Suomen omavaraisuusfakta: tiesittekö, kuinka monta prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta tuottaa ruokaa eläimille?

Vierailija kirjoitti:

Onko keskustelussa mainittu karjan tuottavan lantaa lannoitukseen? Ilman lantaa tarvitaan enemmän apulantaa, jota nyt ei saa.

Käyttävätkö muka ei-luomumaatilat lantaa lannoitteena? Lietelantaa? Miten siitä ei siirry kakkapöpöjä peltoon?

Ap

Kyllä muutkin eläimet käyttävät osansa peltoalasta kuin tuotanto eläimet esimerkiksi hevoset. Suomessa oli vuonna 2020 74 000 hevosta/ponia. Hevoset ( 300- 600 kg) syövät keskimäärin säilöheinää 8- 25 kg päivässä ja kesäisin laitumilla. Osalle annetaan väkirehuna kauraa. Suuruus luokasta en osaa sanoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran. 

Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.

Uskomatonta potaskaa, kun kaikki kasvatettavat eläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.

Kyllä, silloin kun sitä on. Mutta mikään eläin ei tarvitse välttämättä leipäviljaa, vaan eläimet voidaan syöttää heinällä ja huonolaatuisella rehuviljalla. Ne kasvavat silloin huonommin, joten lihan, maidon ja kananmunien hinta nousisi. Mutta ihmisravinnoksi kelpaamattoman rehun hyötykäyttäminen eläintenkasvatuksessa on olennainen osa ruokaturvaa, jota kriisiaikoina tarvitaan.

Vilja, jota eläimille syötetään, ei ole huonolaatuista. Eläinten kasvatus kuluttaa erittäin paljon ihmisille soveltuvaa ravintoa. Viljan lisäksi eläimille syötetään myös muuta ihmisravinnoksi kelpaavaa valkuaisen lähteenä.

Olisin voinut muotoilla vielä selvemmin.

Koska mikään eläin ei VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse huippulaatuista viljaa, niin kriisiaikoina rehun laatua voidaan laskea, jotta kaikki mahdollinen huonolaatuinen vilja ja heinä jalostuu ihmisravinnoksi. Ja samalla hyvälaatuinen vilja jää ihmisravinnoksi.

Tällä metodilla lihan ja maidon hinta kyllä nousee, koska eläimen kasvu ja tuotos heikkenee heikommalla ravinnolla. Mutta huono vilja ja heinä ei mene hukkaan.

Tähän asti viljaa on käytetty eläimille, koska sitä on riittänyt ja se on ollut edullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?

Ap

Itse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.

No en tarkoittanut tuossa merkityksessä, vaan akselilla ihmisten ruokavilja - rehuvilja.

Ap

No kerropa meille, mikä on kasvibiologian ja  -ekologian kannalta erona rehu- ja leipäviljalla. Ihan tämmöinen lukion biologian oppimäärään kuuluva kysymys, joka nyt kaipaa vastaustasi. Wikipediassa ei ole tähän vastausta.

Käsitykseni mukaan ei mitään eroa. Päättääkö viljelijä siis vasta sadon valmistuttua, myykö sen rehuksi vai leipää varten? Kuitenkin jostain tuohon HS:n artikkeliin oli repäisty lukema, että 80% viljellystä peltoalasta menee rehuksi, nojaan kommenttini siihen, kun sanoin, että saa varmasti viljellä (kohdistaa myyntinsä) kumpaa haluaa ja tällä hetkellä se prosentti on tuollainen.

Ap

No voi kulta pieni, kun eihän rehuviljaa voi myydä leipäviljaksi, kun ei se täytä leipäviljan kriteereitä.

Lajikevalinnalla jo pohjustetaan sitä tavoitellaanko sadosta rehuviljaa vai leipäviljaa. Tuotantopanokset ja etenkin säät määräävät paljon millainen sato saadaan määrällisesti ja laadullisesti.

Sadonkorjuun jälkeen jokainen erä analysoidaan, ja analyysituloksen perusteella ostaja päättää hyväksyykö se erän rehuviljaksi vai leipäviljaksi. Leipäviljasta saa paremman hinnan, mutta laatuvaatimukset ovat vastaavasti kovemmat.

Rehuviljassa ei synny esim. sitkoa, joten siitä ei saa leivottua leipää tai pullaa. Jyvä on kevyt ja epätasakokoinen, joten jauhon ja hiutaleiden sekaan tulee enemmän lesettä. Muutenkin jauhon saanti on heikompaa. Ravinteitakin on vähemmän, esim. valkuaista.

Ei rehuvilja ja leipävilja ole samaa tavaraa.

Näin tietenkin hyvissä oloissa, mutta asian pohjana ollut Hesarin artikkeli kuvaili tilannetta, jossa Suomen koko ulkomailta tuleva ruokatuonti olisi estetty sodan tms takia. Kyllä silloin voitaisiin syötäväksi kelpaavan viljan laadusta tinkiä.

Ap

Totta kai voidaan tinkiä, kuten esim. tänä vuonna on tehty, kun viljasta on surkean satovuoden jälkeen pulaa.

Mutta ei siitä laadusta voi loputtomiin tinkiä, jos viljaa halutaan käyttää sen totuttuihin käyttötarkoituksiin. Huonosta viljasta ei pysty leipomaan, koska sitkoa ei siinä ole. Jos muuta ei kuitenkaan ole tarjolla, niin sitten syödään puuroa, joka on käytännössä pelkkää lesettä.

Miten viljanjyvästä tulee puuroksi valmistettuna pelkkä lese? Eikö siinä litistetä se koko jyvä?

Ap

Se koko jyvä on huonolaatuisessa viljassa lähes pelkästään se kuori eli lese. Ei huonon jyvän sisällä ole juuri mitään. Siksi sitä kutsutaan huonolaatuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko keskustelussa mainittu karjan tuottavan lantaa lannoitukseen? Ilman lantaa tarvitaan enemmän apulantaa, jota nyt ei saa.

Käyttävätkö muka ei-luomumaatilat lantaa lannoitteena? Lietelantaa? Miten siitä ei siirry kakkapöpöjä peltoon?

Ap

Totta kai käyttää. Ja kyllä ne kakkapöpöt sinne peltoon siirtyvät.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muutkin eläimet käyttävät osansa peltoalasta kuin tuotanto eläimet esimerkiksi hevoset. Suomessa oli vuonna 2020 74 000 hevosta/ponia. Hevoset ( 300- 600 kg) syövät keskimäärin säilöheinää 8- 25 kg päivässä ja kesäisin laitumilla. Osalle annetaan väkirehuna kauraa. Suuruus luokasta en osaa sanoa

No hevoset nyt ovat muutenkin täysin tarpeeton ilmastopäästölähden. Koirat myös. Lopetetaan näiden ruokkiminen, niin riittää ihmisille ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muutkin eläimet käyttävät osansa peltoalasta kuin tuotanto eläimet esimerkiksi hevoset. Suomessa oli vuonna 2020 74 000 hevosta/ponia. Hevoset ( 300- 600 kg) syövät keskimäärin säilöheinää 8- 25 kg päivässä ja kesäisin laitumilla. Osalle annetaan väkirehuna kauraa. Suuruus luokasta en osaa sanoa

No hevoset nyt ovat muutenkin täysin tarpeeton ilmastopäästölähden. Koirat myös. Lopetetaan näiden ruokkiminen, niin riittää ihmisille ruokaa.

Jos nyt ees lopetettais liika syöminen ja hävikki ensin ihmistenkin osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä muutkin eläimet käyttävät osansa peltoalasta kuin tuotanto eläimet esimerkiksi hevoset. Suomessa oli vuonna 2020 74 000 hevosta/ponia. Hevoset ( 300- 600 kg) syövät keskimäärin säilöheinää 8- 25 kg päivässä ja kesäisin laitumilla. Osalle annetaan väkirehuna kauraa. Suuruus luokasta en osaa sanoa

No hevoset nyt ovat muutenkin täysin tarpeeton ilmastopäästölähden. Koirat myös. Lopetetaan näiden ruokkiminen, niin riittää ihmisille ruokaa.

Jos nyt ees lopetettais liika syöminen ja hävikki ensin ihmistenkin osalta.

No ne myös, ilman muuta.

Vu