omat kulunsa ja puolet lasten välttämättömistä kuluista lapsilisä huomioiden. Eli asumisen laskut puoliksi, asumisen omistus puoliksi, ruoka puoliksi tai kulutuksen mukaan, lasten vaatteet ja kohtuulliset harrastukset ja välineet puoliksi. Loput laskuista on joko jomman kumman omia tai yhdessä sovittu puolitettavaksi.
Jos autoja on vain 1, niin kulut jaetaan sen mukaan kenen ajoja ajetaan.
Ihan silläkin, ettet koskaan tiedä miten elämässä käy, ei arkimenoja kannata mitoittaa niin ettei niistä yksinään selviäisi.Vähintään exit-suunnitelma on oltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa miten nämä menojen jakamiset on aina yhtä kysymysmerkkiä vain juuri sen huonompituloisen mielestä. :D
Kulut tasan, se on itsestäänselvää. En ainakaan itse suostuisi elättämään puolisoa enkä ketään muutakaan.
Laki sanoo että puolisoa pitää elättää. Ja juuri siksi ap ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, sinkkuna saisi.
Jos et edes puolisosi kanssa jaa omaisuuttasi, niin et kykene rakastamaan yhtään ketään. Puoliso tarkoittaa puolikasta parisuhteessa elävistä, eli kun ryhdyt jonkun puolisoksi, hyväksyt sen että olet puolikas siitä yksiköstä, eli joudut jakamaan omastasi, yleensä se ei haittaa koska parisuhteeseen mennään rakkaudesta ja kun rakastaa niin nimenomaan haluaa jakaa kaiken puolison kanssa, niin kehonsa, ajatuksensa kuin maallisen omaisuutensakin.
Sinä sanelet nyt omia näkemyksiäsi minun tunteinani. Sinun näkemyksesi mukaan raha ja rakkaus on yksi asia, minulla ne ovat ja pysyvät erillään. Rakastan kumppaniani syvästi vaikken hyödykään hänestä taloudellisesti. Sinun kumppanillasi kävi huonompi tuuri puolisolotossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
"Elatusvelvollisuuden osalta on huomionarvoista, ettei kyse ole pelkästään minimielatuksen takaamisesta, vaan velvollisuus voidaan suhteuttaa niin puolisoiden oloihin kuin heidän tuloihinsa ja varallisuuteensa. Tavoitteeksi on mainittu yleisesti ottaen se, että kummallakin puolisolla olisi avioliiton aikana mahdollisuus ylläpitää keskenään samanlaista elintasoa. Elintason tulisi tällöin olla riippumaton siitä, millä tavalla puolisot täyttävät oman elatusta koskevan velvollisuutensa."
Tuo on mielipidekirjoitus, ei laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
"Elatusvelvollisuuden osalta on huomionarvoista, ettei kyse ole pelkästään minimielatuksen takaamisesta, vaan velvollisuus voidaan suhteuttaa niin puolisoiden oloihin kuin heidän tuloihinsa ja varallisuuteensa. Tavoitteeksi on mainittu yleisesti ottaen se, että kummallakin puolisolla olisi avioliiton aikana mahdollisuus ylläpitää keskenään samanlaista elintasoa. Elintason tulisi tällöin olla riippumaton siitä, millä tavalla puolisot täyttävät oman elatusta koskevan velvollisuutensa."
Tuo on mielipidekirjoitus, ei laki.
No sinähän sen täällä vauvapalstalla tiedät paremmin kuin kuin kaikki suomalaiset lakimiehet yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa miten nämä menojen jakamiset on aina yhtä kysymysmerkkiä vain juuri sen huonompituloisen mielestä. :D
Kulut tasan, se on itsestäänselvää. En ainakaan itse suostuisi elättämään puolisoa enkä ketään muutakaan.
Ihanaa kun teitä puolisoa kohtaan sydän rakkautta täynnä olevia löytyy ;) Rahaa ja mammonaa te rakastatte, myöntäkää pois!
Mites te sitten, jotka odotatte kumppanin maksavan teidänkin elämänne tai muuten jätätte tämän? Se se vasta rakkaudelta kuulostaa.
Olen aina pitänyt itsestään selvänä (ja siis miehelleni tämä sopii hyvin myös) että menot jakautuvat tulojen mukaan. Tämä siis etenkin jos tuloissa on suuri ero. Jos toinen tienaa esim. 2800 ja toinen 3000 niin silloin voi ihan hyvin jakaa vain suunnilleen puoliksi.
Meillä oli pitkä kausi kun itse olin jo työelämässä mutta mieheni vielä opiskeli. Totta kai maksoin silloin suuremman osan kotitaloutemme menoista. Jos olisin vaatinut miestäni maksamaan puolet olisi meidän pitänyt muuttaa halvempaan asuntoon.
Rakastava suhde ei ole sellainen jossa toinen kituuttaa pennejä laskeskellen ja toinen nautiskelee. Jakoi menot sitten miten tahansa niin raja hyvän ja huonon parisuhteen välillä menee mielestäni siinä jos toiselle on ihan ok että kumppanin elämä on pelkkää stressaamista siitä miten rahat riittävät kun taas itse ei joudu huolehtimaan rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskanen trolli.
Kaikkihan tuon käsittää ettei ole mahdollista tuossa tilanteessa maksaa puolta menoista.
Että viitsitkin ap keksiä tuollaisia provoja, häpeä, sillä ihmisillä on oikeasti tuollaisia tilanteita.
Ja miksi ette ole menneet naimisiin, aviopuolisolla on elatusvelvollisuus toista puolisoa kohtaan.
Elatusvelvollisuus ei ole elintasovelvollisuus eli riittää katto pään päälle ja ruoka, ei tarvitse tarjota autoa käyttöön ja harrastuksia.
Miksi ihmeessä joku käyttäisi suurimman osan tuloistaan yhteisiin menoihin niin, että itselle ei jäisi varaa edes välttämättömiin menoihin? Kun ap asuisi yksin, hän voisi ainakin käyttää omat rahansa miten tahtoo, tai saisi olla käyttämättä. Se on sitten toinen juttu, onko hänen elintasonsa nykyisessä tilanteessa rahattomana parempi kuin mitä olisi yksin asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Oma lähtökohta on että aikuinen maksaa omat kulunsa ja puolet lasten välttämättömistä kuluista lapsilisä huomioiden. Eli asumisen laskut puoliksi, asumisen omistus puoliksi, ruoka puoliksi tai kulutuksen mukaan, lasten vaatteet ja kohtuulliset harrastukset ja välineet puoliksi. Loput laskuista on joko jomman kumman omia tai yhdessä sovittu puolitettavaksi.
Jos autoja on vain 1, niin kulut jaetaan sen mukaan kenen ajoja ajetaan.
Ihan silläkin, ettet koskaan tiedä miten elämässä käy, ei arkimenoja kannata mitoittaa niin ettei niistä yksinään selviäisi.Vähintään exit-suunnitelma on oltava.
Myös silloin, kun sinä olisit se, joka sairastuisi niin pitkäaikaisesti, että ainoa tulosi olisi Kelan päiväraha? Oletko nyt aivan varma, että et silloinkaan muuttaisi mieltäsi, vaikka lasten syntymän aikaan olisit pystynyt elämään säästöilläsi?
Vierailija kirjoitti:
Kun tapasimme, miehellä oli hyvä palkka, ei lainkaan omaisuutta.
Mieheni tienasi 15 v minua paljon paremmin. Kunnes esikoinen joutui onnettomuuteen ja miehen työpaikalla oli samaan aikaan yt neuvottelut.
Mies tarttui siihen, jäi omaishoitajaksi ja minä tienaan enemmän.
Teidän perheessä on teidän säännöt, meillä meidän.
Eihän toi ole elämää, jos sulle jää pari sataa käteen kuussa ja puolisolle 2000
Ei mitenkään huono diili, jos saisin asua loihakkaassa talossa, käytössä olisi tarvittaessa puolison auto ja myös autonkuljettaja (minulla ei olisi varaa hankkia ajokorttia) eli puoliso kuskaisi, mies olisi muuten ystävällinen ja seksi olisi hyvää, ruokaa olisi riittävästi ja miehen elintason huomioon ottaen minun olisi pukeuduttavakin ihmisten lailla. Saisin olla myös miehen seuralaisenaan hänen harrastuksissaan. Mihin minä enää rahaa tarvitsisin?
Ei tarkoita. Minä olen 100% sitoutunut suhteeseen niin kauan kuin se kestää, ja myös rakastan puolisoani. Mutta en ole mikään unelmoija vaan realisti, joten tiedostan että todennäköisyydet suhteen päättymiseen on ainakin se puolet. Se asia kun ei ole vain itsestä kiinni. Kummasti useimmilla se rakkaus vain lopahtaa, vaikka sitä niin vannottaisiin ja oikein kirkossa käytäisiin se asia toteamassa.