Lue keskustelun säännöt.
Suomen omavaraisuusfakta: tiesittekö, kuinka monta prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta tuottaa ruokaa eläimille?
Kristallikissa
26.03.2022 |
Ja siis en ole vegaani, olen pitänyt vegaanien hömpötystä siitä, ettei ruokaa riitä kaikille, koska sitä viljellään myös eläimille, ihan hömpötyksenä. Suomen tilanne tosin lienee hieman erityinen verrattuna maailman mittakaavaan, koska olemme sen verran pohjoisessa viljelyä ajatellen.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?
ApItse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.
No en tarkoittanut tuossa merkityksessä, vaan akselilla ihmisten ruokavilja - rehuvilja.
ApNo kerropa meille, mikä on kasvibiologian ja -ekologian kannalta erona rehu- ja leipäviljalla. Ihan tämmöinen lukion biologian oppimäärään kuuluva kysymys, joka nyt kaipaa vastaustasi. Wikipediassa ei ole tähän vastausta.
Käsitykseni mukaan ei mitään eroa. Päättääkö viljelijä siis vasta sadon valmistuttua, myykö sen rehuksi vai leipää varten? Kuitenkin jostain tuohon HS:n artikkeliin oli repäisty lukema, että 80% viljellystä peltoalasta menee rehuksi, nojaan kommenttini siihen, kun sanoin, että saa varmasti viljellä (kohdistaa myyntinsä) kumpaa haluaa ja tällä hetkellä se prosentti on tuollainen.
Ap
No voi kulta pieni, kun eihän rehuviljaa voi myydä leipäviljaksi, kun ei se täytä leipäviljan kriteereitä.
Lajikevalinnalla jo pohjustetaan sitä tavoitellaanko sadosta rehuviljaa vai leipäviljaa. Tuotantopanokset ja etenkin säät määräävät paljon millainen sato saadaan määrällisesti ja laadullisesti.
Sadonkorjuun jälkeen jokainen erä analysoidaan, ja analyysituloksen perusteella ostaja päättää hyväksyykö se erän rehuviljaksi vai leipäviljaksi. Leipäviljasta saa paremman hinnan, mutta laatuvaatimukset ovat vastaavasti kovemmat.
Rehuviljassa ei synny esim. sitkoa, joten siitä ei saa leivottua leipää tai pullaa. Jyvä on kevyt ja epätasakokoinen, joten jauhon ja hiutaleiden sekaan tulee enemmän lesettä. Muutenkin jauhon saanti on heikompaa. Ravinteitakin on vähemmän, esim. valkuaista.
Ei rehuvilja ja leipävilja ole samaa tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä taida jossain Kuopion pohjoispuolella muu kannattaa, kuin heinän kasvattaminen eläinten rehuksi. Toki joskus ennen vanhaan viljaakin viljeltiin enemmän, koska oli pakko. Ihminen itse ei voi heinää syödä, vaan se jalostuu lihaksi ja maitotuotteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?
ApItse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.
No en tarkoittanut tuossa merkityksessä, vaan akselilla ihmisten ruokavilja - rehuvilja.
ApNo kerropa meille, mikä on kasvibiologian ja -ekologian kannalta erona rehu- ja leipäviljalla. Ihan tämmöinen lukion biologian oppimäärään kuuluva kysymys, joka nyt kaipaa vastaustasi. Wikipediassa ei ole tähän vastausta.
Käsitykseni mukaan ei mitään eroa. Päättääkö viljelijä siis vasta sadon valmistuttua, myykö sen rehuksi vai leipää varten? Kuitenkin jostain tuohon HS:n artikkeliin oli repäisty lukema, että 80% viljellystä peltoalasta menee rehuksi, nojaan kommenttini siihen, kun sanoin, että saa varmasti viljellä (kohdistaa myyntinsä) kumpaa haluaa ja tällä hetkellä se prosentti on tuollainen.
ApNo voi kulta pieni, kun eihän rehuviljaa voi myydä leipäviljaksi, kun ei se täytä leipäviljan kriteereitä.
Lajikevalinnalla jo pohjustetaan sitä tavoitellaanko sadosta rehuviljaa vai leipäviljaa. Tuotantopanokset ja etenkin säät määräävät paljon millainen sato saadaan määrällisesti ja laadullisesti.
Sadonkorjuun jälkeen jokainen erä analysoidaan, ja analyysituloksen perusteella ostaja päättää hyväksyykö se erän rehuviljaksi vai leipäviljaksi. Leipäviljasta saa paremman hinnan, mutta laatuvaatimukset ovat vastaavasti kovemmat.
Rehuviljassa ei synny esim. sitkoa, joten siitä ei saa leivottua leipää tai pullaa. Jyvä on kevyt ja epätasakokoinen, joten jauhon ja hiutaleiden sekaan tulee enemmän lesettä. Muutenkin jauhon saanti on heikompaa. Ravinteitakin on vähemmän, esim. valkuaista.
Ei rehuvilja ja leipävilja ole samaa tavaraa.
Näin tietenkin hyvissä oloissa, mutta asian pohjana ollut Hesarin artikkeli kuvaili tilannetta, jossa Suomen koko ulkomailta tuleva ruokatuonti olisi estetty sodan tms takia. Kyllä silloin voitaisiin syötäväksi kelpaavan viljan laadusta tinkiä.
Ap
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.
miettikää mitä söisittä jos;
-tulisi täyskato eli mitään kasvia ei olisi talven varaksi, eikä ulkomailla olisi sen kummenpi tilanne
-ainoastaan heinää olisi korjattu kesän aikana
Tässä tapauksessa meillä olisi se parjattu lihan- ja maidontuotanto hengenpitimeksi ja valtion viljavarasto seuraavaan vuoteen kylvettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?
ApItse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.
No en tarkoittanut tuossa merkityksessä, vaan akselilla ihmisten ruokavilja - rehuvilja.
ApNo kerropa meille, mikä on kasvibiologian ja -ekologian kannalta erona rehu- ja leipäviljalla. Ihan tämmöinen lukion biologian oppimäärään kuuluva kysymys, joka nyt kaipaa vastaustasi. Wikipediassa ei ole tähän vastausta.
Käsitykseni mukaan ei mitään eroa. Päättääkö viljelijä siis vasta sadon valmistuttua, myykö sen rehuksi vai leipää varten? Kuitenkin jostain tuohon HS:n artikkeliin oli repäisty lukema, että 80% viljellystä peltoalasta menee rehuksi, nojaan kommenttini siihen, kun sanoin, että saa varmasti viljellä (kohdistaa myyntinsä) kumpaa haluaa ja tällä hetkellä se prosentti on tuollainen.
ApNo voi kulta pieni, kun eihän rehuviljaa voi myydä leipäviljaksi, kun ei se täytä leipäviljan kriteereitä.
Lajikevalinnalla jo pohjustetaan sitä tavoitellaanko sadosta rehuviljaa vai leipäviljaa. Tuotantopanokset ja etenkin säät määräävät paljon millainen sato saadaan määrällisesti ja laadullisesti.
Sadonkorjuun jälkeen jokainen erä analysoidaan, ja analyysituloksen perusteella ostaja päättää hyväksyykö se erän rehuviljaksi vai leipäviljaksi. Leipäviljasta saa paremman hinnan, mutta laatuvaatimukset ovat vastaavasti kovemmat.
Rehuviljassa ei synny esim. sitkoa, joten siitä ei saa leivottua leipää tai pullaa. Jyvä on kevyt ja epätasakokoinen, joten jauhon ja hiutaleiden sekaan tulee enemmän lesettä. Muutenkin jauhon saanti on heikompaa. Ravinteitakin on vähemmän, esim. valkuaista.
Ei rehuvilja ja leipävilja ole samaa tavaraa.
Näin tietenkin hyvissä oloissa, mutta asian pohjana ollut Hesarin artikkeli kuvaili tilannetta, jossa Suomen koko ulkomailta tuleva ruokatuonti olisi estetty sodan tms takia. Kyllä silloin voitaisiin syötäväksi kelpaavan viljan laadusta tinkiä.
Ap
Totta kai voidaan tinkiä, kuten esim. tänä vuonna on tehty, kun viljasta on surkean satovuoden jälkeen pulaa.
Mutta ei siitä laadusta voi loputtomiin tinkiä, jos viljaa halutaan käyttää sen totuttuihin käyttötarkoituksiin. Huonosta viljasta ei pysty leipomaan, koska sitkoa ei siinä ole. Jos muuta ei kuitenkaan ole tarjolla, niin sitten syödään puuroa, joka on käytännössä pelkkää lesettä.
Vierailija kirjoitti:
Eläimille ei syötetä ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Ihminen ei voi elää esim heinällä tai ruoholla, mutta niitä voi syöttää eläimille. Maata käytetään heinän tai ruohon kasvattamiseen, koska se maa ei ole tarpeeksi hedelmällistä esim. viljan kasvattamiseen.
No ravinteet ja lannoitteet on keksitty. Kyllä niillä saa maaperän siihen kuntoon, että voi kasvattaa ihmisille ruokaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran.
Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.
Eläimet ovat aivan yhtä arvokkaita (jollei jopa arvokkaampia) kuin joku ***tun kokoomusperse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimille ei syötetä ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Ihminen ei voi elää esim heinällä tai ruoholla, mutta niitä voi syöttää eläimille. Maata käytetään heinän tai ruohon kasvattamiseen, koska se maa ei ole tarpeeksi hedelmällistä esim. viljan kasvattamiseen.
No ravinteet ja lannoitteet on keksitty. Kyllä niillä saa maaperän siihen kuntoon, että voi kasvattaa ihmisille ruokaa
Maaperä ei ole se ongelma vaan ilmasto. Pohjoisessa ei esim vehnä ehdi valmistua . Syysrukiilla ja - vehnällä taas on ongelmana talvehtiminen.
kepa66 kirjoitti:
miettikää mitä söisittä jos;
-tulisi täyskato eli mitään kasvia ei olisi talven varaksi, eikä ulkomailla olisi sen kummenpi tilanne
-ainoastaan heinää olisi korjattu kesän aikana
Tässä tapauksessa meillä olisi se parjattu lihan- ja maidontuotanto hengenpitimeksi ja valtion viljavarasto seuraavaan vuoteen kylvettäväksi.
Nimenomaan tämän takia katovuosien jälkeen lisättiin karjataloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran.
Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.
Uskomatonta potaskaa, kun kaikki kasvatettavat eläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.
Vierailija kirjoitti:
kepa66 kirjoitti:
miettikää mitä söisittä jos;
-tulisi täyskato eli mitään kasvia ei olisi talven varaksi, eikä ulkomailla olisi sen kummenpi tilanne
-ainoastaan heinää olisi korjattu kesän aikana
Tässä tapauksessa meillä olisi se parjattu lihan- ja maidontuotanto hengenpitimeksi ja valtion viljavarasto seuraavaan vuoteen kylvettäväksi.
Nimenomaan tämän takia katovuosien jälkeen lisättiin karjataloutta.
Rautalangasta: karja tarvitsee rehua, joka sisältää viljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.
Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kepa66 kirjoitti:
miettikää mitä söisittä jos;
-tulisi täyskato eli mitään kasvia ei olisi talven varaksi, eikä ulkomailla olisi sen kummenpi tilanne
-ainoastaan heinää olisi korjattu kesän aikana
Tässä tapauksessa meillä olisi se parjattu lihan- ja maidontuotanto hengenpitimeksi ja valtion viljavarasto seuraavaan vuoteen kylvettäväksi.
Nimenomaan tämän takia katovuosien jälkeen lisättiin karjataloutta.
Rautalangasta: karja tarvitsee rehua, joka sisältää viljaa.
Nautakarja ei tarvitse viljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.
Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi
Siksipä nautojen kasvatusta pitäisi vähentää ja kasvattaa vilja ihmisravinnoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kepa66 kirjoitti:
miettikää mitä söisittä jos;
-tulisi täyskato eli mitään kasvia ei olisi talven varaksi, eikä ulkomailla olisi sen kummenpi tilanne
-ainoastaan heinää olisi korjattu kesän aikana
Tässä tapauksessa meillä olisi se parjattu lihan- ja maidontuotanto hengenpitimeksi ja valtion viljavarasto seuraavaan vuoteen kylvettäväksi.
Nimenomaan tämän takia katovuosien jälkeen lisättiin karjataloutta.
Rautalangasta: karja tarvitsee rehua, joka sisältää viljaa.
Nautakarja ei tarvitse viljaa.
Viljaa sisältävä rehu on perusasia suomalaisten nautojen ruokinnassa talviaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran.
Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.
Uskomatonta potaskaa, kun kaikki kasvatettavat eläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.
Vänkäämisesi ei muuta sitä tosiasiaa että hyvälaatuisella nurmisäilörehulla ja kuivaheinällä päästään tarvittaessa lähes 40 kgn maitotuotokseen per päivä. Se mitä voidaan tarvita on valkuaislisä esim herneestä ,härkäpavusta tai tuontisoijasta.
Suuressa osassa maailmaa naudanliha tuotetaan kokonaan laiduntamalla.
Naudan pötsimikrobit pystyvät valmistamaan naudan tarvitseman valkuaisen kuitupitoista rehua fermentoimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.
Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi
Siksipä nautojen kasvatusta pitäisi vähentää ja kasvattaa vilja ihmisravinnoksi.
Naudat ei kilpaile ihmisten kanssa rukiista.
Ainoa oleellinen kysymys olisi, että kuinka paljon leipävehnää menee eläinten rehuksi.
Mutta siitähän hesari ei ollut kiinnostunut, vaan vain oman agendansa ajamisesta vääristelyllä.