mitä tekisisitte jos teidän kaheksas luokkalainen

Ensin ottaisin selvää, kuka hänelle on tupakat hankkinut. Jos olisi vain maistanut, niin ok. Jos olisi koukussa tupakkaan, niin pistäisin polttamaan ketjussa pari askia. 

Lasu-ilmoituksen paikka.

Kysyisin varmaan, että miltä maistui, kun itse en ole moisia myrkkyjä maistellut

Ymmärtäisin lasta, jonka äiti ei osaa yhdys sanoja.

Kertoisin, että tupakkaa poltetaan, ei maistella.

Riippuu tietysti, miten tupakointi on tullut ilmi, mutta...

Selvittäisin milloin ja missä on polttanut, mistä on tupakat saanut ja onko tätä tapahtunut ennenkin.

Kieltäisin tupakoinnin ja perustelisin miksi.

Antaisin rangaistuksena 15 euron vähennyksen kuukausirahasta (30 eurosta) ja kolmen illan tietokonekiellon. Kävisin läpi taskut ja repun ja takavarikoisin mahdolliset tupakat.

Jos tupakkaa ei löytyisi mistään ja lapsi olisi katuva ja rehellinen, asia olisi em. tavoilla kuitattu. Jos epäillystä jatkosta on, alkaisin kyttäämään enemmän ja tekisin selväksi seuraavat rangaistukset ja erityisesti selvittäisin, mitä koulussa tapahtuu kiinni jäämisestä.

t. yläkoulun opettaja ja 3 murrosikäisen äiti

pitäsisin sitä iha normaa lina

Keskustelisin lapseni kanssa niistä syistä, miksi hän on halunnut kokeilla, mikä sinänsä on normaalia ja nuoruuteen kuuluvaa. 

Enusko rangaistuksiin tällaisissa asioissa. En myöskään huijaa itseäni kuvittelemalla, että minun toimeni estäisivät häntä tupakoimasta jatkossa, jos hän niin valitsee.

Jos 8.-luokkalainen haluaa tupakoida, niin se on hänen oma asiansa. Itse aloitin tupakoinnin 12-vuotiaana vuonna 1991. Ei tarvinnut edes hakijaa, tuttu kioskinmyyjä myi nuorillekin. Se oli aika yleistä silloin. Eivät opettajat juuri jaksaneet tupakkanurkkaa syynätä ja riparillekin olisi muka tarvinnut lupalapun, mutta ei sitä kukaan kysellyt. Isoset, riparilaiset ja ei vain Jumalastaan riippuvainen pappi saattoivat kaikki olla samaan aikaan henkosilla. Ihmeen kireäksi on mennyt touhu. Lastensuojelu-ilmoitus? Naurettavaa. Jätä lapsesi rauhaan.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 17:28"]

Keskustelisin lapseni kanssa niistä syistä, miksi hän on halunnut kokeilla, mikä sinänsä on normaalia ja nuoruuteen kuuluvaa. 

Enusko rangaistuksiin tällaisissa asioissa. En myöskään huijaa itseäni kuvittelemalla, että minun toimeni estäisivät häntä tupakoimasta jatkossa, jos hän niin valitsee.

[/quote]

Juuri sinun toimet ovat ne, jotka estävät mahdollisen tupakoinnin jatkumisen. Juuri sinä olet se, joka voi estää lapsesi tupakkariippuvuuden. Niin kauan kun lapsi on alaikäinen, juuri sinä olet se, joka voi tupakointiin eniten vaikuttaa. Välinpitämättömyys on vihoviimeinen asia, mitä lapsesi äidiltään tai isältään haluaa.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2015 klo 17:28"]

Keskustelisin lapseni kanssa niistä syistä, miksi hän on halunnut kokeilla, mikä sinänsä on normaalia ja nuoruuteen kuuluvaa. 

Enusko rangaistuksiin tällaisissa asioissa. En myöskään huijaa itseäni kuvittelemalla, että minun toimeni estäisivät häntä tupakoimasta jatkossa, jos hän niin valitsee.

[/quote]

Juuri sinun toimet ovat ne, jotka estävät mahdollisen tupakoinnin jatkumisen. Juuri sinä olet se, joka voi estää lapsesi tupakkariippuvuuden. Niin kauan kun lapsi on alaikäinen, juuri sinä olet se, joka voi tupakointiin eniten vaikuttaa. Välinpitämättömyys on vihoviimeinen asia, mitä lapsesi äidiltään tai isältään haluaa.

[/quote]

Idealismisi on liikuttavaa ja ymmärrettävää,  mutta sillä ei ole mitään tekemistä realismin kanssa. 

Olen mieluummin realisti ja olen aina tietoisesti pyrkinyt olemaan niin objektiivinen kuin se äidille ylipäätään on mahdollista, suhteessa lapsiini.

Uskon luottamukseen ja keskustelun voimaan ennemmin kuin sellaisiin rangaistuksiin, jotka alistavat lasta ja nostattavat hänessä vain uhmaa ja vihaa ja katkeruutta.

Lapset ja nuoret eivät ole tyhmiä, mutta usein ajattelemattomia. Varsinkin murkkuikäisillä ympäristön (s.o. kaveripiiri ja muut viitekehykseen kuuluvat suunnilleen samanikäiset) vaikutus on suurempi kuin kodin. Sekin on normaalia, osa itsenäistymiseen liittyvää prosessia.

En varmasti tiedä kaikkea, mitä lapseni tekevät kodin ulkopuolella. En usko kenenkään tietävän. Jos lapseni päättää tupakoida kielloistani huolimatta, en voi sitä mitenkään estää. Hänellä on siihen mahdollisuus koulupäivän aikana, koulumatkoilla ja iltaisin ja viikonloppuisin, salaa. Samoin kjin kaikenlaiseen muuhunkin ei-toivottavaan toimintaan.

Se, mitä voin tehdä, on luoda lapseeni niin hyvät suhteet, että hän kokee minut luottamuksensa arvoisensa. Silloin hänkin on halukas kertomaan minulle asioistaan. Ja minä voin ohjata ja opastaa häntä, kuten vanhemman kuuluu, tekemään oikeita valintoja elämässään.

En edelleenkään ymmärrä, kuinka rangaistusten käyttö on osoitus välittämisestä. Varsinkin kun palstalla ehdotetut rangaistukset ovat useimmiten täysin kohtuuttomia suhteessa lasten ja nuorten tekoihin.

Olisin pettynyt itseeni.

Sanoisin, että jos aikoo ruveta polttamaan tupakkaa pääsponsorin käteisvirta loppuukin sitten siihen. Ei tipu konkreettisesti pennin jeniä vaan saakin sitten mennä vaikka töihin. Jos päästään sopimukseen siitä että se oli vaan tämä yksi röbö niin selvä. Mutta yksikin aski löytyy niin kuukausirahaa ei tipu