Lue keskustelun säännöt.
Käly tahtoo ilmaiseksi vanhat lastenvaatteemme
13.09.2015 |
Mieheni sisko on saanut päähänsä, että hänen kuuluu saada omalle lapselleen (esikoisvauva) meidän lastemme vanhoja vaatteita, koska "ettehän te enää niitä tarvitse, mutta meidän lapsi voisi vielä käyttää niitä". Minä puolestani tapaan myydä vaatteita kirpparilla. Se on minulle kiva harrastus, mutta saahan siitä tietysti vähän rahaakin, minkä olen käyttänyt uusien vaatteiden ostoon omille lapsille.
Olen antanut ilmaiseksi kierrätykseen edullisempia käyttövaatteita, jotka ovat edelleen hyväkuntoisia mutta joilla ei ole juuri myyntiarvoa.
Selitin tämän miehen siskolle, että minulla on tällainen harrastus, josta myös saan rahaa uusien vaatteiden ostoon. Kerroin siitäkin, että olen antanut osan hyväkuntoisista vaatteista ilmaiseksi kierrätykseen.
Tarjosin myös mahdollisimman hienotunteisesti mahdollisuutta, että miehen sisko voisi kirpparille menevistä vaatteista valita ostettavaksi mieluisat, ennen kuin vien loput vaatteet kirpparille. Kirpparivaatteissa on Moloa, Polarn O. Pyretiä, Reimaa, Marimekkoa... Ei siis ihan kalleinta merkkitavaraa, mutta kalliimpaa kuin marketissa. Pyytämäni kirpparihinnat ovat murto-osa hinnoista, jotka olen maksanut uusista vaatteista. Sanoin, että minulla on myös menossa kierrätykseen hyväkuntoisia vaatteita, joista miehen sisko saisi mieluusti valita ilmaiseksi suosikkinsa, ennen kuin vien loput kierrätykseen.
Mieheni sisko loukkaantui, kun en kierrättänytkään kirpparille meneviä vaatteita ilmaiseksi hänelle. Hänen mukaansa suvun kesken ei saisi pyytää rahaa, vaan vaatteet pitäisi kierrättää lapselta toiselle. Hän on sitä mieltä, että suvun pitää olla etusijalla ja vasta sitten annetaan vanhat lastenvaatteet muille, esimerkiksi kirpparille. Ilmeisesti tästä syystä hän kieltäytyi myös tarjoamistani ilmaisista vaatteista.
Onko kenelläkään täällä ollut vastaavaa tilannetta? Ei ole mukavaa, että suvun kesken tulee riitaa vaatteista, mutta silti tuntuu, että ylitseni kävellään nyt miettimättä, mitä asia minulle merkitsee.
Kommentit (106)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 20:59"]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 20:55"]
"Te joiden mielestä pitää ehdottomasti antaa ilmaiseksi, vaaditteko kaiken muunkin sukulaisilta ilmaiseksi? Suvun kampaaja leikkaa kaikkien hiukset, lääkäri tsekkaa vaivat, ompelija tekee verhot, lastentarhanope hoitaa lapset, taiteilija tekee taulut, kokki hoitaa cateringit kaikkiin juhliin, taksikuski kuskaa, siivoja siivoo ja niin eespäin? Jos itse kampaajana toteuttaisin ilmaiseksi kaikkien sukulaisten pyynnöt, en ehtisi tehdä täyttä päivää palkkatyötä.
[/quote]
No kyllä me käytetään myös toisinaan kohtuuden rajoissa hyödyksi itse kukin omaa ammattitaitoamme. Olen saanut reseptejä suvun lääkäreiltä ja itse autan omaan alaan liittyvissä asioissa. Sen lisäksi autamme muullakin tavalla. Katsomme toistemme lapsia ja kokkailemme toisillemme hyvää ruokaa vaikka se ei meidän ominta alaa olisikaan. Se on ihan mukavaa auttaa toisia ja siitä hyötyy kaikki! Suomessa ollaan tosi paljon omillaan ja urputetaan ja marttyroidaan sitten niitä omia olojaan. Monessa kulttuurissa on paljon enemmän tervettä yhteisöllisyyttä."
Minusta taas on mukava auttaa toista esim. soittamalla ja kysymällä on Pekan polkupyörä, sukset tai juhlavaatteet jo käyneet pieneksi ja menossa kierrätykseen ja voisinko ostaa ne omille lapsille, kun ovat nuorempia. Siinä hyötyvät molemmat osapuolet. Kesällä ostin polkupyörän ja sukulaiseni lapsi sai uuden pyörän. Ja usein vielä kysytään onko tarvetta ja eikä tulisi edes mieleen olla antamatta rahaa, vaikka toinen ei sitä pyydäkkään. Joskus voi olla niinkin, että antaja on pienituloisempi kuin saaja.
[/quote]
No meillä taas kaikki tarjoaa ilmasiksi toisilleen omaehtoisesti, se hyödyttää ihan samalla tavalla kaikkia osapuolia. Meillä ei tulisi mieleenkään vaihtaa sitä rahaa. Sama raha pyörisi vain edestakaisin.
[/quote]
Kerrotko, miten se hyödyttää sitä, joka on ostanut ne tavarat? Esim. äitini on suvusta, jossa pitää antaa sisaruksille kaikkea mahdollista, erityisesti nuoremmille, ja niinpä äitini vanhimpana joutui ostamaan erittäin pienestä palkastaan esikoiselleen eli minulle kaikki lastemvaatteet ja tarvikkeet itse. Suvussa kun ei ollut ollut vauvoja yli 20 vuoteen. Niitä sitten annettiin vuoden päästä syntyvälle siskon lapselle ja sisko antoi veljen lapselle jne. Kun siskoni syntyi, ei niitä vaatteita, syöttötuolia, vaunuja eikä sänkyjä löytynyt mistään. Veli oli antanut vaimonsa siskolle ja vaimon sisko miehensä veljelle ja tämä oli kai sitten myynyt ne pois tai ehkä antanut jollekin omalle sukulaiselleen. Niinpä äitini osti taas kaiken uudestaan ja kas kummaa, nuoremmat sisaruksetkin havahtuivat että nyt olisi taas lastenvaatetta ja tarviketta tarjolla ja oikein kilpaa pykäsivät seuraavan satsin lapsia äitini perään. Taas olisi pitänyt antaa ilmaiseksi pois ja kun äitini yritti jotain pitää (vähän ap:n tapaan), niin ihan piti mummon tulla saarnaamaan, miten itsekäs äitini onkaan.
Kerropa siis oikein tarkkaan miten ihmeessä se alkuperäinen ostaja hyötyy tästä suvun järjestelmästä. Yleensä kun suvun ensimmäisen lapsenlapsen saaja aloittaa sen tavaran keräämisen tyhjästä ja muut sitten vapaamatkustajina ovat innokkaita hyötymään. Vaikka äitini olisi saanut kaiken sen tavaran takaisin, minkä aikanaan osti, niin eihän se enää monella lapsella kiertäneenä olisi lähellekään samassa kunnossa, enemmänkin rikki ja kulunutta. Ja yleensä suvuissa tuntuu olevan tapana, että niille nuoremmille pitää antaa ilmaiseksi, vanhempien pitää selvitä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 22:25"]Me ollaan kyllä annettu ja pyyteettömästi saatu lähes kaikki vaatteet ja tarvikkeet, välillä liikaakin. Eli sekä miehen sisarusten että omieni kesken kiertää. Sen lisäksi ollaan ystäväpiirissä pidetty vaatebileitä jonne viedään kaikki tarpeettomat lastenvaatteet ja otetaan sitten tilalle jos löytyy jotain mitä tarvitsee. Loput ylijääneet vaatteet meni sitten lahjoitukseen ja ne, jotka jaksoivat, myivät osan myös sitten kirpparilla pois. Ennen kun oli näitä vaatebileitä, myytiin siskoni kanssa yhdessä vaatteita eikä siitä nyt montaa kymppiä hyödytty loppujen lopuksi. Silloinkin annettiin erään tutun valita parhaat päältä koska tiedettiin hänellä olevan huono tilanne (ja samasta kasasta meni jotain myös yhdelle työkaverin tutullekin tarpeeseen).
Kukaan meistä ei ole isotuloisia, kaikki kitkuttelee pienellä rahalla kun tällaisia duunareita ollaan mutta niinhän se menee, miksei toisiamme autettaisi koska lopulta se hyvä kiertää. Isompia juttuja (vaunut jne) olen sitten kyllä myynyt jos kukaan tuttavapiirissä ei ole tarvinnut. Mekin ostimme esikoiselle yhdistelmävaunut ystävältä 50 eurolla, missä on jo kaverialeakin. Sisaruksilta kyllä saatiin pinnasängyt, hoitopöydät ja kaikki ihan ilmaiseksi.
Ostan itsekin lapsille ison osan vaatteista ja tarvikkeista nettikirppareilta ja joskus myös "oikeilta" kirppiksiltä. Paljon laadukkaita asioita olen löytänyt todella pienellä rahalla kun vaan jaksaa etsiä ja selata. Jos on tosiaan rahasta pulaa niin kierrätys alusta lähtien on paljon kannattavampaa, ei niin että ostetaan omille lapsille uutta vaikkei siihen ole varaa.
Kirppisharrastuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa, ja käly todellakin on epäkohtelias. Ikinä en kehtaisi mennä vaatimaan keneltäkään mitään tuolla tavalla!
[/quote]
Meillä on siis kaveripiirin ja sisarusten lapset putkahdelleet vuorotellen ja lyhyessä ajassa paljon lapsia :)
Anoppi antoi jonkin suvussa kulkeneen vauvansängyn siskontytölleen lainaan. Tämä myi sen jossain netin antiikkihuutokaupassa, jotta saisi pikavippejään maksetuksi.
Minun kälyni säästi kaikessa hiljaisuudessa kaikki lastensa vaatteet ja tarvikkeet ihan siltä varalta, että onnistuisin tulemaan raskaaksi. Pitkään me yritettiin, ennen kuin onnistui. Oli lievästi sanottuna liikuttavaa, kun käly uutisen kuultuaan kutsui meidät kylään ja näytti varastohuoneensa, jossa ne kamat odotti. Kaikki pesty, huollettu, järjestelty siististi. Oli vielä tehnyt minulle lahjapaketin, jossa oli uusia tuotteita, mm. rintakumeja, tutteja... Ei me edes olla läheisiä, mutta hän vain on ajattelevainen ihminen. Kunnioitan lahjoitusta todella.
Suku voi olla näissä asioissa pahin tai sitten ei.
Minä olen saanut valtavasti vaatteita ja antanut n puolet suoraan eteenpäin yhdelle tutulle jolla ei ole paljoa tukiverkkoja. Hänellä on n. saman ikäinen lapsi kuin meillä. Ostin sairaalasta kotiutumusvaatteet ja ne annoin vahingossa hänelle myös, se kyllä harmittaa vähän. Ne oli tarkoitus säästää. Melkein kaiken ostamani olen etsinyt käytettynä tai alennuksesta. Kivempia saatuja vaatteita olen säästänyt toista lasta varten, mutta nyt siskoni saa lapsen. Sovittiin että saa kantokopat ja ihan kaiken lainaan, mutta jos jotain isompaa hajoaa, hankkii vastaavan tilalle. Itse nykyään tarjoudun maksamaan jotain, enkä ota mitään mitä halutaan takaisin. Minusta on tyhmää pyytää ilmaiseksi, itse ainakin sanon että voin ostaa pois jonkun kaverin lapsen vaatteita. Saa itse sitten päättää mitä antaa ja mihin hintaan.
Joo semmosia ne esikoistyttöjen äidit tuppaa vähän olemaan. Ahneita t.pojan äiti
Me ollaan kyllä annettu ja pyyteettömästi saatu lähes kaikki vaatteet ja tarvikkeet, välillä liikaakin. Eli sekä miehen sisarusten että omieni kesken kiertää. Sen lisäksi ollaan ystäväpiirissä pidetty vaatebileitä jonne viedään kaikki tarpeettomat lastenvaatteet ja otetaan sitten tilalle jos löytyy jotain mitä tarvitsee. Loput ylijääneet vaatteet meni sitten lahjoitukseen ja ne, jotka jaksoivat, myivät osan myös sitten kirpparilla pois. Ennen kun oli näitä vaatebileitä, myytiin siskoni kanssa yhdessä vaatteita eikä siitä nyt montaa kymppiä hyödytty loppujen lopuksi. Silloinkin annettiin erään tutun valita parhaat päältä koska tiedettiin hänellä olevan huono tilanne (ja samasta kasasta meni jotain myös yhdelle työkaverin tutullekin tarpeeseen).
Kukaan meistä ei ole isotuloisia, kaikki kitkuttelee pienellä rahalla kun tällaisia duunareita ollaan mutta niinhän se menee, miksei toisiamme autettaisi koska lopulta se hyvä kiertää. Isompia juttuja (vaunut jne) olen sitten kyllä myynyt jos kukaan tuttavapiirissä ei ole tarvinnut. Mekin ostimme esikoiselle yhdistelmävaunut ystävältä 50 eurolla, missä on jo kaverialeakin. Sisaruksilta kyllä saatiin pinnasängyt, hoitopöydät ja kaikki ihan ilmaiseksi.
Ostan itsekin lapsille ison osan vaatteista ja tarvikkeista nettikirppareilta ja joskus myös "oikeilta" kirppiksiltä. Paljon laadukkaita asioita olen löytänyt todella pienellä rahalla kun vaan jaksaa etsiä ja selata. Jos on tosiaan rahasta pulaa niin kierrätys alusta lähtien on paljon kannattavampaa, ei niin että ostetaan omille lapsille uutta vaikkei siihen ole varaa.
Kirppisharrastuksessa ei sinänsä ole mitään vikaa, ja käly todellakin on epäkohtelias. Ikinä en kehtaisi mennä vaatimaan keneltäkään mitään tuolla tavalla!