Mitä tehdä? Elämä muuttui helpommaksi kun mies viikot töissä muualla, mutta viikonloput kamaliksi
En aluksi ollut innostunut yhtään siitä, että mies ottaisi vastaan työn, jossa joutuu asumaan viikot eli ma-pe toisella paikkakunnalla. Minulle jäisi tällöin yksin lapsemme hoitaminen ja kaikki kotityöt. Sovittiin kuitenkin, että voi ottaa sen työn, koska halusi sitä. Nyt ollaan eletty kuukausi näin, ja arkeni onkin helpottunut merkittävästi. Kaikki aiemmin vuosia vaivannut stressi on pois ja kotitöitä vähemmän, vaikka siis mies teki ennen arkena niistä puolet. Lapsen hoitaminenkin sujuu kevyemmin kuin aiemmin. Mies on täällä viikonloput, ja ne on raskaita, kotitöitä on paljon enemmän silloin kuin nyt arkena, vaikka mies tekee siis puolet. Jotenkin lapsen perään katsominenkin hankalampaa viikonloppuisin.
Olen nyt ajatellut, että ehkä tämänparisuhde on ollut minulle iso stressi? Vai miksi elämä on yhtäkkiä niin paljon helpompaa ilman miestä? Erotakko?
Kommentit (86)
Mies siis sotkee enemmän kuin siivoa ja aiheuttaa stressiä ympärillään? Tai sinä vaan stressaannut miehestä? Onko mies kireä tai dominoiva?
Vierailija kirjoitti:
Mies siis sotkee enemmän kuin siivoa ja aiheuttaa stressiä ympärillään? Tai sinä vaan stressaannut miehestä? Onko mies kireä tai dominoiva?
Varmaan kaikkiin näihin kyllä 🤔 .
Ap
Onko mies kireä ja helposti ärtyvä?
Itsellä avioeron jälkeen poistui stressi, kun avioliitossa aina yritin kaikkeni, että exällä olisi hyvä. Eron jälkeen koti oli siistimpi kuin ikinä ja levollinen olo. Vain omat ja lasten sotkut. Ex kyllä teki kotitöitä, mutta hällä oli myös oma sotkut. Ahdistus lähti pois niin oli hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kireä ja helposti ärtyvä?
Itsellä avioeron jälkeen poistui stressi, kun avioliitossa aina yritin kaikkeni, että exällä olisi hyvä. Eron jälkeen koti oli siistimpi kuin ikinä ja levollinen olo. Vain omat ja lasten sotkut. Ex kyllä teki kotitöitä, mutta hällä oli myös oma sotkut. Ahdistus lähti pois niin oli hyvä olla.
On juuri tuollaista. Mutta meillä ei ole mitään ”oikeita” isoja ongelmia, joiden vuoksi erota. Nyt vain olen yhtäkkiä havahtunut tuollaiseen mitä kirjoitit. Ap
Ymmärrän täysin, AP. Me emme asu erillämme, mutta aina kun mies lähtee jonnekin työmatkalle tms edes pariksi päiväksi, niin huokaisen helpotuksesta. Kaikki asiat sujuvat helpommin, koti pysyy paljon siistimpänä, jotenkin rennompi olo. Eroaisin, mutta koitan sinnitellä, koska kuvioissa alakouluikäinen lapsi.
Olen huomannut, että minulla ei edes ole ikävä miestä arkisin. Perjantai-aamuna alkaa jo ahdistamaan ennalta rasittava viikonloppu. Ap
Ehkä erilaisuus vain piristää ja virkistää sinua? Ehkä tuo on ihan kivakin muutos. Kannattaa fiilistellä uutuudenviehätystä puoli vuotta - vuoden verran, ennen kuin päättää mistä iloinen mieli johtuu.
T. Aina muuton jälkeen piristyvä, joka tietää ettei edellisissä kämpissä ollut mitään vikaa. On vaan niin kiva saada elämäänsä jotain erilaista!
Eniten ihmettelen sitä, että lapsi ei vaikuta ikävöivän arkisin isäänsä. Ap
Eikö miehelle voi sanoa, että saa tulla kotiin vain jos ei ole kireä?
Tuo on ihan riittävä syy erota. Jos erillään on selvästi mukavampaa kuin yhdessä, niin miksi pilata ainutkertaista elämäänsä tuollaisessa liitossa? Parisuhteen pitäisi parantaa kaikkien osapuolten elämänlaatua, ei huonontaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan riittävä syy erota. Jos erillään on selvästi mukavampaa kuin yhdessä, niin miksi pilata ainutkertaista elämäänsä tuollaisessa liitossa? Parisuhteen pitäisi parantaa kaikkien osapuolten elämänlaatua, ei huonontaa sitä.
Mutta entä lapsi? Ilman lasta eroaisinkin varmaan.
Ap
Lapsi on neljä. Miehen työpaikkakunta on useamman sadan kilsan päässä. Minulla ei ole edes ajokorttia, jotta kuskaisin lasta sinne. Jos ottaisin eron, en usko että mies voisi pitää asuntoa itselleen kahdella paikkakunnalla. Tuntuu, että tässä on vain huonoja vaihtoehtoja. Ap
Ei muutaku hommat viikonlopuiksi töitä ittelles.
Nauti viikoista. Todennäköisesti mieskin huomaa kohta ettei ole onnellinen teidän kanssa. Sitähän tuo käytös tarkoittaa. Ei ole hyvä olla miehelläkään. Ero on varmasti edessä jossain vaiheessa. Ensimmäinen merkki miehen puolelta on varmaan se, että joku viikonloppu ei tulekaan kotiin.
Mä varmaan kävisin miehen kanssa asiasta vakavan keskustelun. Kertoisin kuinka alunperin pidin tätä kaukana olevaa työtä huonona ajatuksena ja mietin omaa jaksamistani lapsen kanssa kahden, mutta että nyt arki on todella halppoa ja stressaan niitä viikonloppuja ja ne tuntuvat hankalalta. Kertoisin suoraan että ero on käynyt mielessä ja että nyt oikeastaan olisi se viimeinen hetki tehdä asialle jotain, koska en halua vain lähteä ovat paukkuen vaan antaa tälle suhteelle mahdollisuuden. Kysyisin onko mies valmis samaan.
Toki jos et ole kiinnostunut suhdetta pelastamaan niin sitten on asia eri.
Vierailija kirjoitti:
Nauti viikoista. Todennäköisesti mieskin huomaa kohta ettei ole onnellinen teidän kanssa. Sitähän tuo käytös tarkoittaa. Ei ole hyvä olla miehelläkään. Ero on varmasti edessä jossain vaiheessa. Ensimmäinen merkki miehen puolelta on varmaan se, että joku viikonloppu ei tulekaan kotiin.
Voi olla. Mutta ei mies ole onnellinen siellä uudessa työssäänkään. Halusi ottaa sen työn, koska ne muutamat työpaikat, joissa on täällä ollut, niin ei ole oikein viihtynyt niissä. Ja aukeni kiinnostava mahdollisuus toiselta paikkakunnalta. Mutta ei se sitten taidakaan olla niin kiva kuin luuli. Ei hän mitään positiivista siitä sano, kun viikolla soitellaan tai muutenkaan ole iloisempi kuin ennen. Ap
Et olisi halunnut päästää ja nyt neljän viikon jälkeen eroamassa? Oletko itse psyykkisesti ihan tasapainoinen? Ei mitään persoonallisuushäiriötä tai kaksisuuntaista?
Meillä sujui parisuhde loistavasti, kun mies oli 2 vuotta opiskelemassa ulkomailla. Lomat oli kamalia, eli joululoma ja kesäloma.