Suomen omavaraisuusfakta: tiesittekö, kuinka monta prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta tuottaa ruokaa eläimille?

Vierailija kirjoitti:

Enää herää kysymys että mikä on aloituksen tarkoitus?

Kyllä se eläinten rehukin on omavaraisuuden osalta tärkeää, jos ei täällä tuoteta niin tuonti voi olla vaikeaa tai kallista.

Mutta mikä osa siitä menee muuhun kuin tuotantoeläinten ruokintaan?

Ja tilastonikkareille että mihin lasketaan kaikki se mitä ei saa käyttää hyödyksi? Eli onko kaikki muu paitsi viljely kasvit myös rehualaa?

Ja siis pointti oli se, että vegaanien yksi argumentti lihatuotannon epäeettisyydelle on se, että samalla viljelyalalla voitaisiin tuottaa ruokaa, ettei synny ruokakriisejä.

Olisin kuvitellut, että ala on jotain 20% eläinten osalta, max 30%. En tiedä, jos näin maailmanlaajuisesti onkin, koska on paljon maita, joissa viljojen viljelyon paljon tuottoisampaa, kuin meillä lyhyen kasvukauden Suomessa.

Niin olin aivan ällikällä lyöty tuosta lukemasta! Vegaanit ovat oikeassa, aika paha on tuohon alkaa Suomen osalta agumemtoimaan… 🥶 Paitsi tietenkin niin, että maailman ruokaongelma ei ole meidän vastuullamme tai meidän ongelmamme tms.

Ap

Ruokakasveista saa enemmän rahaa. Jos viljelijä ei kasvata niitä, siihen on syy.

Nykyään on saatu viljanviljelyä vähän laajemmalle kuin joskus, mutta se on pirun vaikea. Katto päälle, sitten onnistuu.

Jos mikään muu kuin nurmi ei kasva, minkäs teet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Joko rehua tai pusikkoa. Siinä monen tilan vaihtoehdot, kun luonto on se mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Viljelty peltoala on ihan kaikki sellainen alue, jossa kasvaa jotain ruuantuotannolle hyödyllistä kasvia. Ei meillä voi joenrannan tulvapelloilla viljellä viljaa, mutta nurmelle ja laitumeksi ne soveltuvat.

Mielestäni eläinten rehutuotanto on äärimmäisen tärkeää, mutta se, mitä mieltä minä asista olen ei tuohon faktaan vaikuta. Jpku muu voi olla eri mieltä ja moni ilmeisesti onkin. Eli ajattelee, että eläimille menevää rehua pitäisi kasvattaa ihmisille ja lihaa tuottaa vähemmän.

Ap

Tyhmä kysymys, muuta jos kauraa tuotetaan jatkuvasti yli oman tarpeen ja vastaavasti ruista pitää yleensä tuoda, niin miksi kaurapelloilla ei viljellä enemmän ruista?

Tämä globaali maatalous markkinoineen, teollisuuksineen, kauppoineen ja subventioineen on kyllä niin sekava paletti, että pitää olla todella sisällä tajutakseen kokonaisuutta, edes vähän.

Kaikka maat subventoivat, tukea maksetaan kadosta ja sadosta, välillä pakettipellosta ja metsittämisestä. Väliin maksetaan kun et tee mitään. Omavarainen pitää olla muttei liian omavarainen.

Jossain on nälkä, toisaalla tuotetaan ruokaa polttoaineeksi.

Jenkeissä ylituotanto tapahtuu hupenevien pohjavesivarantojen kustannuksella. Bayer Monsantot ja Dow:it omistavat geenimanipuloitujen viljojen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden patentit ja myrkyttävät ihmiset.

Poliitikot ovat näiden suuryhtiöiden talutusnuorassa.

Voi voi. Tarttis tehrä jotain?

Ap kuulostaa joko naiivilta tai sitten on trolli.

Sori, jos olet vilpitön, mutta et kuulosta siltä.

Ja maajusseilla on aina selitykset valmiina, eli alkavat heti väittää, että muka käyttökelpoista viljanviljelyalaa ei ole varattuna eläimille yhtään liikaa! Joku voi kuulkaas olla siitä kanssanne eri mieltä. Sitä mieltä, että lihaa tuotetaan ylipäätään liikaa.

Ja ettei haittaisi, jos me, jotka haluamme edelleen syödä lihaa maksaisimme siitä nykyistä enemmän.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Jo satoja vuosia sitten tilanne oli yllättävän samanlainen kuin nyt. Viljaa tuotiin, voita vietiin.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, muuta jos kauraa tuotetaan jatkuvasti yli oman tarpeen ja vastaavasti ruista pitää yleensä tuoda, niin miksi kaurapelloilla ei viljellä enemmän ruista?

Tämä globaali maatalous markkinoineen, teollisuuksineen, kauppoineen ja subventioineen on kyllä niin sekava paletti, että pitää olla todella sisällä tajutakseen kokonaisuutta, edes vähän.

Kaikka maat subventoivat, tukea maksetaan kadosta ja sadosta, välillä pakettipellosta ja metsittämisestä. Väliin maksetaan kun et tee mitään. Omavarainen pitää olla muttei liian omavarainen.

Jossain on nälkä, toisaalla tuotetaan ruokaa polttoaineeksi.

Jenkeissä ylituotanto tapahtuu hupenevien pohjavesivarantojen kustannuksella. Bayer Monsantot ja Dow:it omistavat geenimanipuloitujen viljojen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden patentit ja myrkyttävät ihmiset.

Poliitikot ovat näiden suuryhtiöiden talutusnuorassa.

Voi voi. Tarttis tehrä jotain?

IKävä fakta: ruis kylvetään syksyllä ja se on aika lailla tarkka maalajista talvehtimisen suhteen. Sadon epäonnistumiseen vaikuttaa moni asia kuten oraiden talvehtiminen. Kaura ei ole niin tarkka maalajien suhteen ja se kylvetään vasta keväällä, ei tarvitse pohtia, tuhoaako jääpolte oraat.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, muuta jos kauraa tuotetaan jatkuvasti yli oman tarpeen ja vastaavasti ruista pitää yleensä tuoda, niin miksi kaurapelloilla ei viljellä enemmän ruista?

Tämä globaali maatalous markkinoineen, teollisuuksineen, kauppoineen ja subventioineen on kyllä niin sekava paletti, että pitää olla todella sisällä tajutakseen kokonaisuutta, edes vähän.

Kaikka maat subventoivat, tukea maksetaan kadosta ja sadosta, välillä pakettipellosta ja metsittämisestä. Väliin maksetaan kun et tee mitään. Omavarainen pitää olla muttei liian omavarainen.

Jossain on nälkä, toisaalla tuotetaan ruokaa polttoaineeksi.

Jenkeissä ylituotanto tapahtuu hupenevien pohjavesivarantojen kustannuksella. Bayer Monsantot ja Dow:it omistavat geenimanipuloitujen viljojen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden patentit ja myrkyttävät ihmiset.

Poliitikot ovat näiden suuryhtiöiden talutusnuorassa.

Voi voi. Tarttis tehrä jotain?

Liittyvätkö nämä benecol-tuotteet kauran viljelyn määriin? 🤔 Tuo rukiin määrä oli tosiaan huomiota herättävä myös. Mistähän sitten mahdamme ostaa loput? Käyttääkö Vaasan leipomot vain kotimaista ruista?

Ap

Aika iso osa, mutta samalla huomattava osa Suomessa siitä maasta, jolla viljellään heinää karjalle ei ole kovin hyvää viljanviljelyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähteessäsi on huomioitu se, että Suomessa on suuria alueita, joilla vilja ei edes kasva, vaan vain heinä kasvaa pelloiĺla? Onko nämäkin peltoalat laskettu potentiaaliseksi viljanviljelyalaksi?

Entä miten on huomioitu, että viljelykierron vuoksi osalla pelloista on pidettävä heinää pellon kasvukunnon turvaamiseksi tulevaisuudessa? Heinää pystyvät eläimet hyödyntämään, ihminen ei.

Ja miten on huomioitu se, että kaikesta Suomessa kasvatetusta viljasta ei vain kerta kaikkiaan tule elintarvikekelpoista viljaa? Eläinten kautta kierrättämällä, siitä elintarvikkeeksi kelpaamattomasta viljasta saadaan syömäkelpoista elintarviketta.

Olethan huomioinut nämä kaikki seikat ennen kuin jakelet tuomioitasi.

Kriteerinä oli Suomen viljelty peltoala.

Onko fakta sinusta siis jonkinlainen tuomio?

Aika jännä, faktathan ovat vain tosiasioita, tieto siitä, miten asia on. Se, mitä mieltä siitä kukakin on, on eri asia.

Ap

Just niin. Eli täysin vääristelty fakta, missä on jätetty kaikki huomioimatta. Ei se silloin ole mikään fakta. Ei Suomen ilmasto ole mikään mielipideasia, se on fakta. Eli fakta on, että puoli Suomea ei edes sovellu viljan viljelyyn. Ja nyt ap väittää faktana, että Lapin tuntureillakin pitäisi vain kasvattaa vehnää.

Mikä on jätetty huomiotta? Suomessa on X määrä viljeltyä peltoalaa. Siitä 80% on eläimille menevän ruuan tuotantoa. Suomen ilmasto ei vaikuta tähän faktaan. Sen sijaan se voi sitä selittää kyllä, mutta selitys ei ole fakta.

Ap

Kai ymmärrät, mikä on viherkesanto? Peltoa ei voi viljellä vuodesta toiseen, sen tulee levätä välillä. Jos meillä ei olisi lainkaan rehuntuotantoa, joka vuosi 30% peltopinta-alasta olisi tuottamattomana viherkesantona (näyttää aika lailla paljon laitumelta muuten, siellä ei vain ole lehmiä) ja sen lisäksi meille jäisivät vaille tuotantoa kaikki nyt laitumena tai rehuntuotannossa olevat alat, jonne ei keväällä pääse leipäviljaa ajoissa kylvämään eikä syksyllä leikkuupuimurilla satoa korjaamaan eli kivikkoiset maat, tulvapellot jne.

Eläinten takia Suomessa viljelypinta-ala on maksimaalisessa käytössä. Ilman rehuntuotantoa tilanne olisi aika lailla huono.

Kiinnostavaa, kiitos tiedoista :) Eroaako siis nurmen sadonkorjuu viljasta ja miten? Siis laitteiden osalta? Leikkuupuimurilla ei pääse kivikkoon, miten se heinä korjataan, että senkö korjuulaite kestää kiviä?

Lisäksi eihän sen toteaminen, että 80% viljelyalasta tuottaa eläimille tarkoita, että kukaan vaatisi, että alan tulisi olla 0% eikä kesantoja saisi olla eläimiä varten.

Ap

Kerro ap miten sen viljan saa kasvamaan paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enää herää kysymys että mikä on aloituksen tarkoitus?

Kyllä se eläinten rehukin on omavaraisuuden osalta tärkeää, jos ei täällä tuoteta niin tuonti voi olla vaikeaa tai kallista.

Mutta mikä osa siitä menee muuhun kuin tuotantoeläinten ruokintaan?

Ja tilastonikkareille että mihin lasketaan kaikki se mitä ei saa käyttää hyödyksi? Eli onko kaikki muu paitsi viljely kasvit myös rehualaa?

Se lasketaan, mitä viljelty peltoala, kun nurmiviljely lasketaan mukaan, tuottaa. Viitataanko nurmella siihen, että ihminen ei voi sitä käyttää hyväksi, lehmä ja lammas voivat, joten se ei vaakakuppiaikoina ole ensimmäisenä poistumassa eläinten suusta.

Ap

Tarkoitin että miten tai mihin kategoriaan lasketaan kesannot, saneerauskasvit ym. joita viljellään mutta niiden tuottamaa "satoa" ei saa hyödyntää. Eli onko nämä kuitenkin tilastossa rehualassa vai onko niille oma kategoria.

Eli nyt oli jako ruoka/rehu niin tuossa pitäis toki olla myös muu tuotanto. Tämä muu pitää myös sisällään energiakasvien viljelyn. Niistäkään ollu mitään mainintaa.

Sitten on myös se merkittävä pointti että viljelyssä jos tulee hyvä satovuosi niin sitä satoa tulee paljon, mutta kuten viime vuosi osoitti määrä voi jäädä myös tosi pieneksi. Ennakoitavuuden puolesta tämä on suuri ongelma ja sitä ei moni ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Kerro ap miten sen viljan saa kasvamaan paremmin?

Miksi kysyt tuollaista minulta? Liittyy aloitukseeni miten?

Ap

Kyllä sitä rehuviljaakin voi syödä, elintarviketeollisuudella on vain niin kovat laatustandardit.

Omavaraisuuden kannalta ongelmallista on se, että lannotetyppi on tuontitavaraa.

Samoin maatalouden energiariippuvuus.

Suomen oloissa viljat, hernret ja pavut on kuivattava puinnin jälkeen kuivaamossa.

Suuressa osassa maailmaa voi öuintikuivan sadon ajaa suoraan siiloon.