Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomen omavaraisuusfakta: tiesittekö, kuinka monta prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta tuottaa ruokaa eläimille?

Kristallikissa
26.03.2022 |

Ja siis en ole vegaani, olen pitänyt vegaanien hömpötystä siitä, ettei ruokaa riitä kaikille, koska sitä viljellään myös eläimille, ihan hömpötyksenä. Suomen tilanne tosin lienee hieman erityinen verrattuna maailman mittakaavaan, koska olemme sen verran pohjoisessa viljelyä ajatellen.

Kommentit (149)

Vierailija
61/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, muuta jos kauraa tuotetaan jatkuvasti yli oman tarpeen ja vastaavasti ruista pitää yleensä tuoda, niin miksi kaurapelloilla ei viljellä enemmän ruista?

Tämä globaali maatalous markkinoineen, teollisuuksineen, kauppoineen ja subventioineen on kyllä niin sekava paletti, että pitää olla todella sisällä tajutakseen kokonaisuutta, edes vähän.

Kaikka maat subventoivat, tukea maksetaan kadosta ja sadosta, välillä pakettipellosta ja metsittämisestä. Väliin maksetaan kun et tee mitään. Omavarainen pitää olla muttei liian omavarainen.

Jossain on nälkä, toisaalla tuotetaan ruokaa polttoaineeksi.

Jenkeissä ylituotanto tapahtuu hupenevien pohjavesivarantojen kustannuksella. Bayer Monsantot ja Dow:it omistavat geenimanipuloitujen viljojen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden patentit ja myrkyttävät ihmiset.

Poliitikot ovat näiden suuryhtiöiden talutusnuorassa.

Voi voi. Tarttis tehrä jotain?

Esimerkiksi kaura ja nurmi ovar niitä perusvarmoja kasveja, joita pystyy viljelemään varsin yksinkertaisilla koneilla ja pienimmillä tuotantopanoksilla. Isännät viljelevät sitä, mikä tuntuu järkevemmältä kasvattaa, maksetun hinnan, käytetyn työn ja varmman sadon kannalta. Se että esimerkiksi vihannesksia kasvattamalla tienaa paremmin, johtuu suoranaisesti siitä, että riskit ja työvoiman tarve ovat suuremmat. Lisäksi erikoiskasvit tarvitsevat sen paremman maaperän, joten kaikkien ei ole edes järkevää kokeilla tiettyjä kasveja. Ja sitten tietty hinta määrittelee. Ei ole järkevää kokeilla kasvattaa ronkelia ruista, jos lähes samaan tulokseen pääsee helpoimmillakin kasveilla. Ei se ole mitään arpakoneen luomaa sattumaa, miksi suomessa tai ylipäätään maailman eri aluille viljellään mitä viljellään. Kokeilut on aikanaan tehty, ja se on sitä sukupolvilta toisille siirrettyä tietoa. Asiat jotka vaikuttavat eri kasvilajien viljelyyn ovat, sadontuotto, mitä tuotteesta maksetaan, mitä se kustantaa ja minkälaisen työmäärän viljely sekä sadonkorjuu tuottaa.

Me maanviljelijät saatamme vaikuttaa ihan idiooteilta kun sitä kukin päissään pohtii, mut luottakaa vain, kyllä me näistä jutuista sentään jotain tajuamme. Ehkä suurin rasite on nuo euroopan unionin sekä suomen omat säännöt, jotka riitelevät keskenään ja vievät sitä vapautta, että vaikka minkälaista viljelykiertoa juuri minun maillani kannattaisi tehdä. Nuo eu säännöt kun sopivat lähinnä sinne keski-eurooppaan.

Älkää vaipuko synkkyyteen, meillä on täällä suomessa viellä asiat kohtuullisen hyvin, ja niinkauan kun asiat on hyvin, pystymmy eniten niihin vaikuttamaan.

Vierailija
62/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mystistä ketju vielä hengissä eikä ole sensuroitu pois.

Liekö moderoijien oma vänkäys ketju.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LUKE:

Suomessa tuotetaan viljaa vuosittain kolmesta neljään miljardia kiloa, josta kaksi kolmasosaa käytetään kotieläinten ruokintaan. Loppu viedään ulkomaille tai käytetään elintarvikkeiden valmistukseen kotimaassa.

Pelloilla tuotettiin 2019 mm.

ohraa 1 682 milj. kg

kauraa 1 170 milj. kg

vehnää 902 milj. kg

ruista 183 milj. kg

hernettä 34 milj. kg

härkäpapua 30 milj. kg

Viljataseessa Suomi on melko omavarainen

Suomi on merkittävä viljan vientimaa ja useimpien viljalajien suhteen omavarainen. Vuonna 2019 viljaa vietiin yhteensä 573 miljoonaa kiloa. Kauraa tuotettiin vuonna 2018 yhteensä 818 miljoonaa kiloa, josta ulkomaille vietiin 301 miljoonaa kiloa.

Ruista Suomeen on yleensä jouduttu tuomaan, mutta vuonna 2018 saatiin rukiista 2000-luvun suurin sato. Noin 180 miljoonaa kiloa takaa kotimaisen leipärukiin riittävyyden lähes kahdeksi vuodeksi.

Tämän päiväisessä HS:n artikkelissa, joka on lähteeni, mainittiin, että ala on vielä isompi, kuin 2/3. Ilmeisesti siihen lasketaan mukaan myös heinärehun viljely. Kriteerinä oli _viljelty peltoala_.

Ap

HS ei kertonut mitään lähdettä "faktalleen", kunhan ilmoitti, että "Lähes 80 prosenttia viljellystä pelto-alasta tuottaa ruokaa eläimille, kun mukaan lasketaan nurmiviljely." Nurmi on synonyymi sille, että pelto saa levätä. Eikö olekin kamalaa, ihmiset kun eivät apilasta välitä.

No ei, mutta eiköhän Hesarilla ole lähteet kunnossa. Hetihän jos tuo ei pitäisi paikkaansa siitä olisi joku syyttämässä ilmeisesti.

En kyllä ymmärrä tätä defensiivistä asennetta, eihän kukaan ole tässä mitään muuta kuin kertonut asian faktana. Ettekestä totuutta? Pitää heti alkaa selittää?

Ap

https://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/tilastoja/viljelyalat-lajikkeittai…

Sinä et taida kestää totuutta, tuosta linkistä näet, miten viljelty peltopinta-ala jakautuu. Luken jo esitettyjen tilastojen lisäksi sieltä löytyy sinulle tieto siitä, että nurmella on vuodessa noin 30% sellaisesta maa-alasta, jota ei lasketa metsäksi tai joutomaaksi (mutta joka ei välttämättä sovi muille viljelykasveille).

Mitä kestämistä minulla siinä on, miten Suomen viljelty pinta-ala jakautuu? En minä ole minkään tason peluri siinä jaossa.

Tuo 30% lasketaan mukaan Suomessa viljeltyyn peltoalaan ja se luonnollisestikin osaltaan nostaa eläimille viljellyn alan määrää.

Ap

Vierailija
64/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Alue ladataan ja eläimet paimennetaan aitaukseen. Siellä ne syövät sen heinän pois ilman koneita.

Mutta juurihan joku kirjoitti: ”se näytää samalta, kuin laidun, mutta ilman eläimiä.”

Miten se talveksi varattava rehu sieltä korjataan?

Ap

Ei viherkesantoa korjata millään tavalla! Se niitetään niille sijoilleen ja jätetään peltoon. Näin siis silloin, jos tilalla ei ole nautakarjaa rehua syömässä, silloin kyse ei ole viherkesannosta, vaan laitumesta tai nurmesta. Eli viljelijällä on joka vuosi 30% pellostaan tuottamattomana, jotta se saa rauhassa kerätä voimia ja kasvaa vaikka apilaa. Kasvien erilaisten juuristojen on tarkoitus samalla parantaa maaperää.

Vierailija
65/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotikunnassani tuotetaan paljon heinää ja on isoja maitotiloja. Noista heinäpelloista ehkä 20-30% soveltuu muuhunkin viljelyyn. Lopuilla voi kasvattaa vain heinää tai metsää. Eli jos heinänviljelystä luovuttaisiin, niillä alettaisiin viljellä puita.

Suomen maaperä on äärimmäisen köyhää ja soveltuu huonosti viljelyyn. Ravinteet on tuotava muualta. Ilman lannoitusta maa tuottaa satoa vain muutan vuoden. Sen jälkeen eivät ravintokasvit kasva.

Vierailija
66/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lihaa ei tarvita mihinkään, eikä ainakaan näin paljon kuin nyt tuotetaan ja käytetään.

Kaurasta, herneistä ja härkäpavusta sekä soijasta saa lihaa ihan riittävästi muistuttavia herkullisia tuotteita, joiden tuotanto ja syöminen ei kuluta maapalloa. Ja huom. sademetsien (entisten) soija menee eläimille. Suomessa ihmisravinnoksi käytettävä soija viljellään Euroopassa.

Suomessa eläimille syötetään melko vähän soijaa, esim. naudoille ei lainkaan.

Ja miksei herneitä ja härkäpapuja voi syödä sellaisenaan, miksi ne täytyy ultraprosessoida leikkilihaksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap vänkää jo itsensäkin kanssa, kuten kunnon Keskisuomalaista lukevan vänkäyshullun kuuluukin.

Vierailija
68/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LUKE:

Suomessa tuotetaan viljaa vuosittain kolmesta neljään miljardia kiloa, josta kaksi kolmasosaa käytetään kotieläinten ruokintaan. Loppu viedään ulkomaille tai käytetään elintarvikkeiden valmistukseen kotimaassa.

Pelloilla tuotettiin 2019 mm.

ohraa 1 682 milj. kg

kauraa 1 170 milj. kg

vehnää 902 milj. kg

ruista 183 milj. kg

hernettä 34 milj. kg

härkäpapua 30 milj. kg

Viljataseessa Suomi on melko omavarainen

Suomi on merkittävä viljan vientimaa ja useimpien viljalajien suhteen omavarainen. Vuonna 2019 viljaa vietiin yhteensä 573 miljoonaa kiloa. Kauraa tuotettiin vuonna 2018 yhteensä 818 miljoonaa kiloa, josta ulkomaille vietiin 301 miljoonaa kiloa.

Ruista Suomeen on yleensä jouduttu tuomaan, mutta vuonna 2018 saatiin rukiista 2000-luvun suurin sato. Noin 180 miljoonaa kiloa takaa kotimaisen leipärukiin riittävyyden lähes kahdeksi vuodeksi.

Tämän päiväisessä HS:n artikkelissa, joka on lähteeni, mainittiin, että ala on vielä isompi, kuin 2/3. Ilmeisesti siihen lasketaan mukaan myös heinärehun viljely. Kriteerinä oli _viljelty peltoala_.

Ap

HS ei kertonut mitään lähdettä "faktalleen", kunhan ilmoitti, että "Lähes 80 prosenttia viljellystä pelto-alasta tuottaa ruokaa eläimille, kun mukaan lasketaan nurmiviljely." Nurmi on synonyymi sille, että pelto saa levätä. Eikö olekin kamalaa, ihmiset kun eivät apilasta välitä.

No ei, mutta eiköhän Hesarilla ole lähteet kunnossa. Hetihän jos tuo ei pitäisi paikkaansa siitä olisi joku syyttämässä ilmeisesti.

En kyllä ymmärrä tätä defensiivistä asennetta, eihän kukaan ole tässä mitään muuta kuin kertonut asian faktana. Ettekestä totuutta? Pitää heti alkaa selittää?

Ap

https://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/tilastoja/viljelyalat-lajikkeittai…

Sinä et taida kestää totuutta, tuosta linkistä näet, miten viljelty peltopinta-ala jakautuu. Luken jo esitettyjen tilastojen lisäksi sieltä löytyy sinulle tieto siitä, että nurmella on vuodessa noin 30% sellaisesta maa-alasta, jota ei lasketa metsäksi tai joutomaaksi (mutta joka ei välttämättä sovi muille viljelykasveille).

Mitä kestämistä minulla siinä on, miten Suomen viljelty pinta-ala jakautuu? En minä ole minkään tason peluri siinä jaossa.

Tuo 30% lasketaan mukaan Suomessa viljeltyyn peltoalaan ja se luonnollisestikin osaltaan nostaa eläimille viljellyn alan määrää.

Ap

Miten se voisi nostaa eläimille viljellyn pinta-alan määrää, kun se jo on siinä pinta-alassa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Alue ladataan ja eläimet paimennetaan aitaukseen. Siellä ne syövät sen heinän pois ilman koneita.

Mutta juurihan joku kirjoitti: ”se näytää samalta, kuin laidun, mutta ilman eläimiä.”

Miten se talveksi varattava rehu sieltä korjataan?

Ap

Ei viherkesantoa korjata millään tavalla! Se niitetään niille sijoilleen ja jätetään peltoon. Näin siis silloin, jos tilalla ei ole nautakarjaa rehua syömässä, silloin kyse ei ole viherkesannosta, vaan laitumesta tai nurmesta. Eli viljelijällä on joka vuosi 30% pellostaan tuottamattomana, jotta se saa rauhassa kerätä voimia ja kasvaa vaikka apilaa. Kasvien erilaisten juuristojen on tarkoitus samalla parantaa maaperää.

Okei. Mikä laite sen niittää? Leikkuupuimuri? Niittokone?

Ap

Vierailija
70/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylläpäs täällä ollaan huolestuneita viljelystä ja ruoantuotannosta, vielä puoli vuotta sitten maatalouden olisi saanut lopettaa ja tuoda kaiken ulkomailta halvalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihaa ei tarvita mihinkään, eikä ainakaan näin paljon kuin nyt tuotetaan ja käytetään.

Kaurasta, herneistä ja härkäpavusta sekä soijasta saa lihaa ihan riittävästi muistuttavia herkullisia tuotteita, joiden tuotanto ja syöminen ei kuluta maapalloa. Ja huom. sademetsien (entisten) soija menee eläimille. Suomessa ihmisravinnoksi käytettävä soija viljellään Euroopassa.

Suomessa eläimille syötetään melko vähän soijaa, esim. naudoille ei lainkaan.

Ja miksei herneitä ja härkäpapuja voi syödä sellaisenaan, miksi ne täytyy ultraprosessoida leikkilihaksi?

Antaa eläinten jalostaa ne paremmaksi proteiiniksi. Jätetään me järkevät ihmiset ne possuille ja naudoille.

Vierailija
72/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Alue ladataan ja eläimet paimennetaan aitaukseen. Siellä ne syövät sen heinän pois ilman koneita.

Mutta juurihan joku kirjoitti: ”se näytää samalta, kuin laidun, mutta ilman eläimiä.”

Miten se talveksi varattava rehu sieltä korjataan?

Ap

Ei viherkesantoa korjata millään tavalla! Se niitetään niille sijoilleen ja jätetään peltoon. Näin siis silloin, jos tilalla ei ole nautakarjaa rehua syömässä, silloin kyse ei ole viherkesannosta, vaan laitumesta tai nurmesta. Eli viljelijällä on joka vuosi 30% pellostaan tuottamattomana, jotta se saa rauhassa kerätä voimia ja kasvaa vaikka apilaa. Kasvien erilaisten juuristojen on tarkoitus samalla parantaa maaperää.

Okei. Mikä laite sen niittää? Leikkuupuimuri? Niittokone?

Ap

Viitake. Huomaa oikeinkirjoitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

LUKE:

Suomessa tuotetaan viljaa vuosittain kolmesta neljään miljardia kiloa, josta kaksi kolmasosaa käytetään kotieläinten ruokintaan. Loppu viedään ulkomaille tai käytetään elintarvikkeiden valmistukseen kotimaassa.

Pelloilla tuotettiin 2019 mm.

ohraa 1 682 milj. kg

kauraa 1 170 milj. kg

vehnää 902 milj. kg

ruista 183 milj. kg

hernettä 34 milj. kg

härkäpapua 30 milj. kg

Viljataseessa Suomi on melko omavarainen

Suomi on merkittävä viljan vientimaa ja useimpien viljalajien suhteen omavarainen. Vuonna 2019 viljaa vietiin yhteensä 573 miljoonaa kiloa. Kauraa tuotettiin vuonna 2018 yhteensä 818 miljoonaa kiloa, josta ulkomaille vietiin 301 miljoonaa kiloa.

Ruista Suomeen on yleensä jouduttu tuomaan, mutta vuonna 2018 saatiin rukiista 2000-luvun suurin sato. Noin 180 miljoonaa kiloa takaa kotimaisen leipärukiin riittävyyden lähes kahdeksi vuodeksi.

Tämän päiväisessä HS:n artikkelissa, joka on lähteeni, mainittiin, että ala on vielä isompi, kuin 2/3. Ilmeisesti siihen lasketaan mukaan myös heinärehun viljely. Kriteerinä oli _viljelty peltoala_.

Ap

HS ei kertonut mitään lähdettä "faktalleen", kunhan ilmoitti, että "Lähes 80 prosenttia viljellystä pelto-alasta tuottaa ruokaa eläimille, kun mukaan lasketaan nurmiviljely." Nurmi on synonyymi sille, että pelto saa levätä. Eikö olekin kamalaa, ihmiset kun eivät apilasta välitä.

No ei, mutta eiköhän Hesarilla ole lähteet kunnossa. Hetihän jos tuo ei pitäisi paikkaansa siitä olisi joku syyttämässä ilmeisesti.

En kyllä ymmärrä tätä defensiivistä asennetta, eihän kukaan ole tässä mitään muuta kuin kertonut asian faktana. Ettekestä totuutta? Pitää heti alkaa selittää?

Ap

https://www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/tilastoja/viljelyalat-lajikkeittai…

Sinä et taida kestää totuutta, tuosta linkistä näet, miten viljelty peltopinta-ala jakautuu. Luken jo esitettyjen tilastojen lisäksi sieltä löytyy sinulle tieto siitä, että nurmella on vuodessa noin 30% sellaisesta maa-alasta, jota ei lasketa metsäksi tai joutomaaksi (mutta joka ei välttämättä sovi muille viljelykasveille).

Mitä kestämistä minulla siinä on, miten Suomen viljelty pinta-ala jakautuu? En minä ole minkään tason peluri siinä jaossa.

Tuo 30% lasketaan mukaan Suomessa viljeltyyn peltoalaan ja se luonnollisestikin osaltaan nostaa eläimille viljellyn alan määrää.

Ap

Miten se voisi nostaa eläimille viljellyn pinta-alan määrää, kun se jo on siinä pinta-alassa?

No siinä tapauksessa se on mukana muodostamassa sen 80% viljelyalasta, joka tuotetaan eläimille.

Ap

Vierailija
74/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maailmanlaajuisesti ajateltuna pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa kannattaisi harjoittaa vain kotieläintaloutta koska nämä maat ovat luontaisesti rehuvilja ja heinämaita ja Ranskat, Espanjat ym. Pitäisi valjastaa vain leipäviljan, appelsiinien ym tuottamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Alue ladataan ja eläimet paimennetaan aitaukseen. Siellä ne syövät sen heinän pois ilman koneita.

Mutta juurihan joku kirjoitti: ”se näytää samalta, kuin laidun, mutta ilman eläimiä.”

Miten se talveksi varattava rehu sieltä korjataan?

Ap

Ei viherkesantoa korjata millään tavalla! Se niitetään niille sijoilleen ja jätetään peltoon. Näin siis silloin, jos tilalla ei ole nautakarjaa rehua syömässä, silloin kyse ei ole viherkesannosta, vaan laitumesta tai nurmesta. Eli viljelijällä on joka vuosi 30% pellostaan tuottamattomana, jotta se saa rauhassa kerätä voimia ja kasvaa vaikka apilaa. Kasvien erilaisten juuristojen on tarkoitus samalla parantaa maaperää.

Okei. Mikä laite sen niittää? Leikkuupuimuri? Niittokone?

Ap

Viitake. Huomaa oikeinkirjoitus.

Huomaan :D Ai käsin niitetään? Älä nyt..

Ap

Vierailija
76/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Nurmen ja viljan sadonkorjuu eroaa toisistaan noin 80% laitteiden osalta. Eli heitän tähän ihan samanlaisen faktaprosentin kuin heitti Hesarikin. Jos et tiedä, millainen on leikkuupuimuri ja mitä se tekee tai vastaavasti miten korjataan nurmirehua, niin keskustelussamme on liian iso tiedollinen aukko sinun puolellasi.

Etkö siis osaa kertoa, millaisilla laitteilla kivikkoisilta pelloilta leikataan nurmirehua? Vaikuttaa siltä, että et itsekään tiedä, mistä puhut ja puhut sellaista silti TAI se leikataankin aivan samanlaisella leikkuupuimurilla, kuin viljakin, mutta yrität hämärtää sitä tosiasiaa.

Jos tuo on sinun osaamisalaasi, voit varmasti opastaa siinä meitä, jotka emme ole maajusseja. Jokainen kertoo omasta osaamisestaan muille lisätäkseen tietoutta. Jos et halua lisätä muiden tietoutta ja ymmärrystä alastasi, sahaat siinä omaa oksaasi, koska ymmärtämättä asiaa alan vaatia eduskunnalta, että Suomen rehuviljan viljelyalaa pienennetään ja suomalaista lihantuotantoa vähennetään, jotta liha olisi kalliimpaa ja energiaa kuluisi vähemmän ruuan tuottamiseen.

Ap

Jos lihan tuotantoa Suomessa vähennetään niin se ei vähennä lihan kulutusta vaan lisää ulkomailta tuodun lihan osuutta.

Vierailija
77/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maailmanlaajuisesti ajateltuna pohjoismaissa ja Uudessa-Seelannissa kannattaisi harjoittaa vain kotieläintaloutta koska nämä maat ovat luontaisesti rehuvilja ja heinämaita ja Ranskat, Espanjat ym. Pitäisi valjastaa vain leipäviljan, appelsiinien ym tuottamiseen.

No, enää ei toivottavasti ajatella maailmanlaajuisesti.

Ap

Vierailija
78/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?

Ap

Itse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.

Vierailija
79/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihaa ei tarvita mihinkään, eikä ainakaan näin paljon kuin nyt tuotetaan ja käytetään.

Kaurasta, herneistä ja härkäpavusta sekä soijasta saa lihaa ihan riittävästi muistuttavia herkullisia tuotteita, joiden tuotanto ja syöminen ei kuluta maapalloa. Ja huom. sademetsien (entisten) soija menee eläimille. Suomessa ihmisravinnoksi käytettävä soija viljellään Euroopassa.

Suomessa eläimille syötetään melko vähän soijaa, esim. naudoille ei lainkaan.

Ja miksei herneitä ja härkäpapuja voi syödä sellaisenaan, miksi ne täytyy ultraprosessoida leikkilihaksi?

Itse tykkään prosessoida herneen keitoksi. Nam.

Mutta höpönlöpöä että eläimille syötettäisiin vähän soijaa, vai mihin vertaat? 95 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta menee tuotantoeläimille. Ei naudoille, mutta sikoja ja kanoja onkin aika paljon enemmän kuin nautoja. Ja rehusoija ei olekaan Euroopassa viljeltyä ja/tai sertifioitua kuten ihmisravinnoksi suunnitteltu Suomessa on, vaan suurella todennäköisyydellä sademetsän tuhoamissoijaa.

Vierailija
80/149 |
26.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Nurmen ja viljan sadonkorjuu eroaa toisistaan noin 80% laitteiden osalta. Eli heitän tähän ihan samanlaisen faktaprosentin kuin heitti Hesarikin. Jos et tiedä, millainen on leikkuupuimuri ja mitä se tekee tai vastaavasti miten korjataan nurmirehua, niin keskustelussamme on liian iso tiedollinen aukko sinun puolellasi.

Etkö siis osaa kertoa, millaisilla laitteilla kivikkoisilta pelloilta leikataan nurmirehua? Vaikuttaa siltä, että et itsekään tiedä, mistä puhut ja puhut sellaista silti TAI se leikataankin aivan samanlaisella leikkuupuimurilla, kuin viljakin, mutta yrität hämärtää sitä tosiasiaa.

Jos tuo on sinun osaamisalaasi, voit varmasti opastaa siinä meitä, jotka emme ole maajusseja. Jokainen kertoo omasta osaamisestaan muille lisätäkseen tietoutta. Jos et halua lisätä muiden tietoutta ja ymmärrystä alastasi, sahaat siinä omaa oksaasi, koska ymmärtämättä asiaa alan vaatia eduskunnalta, että Suomen rehuviljan viljelyalaa pienennetään ja suomalaista lihantuotantoa vähennetään, jotta liha olisi kalliimpaa ja energiaa kuluisi vähemmän ruuan tuottamiseen.

Ap

Jos lihan tuotantoa Suomessa vähennetään niin se ei vähennä lihan kulutusta vaan lisää ulkomailta tuodun lihan osuutta.

Voi olla. Vain silloin ei, jos tässä nyt tulee kaikenlaisesta rehusta yms pulaa, ja oltaisiin tilanteessa, jossa ne eivät juurikaan veisi lihaa ulkomaille.

Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan kolme