Mies feidasi kesken aamutoimien

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:09"]

Nyt keksit ettei miehesi käytös mielestäsi ole normaalia! Ap olet aikamme Einstein!

[/quote]

Hmm. Siis kyseessä on vain oma mielipiteeni. Kiinnostaisi tietää, että kuinka yksin olen mielipiteeni kanssa. T. Ap

Herää seuraavan kerran aiemmin eläkä nuku koko päivää. Mies turhaan joutui odottelemaan sinua, kun et ollut valmistautunut kunnolla.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:01"]

"Feidasi"? Olen varmaan ikivanha mutta en otsikosta ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ilmeisesti nuoremmalle väelle ihan normaalia kieltä. Ei vissiin tiedetä suomenkielistä sanaa tälle.

[/quote]

Ei taida ollakaan mitään yhtä suomenkielistä sanaa, joka vastaisi sitä tarkalleen. Tässä tapauksessa tarkoittaa pulaan jättämistä, muussa yhteydessä esimerkiksi sovittuun juttuun tulematta jättämistä.

"Missata" on toinen hämmentävän käyttökelpoinen sana jolle vaan ei tunnu olevan yhtä kätevää ja ytimekästä vastinetta yleiskielessä.

Voi ap, symppaan sua täysillä. Meidän miehissä on näköjään paljon yhteistä, samoin heidän kasvattajissaan. En ole itsekään kovin herkkä, mutta katseltuani mieheni harrrastamaa lasten mitätöintiä ja alistamista melkein 10 vuotta, totesin että olen kuitenkin liian herkkä jatkamaan tuossa kuviossa. Eli ero tuli lopulta, koska rakkaus ja kunnioitus miestä kohtaan kuolee kyllä auttamatta kun hän ei osaa rakastaa ja hyväksyä lapsia, ja ei hän koskaan aidosti hyväksynyt minuakaan. Aina tuli valituksia pikkuasioista, jotka normaali-ihminen ohittaisi olankohautuksella. Mieheni oli hyvin joustamaton ja helposti kiivastuva, joka vei minulta voimat. Ennen lapsia hän oli tavallaan ihan sympaattisesti outo, eli sellainen hassusti omistautunut ja pinnallisesti 'kiltti' ihminen. Saattoi auttaa vaikka kärpäsen ulos asunnosta, mutta minulle rähjäsi jos vaikka olin parkkeerannut auton pari metriä ohi hänen määrittelemänsä parkkipaikan... Jälkeenpäin on selvää, että mies ei ollut ihan terve. Otan osaa.

Nyt kun ollaan erottu, mies on paremmalla tuulella, koska hänen ei tarvitse kestää arjen stressiä. Myös minä ja lapset olemme onnellisempia keskenämme, kun ei tarvitse huolehtia isän mielialoista. Jos olet vielä nuori, suosittelen kyllä että eroat ja etsit paremman miehen. Itse en ole miestä haikaillut, sen verran kamala kokemus tuo perhe-elämä minulle oli.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:12"]

Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin mun mies. Äkkiä eroon. Mä en vielä ole päässyt eroon omien ongelmieni takia mutta sun kandee lähteä äläkä jätä lapsiasi sille. Onko vielä sellainen mies että esittää omalle suvulleen täydellistä puolisoa?

[/quote]

Osittain kyllä. Tosin miehelläni on niin huonot hermot, että hän räjähtelee välillä omille vanhemmilleenkin. Kun tapasin hänen vanhempansa ensimmäisen kerran, niin he suhtautuivat ihan mukavasti ja positiivisesti, mutta kysyivät varovaisesti pieni epäuskoinen virne kasvoillaan, että "pärjäätköhän sä ihan oikeasti hänen kanssaan?" ja että heitä huolestutti se, selviänkö heidän poikansa kanssa. Tuolloin ihmettelin kommenttia suuresti, sillä mieheni oli käyttäytynyt pääsääntöisesti ihan mukavasti ja "normaalisti". Jälkikäteen ymmärrän tuon kommentin liiankin hyvin. He tiesivät poikansa mustan puolen siis jo entuudestaan. T. Ap

Miksi ihmeessä olet ottanut itsellesi tuollaisen miehen. Kuulostaa todella rasittavalta!

Ap on yhtä syyllinen kuin mies. Elämä on valintoja

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:14"]

Voi ap, symppaan sua täysillä. Meidän miehissä on näköjään paljon yhteistä, samoin heidän kasvattajissaan. En ole itsekään kovin herkkä, mutta katseltuani mieheni harrrastamaa lasten mitätöintiä ja alistamista melkein 10 vuotta, totesin että olen kuitenkin liian herkkä jatkamaan tuossa kuviossa. Eli ero tuli lopulta, koska rakkaus ja kunnioitus miestä kohtaan kuolee kyllä auttamatta kun hän ei osaa rakastaa ja hyväksyä lapsia, ja ei hän koskaan aidosti hyväksynyt minuakaan. Aina tuli valituksia pikkuasioista, jotka normaali-ihminen ohittaisi olankohautuksella. Mieheni oli hyvin joustamaton ja helposti kiivastuva, joka vei minulta voimat. Ennen lapsia hän oli tavallaan ihan sympaattisesti outo, eli sellainen hassusti omistautunut ja pinnallisesti 'kiltti' ihminen. Saattoi auttaa vaikka kärpäsen ulos asunnosta, mutta minulle rähjäsi jos vaikka olin parkkeerannut auton pari metriä ohi hänen määrittelemänsä parkkipaikan... Jälkeenpäin on selvää, että mies ei ollut ihan terve. Otan osaa.

Nyt kun ollaan erottu, mies on paremmalla tuulella, koska hänen ei tarvitse kestää arjen stressiä. Myös minä ja lapset olemme onnellisempia keskenämme, kun ei tarvitse huolehtia isän mielialoista. Jos olet vielä nuori, suosittelen kyllä että eroat ja etsit paremman miehen. Itse en ole miestä haikaillut, sen verran kamala kokemus tuo perhe-elämä minulle oli.

[/quote]

hei meillä ihan samanlaiset miehet. Olen siis se aiempi kirjoittaja joka sanoi että ap:n kandee erota. Meilläkin mies saattaa kärpäset ja muurahaiset ulos asunnosta ja niitä ei saa vahingoittaa pienestikään mutta lapsille ja minulle voi kyllä huutaa. Hänen rentoutumiskeinonsa on pelaaminen pleikkarilla ja kiroilu kovaan ääneen. Yrittää silläkin tavalla vaikuttaa muihin ettei kukaan vaan häiritse hänen peliään. Valtapeliä. Lähtisin tästä jos voisin. Nyt on vaan todella huono hetki lähteä. Meillä mies myös osaa tukea minua ja olla ajoittain todella hellä kun vaan haluaa. 

Tä sama provo pyörii täällä säännöllisesti. Viimeksi mies oli kuristanut sua öisin ja tarinasta puuttui lapset.

Ap:n mies on samanlainen kuin jokainen tavisnainen parina päivänä kuussa. Olisikohan jokin hormonihoito tarpeen.

En ole ap, mutta samanlaisesta miehestä siis erosin. Hänessä oli myös se hyvä puoli, että oli erittäin keskittymiskykyinen, eli työssään oikein hyvä. Muutenkin oli erittäin aikaansaava ja kyvykäs ihminen, mutta hänelle perhe-elämä ei vaan ollut mikään prioriteetti. Ja kotoa ei ollut saanut mallia terveestä perheestä, joten ei osannut pitää sitä ongelmana kun valitin hänelle hänen kylmyydestään ja empatiakyvyttömyydestään lasten suhteen. Eli olisin varmasti naimisissa hänen kanssaan vieläkin, ehkäpä jopa melko onnellisesti, jos emme olisi hankkineet lapsia. Ennen lapsia hänen räjähtelevä luonteensa oli paremmin hallinnassa ja ylilyönnit poikkeus mieluummin kuin sääntö. Lasten jälkeen tilanne huononi parissa vuodessa siihen, että huuto ja ihmekohtaukset olivat normaalikäytäntö.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:14"]

Voi ap, symppaan sua täysillä. Meidän miehissä on näköjään paljon yhteistä, samoin heidän kasvattajissaan. En ole itsekään kovin herkkä, mutta katseltuani mieheni harrrastamaa lasten mitätöintiä ja alistamista melkein 10 vuotta, totesin että olen kuitenkin liian herkkä jatkamaan tuossa kuviossa. Eli ero tuli lopulta, koska rakkaus ja kunnioitus miestä kohtaan kuolee kyllä auttamatta kun hän ei osaa rakastaa ja hyväksyä lapsia, ja ei hän koskaan aidosti hyväksynyt minuakaan. Aina tuli valituksia pikkuasioista, jotka normaali-ihminen ohittaisi olankohautuksella. Mieheni oli hyvin joustamaton ja helposti kiivastuva, joka vei minulta voimat. Ennen lapsia hän oli tavallaan ihan sympaattisesti outo, eli sellainen hassusti omistautunut ja pinnallisesti 'kiltti' ihminen. Saattoi auttaa vaikka kärpäsen ulos asunnosta, mutta minulle rähjäsi jos vaikka olin parkkeerannut auton pari metriä ohi hänen määrittelemänsä parkkipaikan... Jälkeenpäin on selvää, että mies ei ollut ihan terve. Otan osaa.

Nyt kun ollaan erottu, mies on paremmalla tuulella, koska hänen ei tarvitse kestää arjen stressiä. Myös minä ja lapset olemme onnellisempia keskenämme, kun ei tarvitse huolehtia isän mielialoista. Jos olet vielä nuori, suosittelen kyllä että eroat ja etsit paremman miehen. Itse en ole miestä haikaillut, sen verran kamala kokemus tuo perhe-elämä minulle oli.

[/quote]

Kiitoksia! <3 Kuulostaa kyllä tuo esimerkki todella tutulta, sillä mieheni saa aivan hirveitä raivareita todella pienistä asioista, mutta saattaa olla kiltti ja lempeäkin välillä (se raivaripuoli ei vain aluksi näkynyt). Ja myös mun mieheni oli alussa nimenomaan sympaattisella tavalla outo ja erikoinen; pidin häntä vain hassuna heppuna, jolla on joitain ihmeellisiä ja nörttimäisiä päähänpinttymiä, jotka olivat jopa viehättäviä. Nyt jälkikäteen tajuan tosiaan, että niistä olisi jo pitänyt päätellä kaikenlaista, mutta menin halpaan. Uskon myös, että ero voisi kyllä tehdä kaikille osapuolille hyvää. Lapset ja mä saisimme nauttia rauhallisesta kodista ja mies voisi uppoutua töihinsä ja harrastuksiinsa täysillä. Täytyy vain ottaa se eka asken eron hyväksi tässä pian. T. Ap

Ja sitten vielä sellainen lisäinfo, että minun mieheni sai kaikkien aikojen kohtauksen kun ilmoitin haluavani erota. Sain olla vankina kotonani useamman kuukauden, jouduin tönityksi ja pelotelluksi, ihan konkreettisia tappouhkauksiakin tuli. Ja minä pelkään pelkkiä huutokohtauksiakin! Niin että yritä hoitaa asia jotenkin pehmeästi ja järkeillen ettet tahtomattasi aiheuta kaikkien raivokohtausten isää ja äitiä.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:01"]

"Feidasi"? Olen varmaan ikivanha mutta en otsikosta ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ilmeisesti nuoremmalle väelle ihan normaalia kieltä. Ei vissiin tiedetä suomenkielistä sanaa tälle.

[/quote]

Ei taida ollakaan mitään yhtä suomenkielistä sanaa, joka vastaisi sitä tarkalleen. Tässä tapauksessa tarkoittaa pulaan jättämistä, muussa yhteydessä esimerkiksi sovittuun juttuun tulematta jättämistä.

"Missata" on toinen hämmentävän käyttökelpoinen sana jolle vaan ei tunnu olevan yhtä kätevää ja ytimekästä vastinetta yleiskielessä.

[/quote]

Kiitoksia! :) Tämä on muuten totta. "Feidata" just enemmän viittaa siihen, että on sovittu jotain ja siitä jäädään pois tai jätetään pitämättä lupaus. Se häipyminen tai jättäminen eivät kuvaa tilannetta yhtä tarkkaan. Ja tosiaan "missaaminen" on myös tarkempi ja spesifimpi ilmaus kuin vaikkapa unohtaminen tai tulematta jättäminen. T. Ap

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:01"]

"Feidasi"? Olen varmaan ikivanha mutta en otsikosta ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ilmeisesti nuoremmalle väelle ihan normaalia kieltä. Ei vissiin tiedetä suomenkielistä sanaa tälle.

[/quote]

Ei taida ollakaan mitään yhtä suomenkielistä sanaa, joka vastaisi sitä tarkalleen. Tässä tapauksessa tarkoittaa pulaan jättämistä, muussa yhteydessä esimerkiksi sovittuun juttuun tulematta jättämistä.

"Missata" on toinen hämmentävän käyttökelpoinen sana jolle vaan ei tunnu olevan yhtä kätevää ja ytimekästä vastinetta yleiskielessä.

[/quote]

Ja alapeukuttaja on sitten hyvä ja iskee tiskiin ne vähintään yhtä hyvät yleiskieliset vastineet näille sanoille? =)

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:01"]

"Feidasi"? Olen varmaan ikivanha mutta en otsikosta ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ilmeisesti nuoremmalle väelle ihan normaalia kieltä. Ei vissiin tiedetä suomenkielistä sanaa tälle.

[/quote]

Ei taida ollakaan mitään yhtä suomenkielistä sanaa, joka vastaisi sitä tarkalleen. Tässä tapauksessa tarkoittaa pulaan jättämistä, muussa yhteydessä esimerkiksi sovittuun juttuun tulematta jättämistä.

"Missata" on toinen hämmentävän käyttökelpoinen sana jolle vaan ei tunnu olevan yhtä kätevää ja ytimekästä vastinetta yleiskielessä.

[/quote]

Kiitoksia! :) Tämä on muuten totta. "Feidata" just enemmän viittaa siihen, että on sovittu jotain ja siitä jäädään pois tai jätetään pitämättä lupaus. Se häipyminen tai jättäminen eivät kuvaa tilannetta yhtä tarkkaan. Ja tosiaan "missaaminen" on myös tarkempi ja spesifimpi ilmaus kuin vaikkapa unohtaminen tai tulematta jättäminen. T. Ap

[/quote]

Ja esimerkiksi leffan tai ohjelman voi missata, siis olla näkemättä sitä silloin kun se olisi ollut nähtävissä. Ja toki on kaikenlaista muutakin, mitä nämä ilmaukset aivan luontevasti pitävät sisällään.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:28"]

Ja sitten vielä sellainen lisäinfo, että minun mieheni sai kaikkien aikojen kohtauksen kun ilmoitin haluavani erota. Sain olla vankina kotonani useamman kuukauden, jouduin tönityksi ja pelotelluksi, ihan konkreettisia tappouhkauksiakin tuli. Ja minä pelkään pelkkiä huutokohtauksiakin! Niin että yritä hoitaa asia jotenkin pehmeästi ja järkeillen ettet tahtomattasi aiheuta kaikkien raivokohtausten isää ja äitiä.

[/quote]

Kamalaa! :( Kuulostaa todella surulliselta ja pelottavalta. Täytyy yrittää olla varovainen erotilanteessa ja hommata asunto etukäteen ja suunnitella muuttokin siten, että mies ei pääse uhkailemaan, ahdistelemaan tai tekemään mitään sabotaasia. Jotenkin kammottavaa, mutta myös osittain se pelko eroon liittyen on pitänyt minut vielä yhdessä miehen kanssa. Pelkään, mitä hän sitten tekee, jos yritänkin erota. Tavallaan hän on niin uraorientoitunut, että se "suojelee" ehkä pahimmilta ylilyönneiltä (mies pelkää maineen menetystä), mutta hän osaa olla muuten todella ilkeä.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 16:59"]

Yök, tuli paha olo. Miehen on pakko olla joku "miljonääri-inssi", koska ei tuota muuten kattelis kukaan.

[/quote]

Juu, hän on sellainen. Mutta itseäni ei edes kiinnosta mikään raha, ironista kyllä. Miehestä tuli täysin toisenlainen vaikutelma aluksi. Hirveä käytös alkoi oikeastaan vasta naimisiinmenon jälkeen ja mies syyllistää minua -- ja mä alan kohta melkein uskoa häntä, että se vikahan on minussa varmaan. Miehen mielestä mä olen niin ala-arvoinen sontaläjä kuulemma, että ansaitsen sen kaiken pahan. :( T. Ap

[/quote]

voi jumalauta! suututtaa! ja pahalta tuntuu puolestasi tollainen käytös...! ei hyvältä näytä...! :( 
kannattaa erota, vielä kun lapset ovat pieniä! 

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:28"]

Ja sitten vielä sellainen lisäinfo, että minun mieheni sai kaikkien aikojen kohtauksen kun ilmoitin haluavani erota. Sain olla vankina kotonani useamman kuukauden, jouduin tönityksi ja pelotelluksi, ihan konkreettisia tappouhkauksiakin tuli. Ja minä pelkään pelkkiä huutokohtauksiakin! Niin että yritä hoitaa asia jotenkin pehmeästi ja järkeillen ettet tahtomattasi aiheuta kaikkien raivokohtausten isää ja äitiä.

[/quote]

Kamalaa! :( Kuulostaa todella surulliselta ja pelottavalta. Täytyy yrittää olla varovainen erotilanteessa ja hommata asunto etukäteen ja suunnitella muuttokin siten, että mies ei pääse uhkailemaan, ahdistelemaan tai tekemään mitään sabotaasia. Jotenkin kammottavaa, mutta myös osittain se pelko eroon liittyen on pitänyt minut vielä yhdessä miehen kanssa. Pelkään, mitä hän sitten tekee, jos yritänkin erota. Tavallaan hän on niin uraorientoitunut, että se "suojelee" ehkä pahimmilta ylilyönneiltä (mies pelkää maineen menetystä), mutta hän osaa olla muuten todella ilkeä.

[/quote]

Ja meillä muuten oli vielä sellainen mielenkiintoinen piirre erossa, että miehellä oli jo useampi nainen jonossa siinä vaiheessa kun ero tuli, mutta minua piti kotona lukkojen takana. :-) Ja meuhkasi jotain rakkaudesta jne, vaikka selvästi ei tajua asiasta mitään. Seksikin oli hänelle oudon merkityksetöntä ja tosiaan alkoi koeajaa naisia saman tien kun oltiin erottu, vaikka millään ei olisi suostunut eroon kun sitä hain. Eli koko avioliitto oli hänelle joku performanssi johon ei ollut tunnetasolla mitenkään sitoutunut. Sama suhtautuminen naisiin jatkuu, ja säälin niitä naisia, jotka menee samaan retkuun mihin itsekin menin, eli uskovat Mr Hyden olevan miehen todellinen minä.

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:28"]

Ja sitten vielä sellainen lisäinfo, että minun mieheni sai kaikkien aikojen kohtauksen kun ilmoitin haluavani erota. Sain olla vankina kotonani useamman kuukauden, jouduin tönityksi ja pelotelluksi, ihan konkreettisia tappouhkauksiakin tuli. Ja minä pelkään pelkkiä huutokohtauksiakin! Niin että yritä hoitaa asia jotenkin pehmeästi ja järkeillen ettet tahtomattasi aiheuta kaikkien raivokohtausten isää ja äitiä.

[/quote]

Kamalaa! :( Kuulostaa todella surulliselta ja pelottavalta. Täytyy yrittää olla varovainen erotilanteessa ja hommata asunto etukäteen ja suunnitella muuttokin siten, että mies ei pääse uhkailemaan, ahdistelemaan tai tekemään mitään sabotaasia. Jotenkin kammottavaa, mutta myös osittain se pelko eroon liittyen on pitänyt minut vielä yhdessä miehen kanssa. Pelkään, mitä hän sitten tekee, jos yritänkin erota. Tavallaan hän on niin uraorientoitunut, että se "suojelee" ehkä pahimmilta ylilyönneiltä (mies pelkää maineen menetystä), mutta hän osaa olla muuten todella ilkeä.

[/quote]

Ja meillä muuten oli vielä sellainen mielenkiintoinen piirre erossa, että miehellä oli jo useampi nainen jonossa siinä vaiheessa kun ero tuli, mutta minua piti kotona lukkojen takana. :-) Ja meuhkasi jotain rakkaudesta jne, vaikka selvästi ei tajua asiasta mitään. Seksikin oli hänelle oudon merkityksetöntä ja tosiaan alkoi koeajaa naisia saman tien kun oltiin erottu, vaikka millään ei olisi suostunut eroon kun sitä hain. Eli koko avioliitto oli hänelle joku performanssi johon ei ollut tunnetasolla mitenkään sitoutunut. Sama suhtautuminen naisiin jatkuu, ja säälin niitä naisia, jotka menee samaan retkuun mihin itsekin menin, eli uskovat Mr Hyden olevan miehen todellinen minä.

[/quote]

Heh, ei kun siis Jekyllin. Se Hyde tulee esiin vasta stressitilanteissa.