Mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

Akateeminen koulutus, eläkkeellä, siis alempaa keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta jäi auki se, mikä ero on ylemmällä keskiluokalla ja yläluokalla.

Lisäksi tässä ketjussa varallisuuden käsite on jäänyt ilmaan. Kun ihmiset ovat määritelleet itsensä siis ylempään keskiluokkaan kirjoittamalla, että varallisuutta löytyy, niin mikä on heidän mielestään sellainen iso määrä varallisuutta? 200 000 euroa, 500 000 euroa, 1 miljoona, 2 miljoonaa vai 10 miljoonaa? Ja onko se heillä kiinni omassa asunnossa, autossa ja mökissä, vai puhtaasti sijoituksissa tuottamassa jotain?

Ylempi keskiluokka on siellä pitkälti ammattinsa ja koulutuksensa perusteella. Yläluokka on pitkälti syntyperään liittyvä joukko. Näitä sukuja ei ole paljon. Tähän liittyy sukupolvissa kertynyt iso omaisuus, riippumattomuus työstä ja ammateista ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan voimakkaasti.

Juuri näin, yläluokka on ollut hallitseva luokka, joka on perinyt varallisuutta ja runsaasti sosiaalista pääomaa sekä vaikutusvaltaa. Tuohon luokkaan ei voi kivuta yhdessä sukupolvessa ja luokkalasku on tavallista. 

Ylemmällä keskiluokalla on porvaritausta eli työväenluokkainen ei sinne yhdessä sukupolvessä pääse. Kuten sanoin, niin luokkanousu on yleensä mahdollista vain yhden luokan verran.

Ja näissä nousuissa ja laskuissa ei siis tarkoiteta sitä, että kyse olisi paremmista tai huonommista ihmisistä.

Jos ajatellaan yksilöinä, niin todennäköisesti ihmisten pää ei kestä kuin yhden luokka-asteen verran nousua. Kuitenkin jos ajatellaan perheitä tilanne voi olla toinen. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa toinen työväenluokasta ponnistaen opiskelee itselleen akateemisen loppututkinnon ja identifioituu vahvasti professioinsa kautta esim. vaikka lääkärinä, joka on tyypillinen ylemmän keskiluokan ammatti. Jos vielä avioituu toisen samanlaisen kanssa, jolla kuitenkin on jo useammassa sukupolvessa ylemmän keskiluokan identiteetti ja varallisuus. Samaa elämää se perhe elää. Ei siinä perheessä ole isä keskiluokkaa ja äiti ylempää keskiluokkaa.

Monet muutkin asiat tietysti vaikuttavat perhe-elämään kuin yhteiskuntaluokka. Mutta yhteiskuntaluokkaan sitoutuu paljon: opittu "oikea" elämäntapa, traditiot, puhetapa, ajatustottumukset eivät olekaan niin yksilöllisiä, kun aletaan tarkastella suuria ihmismassoja. Eri taustoista tulevilla on isompi riski avioerolle.

Asiantuntijatyössä ja akateeminen, joten ehkä ylempään keskiluokkaan.

Kulttuurialalla, osa-aikaisella ssirauslomalla ja puoliso työtön, lapsia, joten perheen yhteiset tulot alta köyhyysrajan eli tällä perusteella alempaa luokkaa.

Sukutaustan perusteella työväenluokkaa.

Itse luokittelen itseni kulttuurityövöenluokkaan, jos on pakko luokitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

OECD:n mukaan 80 % suomalaisista kuului keskiluokkaan vuonna 2015. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikittaako vanha yhteisluokka nykyään enää mitenkään? Esimerkiksi akateemisesti koulutettu aatelinen, jolla on kuitenkin vain 2000 euroa/kk tulot, mihin luokkaan kuuluisi?

Yhteiskuntaluokka on hyvin pitkälti sosiaalisen pääoman ja vaikutusvallan varaan rakentuvaa eikä rahan niinkään. 

Aatelisissa on ns. maalaisaatelia, jotka olivat kuninkaalta erioikeudet saaneita sotilaita useimmiten. Sitten on taas hyvin vanhoja aatelissukuja, joilla on virkamies- pappis- tai tiedetaustaa eli aatelisiakin on monenlaisia. Lisäksi jossain vaiheessa (kun erioikeudet poistettiin) alkoi tulla paljon avioliittoja porvarien kanssa. 

Vastaus riippuu vanhemmistasi ja isovanhemmistasi. 

Jos vanhemmissa ja isovanhemmissa se toinen osapuoli on ollut se aatelinen ja toinen ylempää keskiluokkaa itse on akateeminen aatelinen ja elää hyvin pienillä pääomatuloilla, n 2000 euroa kuussa. Eli ei paljon varaa matkustellakaan, eikä varaa ostaa kallita pihvejä kaupasta jne. Mihin luokkaan silloin kuuluu?

Varmaan tiedät itse parhaiten tilanteesi ja taustasi, ja taustatietoakin on jo annettu, jotta voit itse miettiä mihin kuulut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

OECD:n mukaan 80 % suomalaisista kuului keskiluokkaan vuonna 2015. 

Jos tarkastellaan pelkkää tulotasoa, yhteiskuntaluokka on kuitenkin laajempi käsite. Tuo kuvastaa vain sen, että työväenluokkaisissakin ammateissa voi tienata hyvin.

Mihin luokkaan graafikot luetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työväenluokkaan. Yhteiskuntaluokka perityy vahvasti ja jos joku työväenluokasta lähtöisin oleva muuta kuvittelee niin erehtyy kyllä...

Niinkö? Jos minulla on maisterintutkinto, työskentelen erityisasiantuntijana ja palkkani on lähes 5000 €, olen työväenluokkaa?

Maisterin tutkinto ei ole nykyään mitään. Itse olen FT ja kuulun alempaan keskiluokkaan.

duunari/demari

t. it-alalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

Mutta kukaan ei Suomessa halua kuulua työväenluokkaan. Siksi on perustettu ammattikorkeakoulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten monet akateemiset katsovat olevansa automaattisesti ylempää keskiluokkaa. Itse näkisin, että nämä menee jotenkin näin: 

Alempi keskiluokka: ammatillinen koulutustausta, vanhemmat duunareita, asunto vuokrattu tai alle 150k omistusasunto. Ei kiinnostusta tieteen tai taiteen harrastamiseen. 

Keskiluokka: alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto, omistusasunto, vanhemmat keskiluokkaisia tai duunaritaustaisia. Kiinnostus taiteita ja tieteitä kohtaan. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus. 

Ylempi keskiluokka: Akateeminen loppututkinto (ns. kovan rahan alalta) tai tohtorin tutkinto. Myös vanhemmat keskiluokkaisia, korkeasti koulutettuja. Yleensä runsaasti perittyä varallisuutta ja asemaa. Asuvat yleensä pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella, harvemmin muualla. Korkea yhteiskunnallinen valveutuneisuus ja sivistystaso. (Omissa mielikuvissa nää on just niitä, jotka asuvat jossain Krunikassa tai Eirassa mummolta perityssä asunnossa)

Yläluokka: Suomessa vähän. Ehkä isoimmat ja tunnetuimmat yritysperheet/-suvut, Herlinit sun muut. 

miten tämä toimii?

olen köyhä. varallisuutta ei lainkaan ja elän tuilla. vanhemmat köyhiä duunareita.

ammatillinen tutkinto kuvataiteesta, luen paljon tieteen kirjallisuutta ja seuraan aktiivisesti yhteiskunnan ilmiöitä. pidän itseäni alempana keskiluokkaisena.

sitten mun veli täyttää kaikki kriteerit ylemmästä keskiluokasta. on tukintoa, talo westendissä, varallisuutta jne. mutta meillä on köyhät duunari vanhemmat?

Näitä voi määritellä ulkoisilla spekseilla, mutta mielestäni kulttuuritausta, eli tässä tapauksessa yhteiskunnallinen valveutuneisuus/osallisuus ja sivistys merkitsee enemmän kuin tulot. Esim. lottovoittaja ei hyppää automaattisesti ylempään keskiluokkaan, vaikka hommaisi 200m2 asunnon Eirasta. Sen sijaan joku pienellä palkalla elävä historiantutkija voi kulttuurillisesti kuulua ylempään keskiluokkaan, vaikka varallisuutta ei olisikaan.

eli köyhä sivistynyt kuuluu ylempään keskiluokkaan?

Vanhempien ja suvun tausta vaikuttaa. Kyse on käytöstavoista, kulutustottumuksista, koulutuksesta ja monista muistakin asioista kuin vain koulutuksesta ja varallisuudesta. 

Tätä ihmiset eivät oikein näytä käsittävän, että kyse ei ole vain siitä yksilöstä, kun itse termikin liittyy yhteiskunnan eri kerroksiin ja niiden elämäntapaan.

Sen vuoksi luokkanousu ei ole kovin helppoa. Luokkalasku sen sijaan on. Kun vaikkapa pappis- ja sotilasssuvun kasvatti jää jostain syystä vähälle koulutukselle ja avioituu sähkömiehen kanssa, jonka perhe on työväenluokkaa, heidän lapsensa ovat alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa oman elinpiirinsä perusteella. 

entä jos köyhän sivistyneen vanhemmat eivät olleet sivistyneitä? miten se vaikuttaa jos on itse opetellut käytöstavat kuten sivistyneen kuuluukin?

Jos perhetausta on työväenluokkainen, voi sivistymällä tehdä luokkanousun keskiluokkaan. Yhtä luokkaa korkeammalle harvoin nousee, ellei sitten ole poikkeusyksilö (mallia Barack Obama ja vastaavat). 

Luokkanousun tehneet ovat kuvanneet useissa suomalaisissakin teoksissa sitä, miten vaikeaa se on kulttuurisesti eli elämän- ja ajattelutapa on vierasta ensin ylemmässä luokassa ja sitten entisessäkin luokassa, jolloin tuntee herkästi vierautta molemmissa yhteiskunnallisissa ryhmissä. 

Mutta Suomessa suurin osa kuuluu keskiluokkaan eli valtaosa on tehnyt 60-80 -luvuilla luokkanousun työväenluokasta keskiluokkaan. Suomi on aika tasa-arvoinen maa mikä käytännössä tarkoittaa, että yläluokka ja ylempi keskiluokka on ollut aika pieni.

En tiennytkään, että Obama on poikkeusyksilö...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

OECD:n mukaan 80 % suomalaisista kuului keskiluokkaan vuonna 2015. 

Jos tarkastellaan pelkkää tulotasoa, yhteiskuntaluokka on kuitenkin laajempi käsite. Tuo kuvastaa vain sen, että työväenluokkaisissakin ammateissa voi tienata hyvin.

Taloustieteessä yhteiskuntaluokkaa tarkastellaan tulotason mukaan, sosiologiassa laajemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten monet akateemiset katsovat olevansa automaattisesti ylempää keskiluokkaa. Itse näkisin, että nämä menee jotenkin näin: 

Alempi keskiluokka: ammatillinen koulutustausta, vanhemmat duunareita, asunto vuokrattu tai alle 150k omistusasunto. Ei kiinnostusta tieteen tai taiteen harrastamiseen. 

Keskiluokka: alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto, omistusasunto, vanhemmat keskiluokkaisia tai duunaritaustaisia. Kiinnostus taiteita ja tieteitä kohtaan. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus. 

Ylempi keskiluokka: Akateeminen loppututkinto (ns. kovan rahan alalta) tai tohtorin tutkinto. Myös vanhemmat keskiluokkaisia, korkeasti koulutettuja. Yleensä runsaasti perittyä varallisuutta ja asemaa. Asuvat yleensä pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella, harvemmin muualla. Korkea yhteiskunnallinen valveutuneisuus ja sivistystaso. (Omissa mielikuvissa nää on just niitä, jotka asuvat jossain Krunikassa tai Eirassa mummolta perityssä asunnossa)

Yläluokka: Suomessa vähän. Ehkä isoimmat ja tunnetuimmat yritysperheet/-suvut, Herlinit sun muut. 

miten tämä toimii?

olen köyhä. varallisuutta ei lainkaan ja elän tuilla. vanhemmat köyhiä duunareita.

ammatillinen tutkinto kuvataiteesta, luen paljon tieteen kirjallisuutta ja seuraan aktiivisesti yhteiskunnan ilmiöitä. pidän itseäni alempana keskiluokkaisena.

sitten mun veli täyttää kaikki kriteerit ylemmästä keskiluokasta. on tukintoa, talo westendissä, varallisuutta jne. mutta meillä on köyhät duunari vanhemmat?

Näitä voi määritellä ulkoisilla spekseilla, mutta mielestäni kulttuuritausta, eli tässä tapauksessa yhteiskunnallinen valveutuneisuus/osallisuus ja sivistys merkitsee enemmän kuin tulot. Esim. lottovoittaja ei hyppää automaattisesti ylempään keskiluokkaan, vaikka hommaisi 200m2 asunnon Eirasta. Sen sijaan joku pienellä palkalla elävä historiantutkija voi kulttuurillisesti kuulua ylempään keskiluokkaan, vaikka varallisuutta ei olisikaan.

eli köyhä sivistynyt kuuluu ylempään keskiluokkaan?

Vanhempien ja suvun tausta vaikuttaa. Kyse on käytöstavoista, kulutustottumuksista, koulutuksesta ja monista muistakin asioista kuin vain koulutuksesta ja varallisuudesta. 

Tätä ihmiset eivät oikein näytä käsittävän, että kyse ei ole vain siitä yksilöstä, kun itse termikin liittyy yhteiskunnan eri kerroksiin ja niiden elämäntapaan.

Sen vuoksi luokkanousu ei ole kovin helppoa. Luokkalasku sen sijaan on. Kun vaikkapa pappis- ja sotilasssuvun kasvatti jää jostain syystä vähälle koulutukselle ja avioituu sähkömiehen kanssa, jonka perhe on työväenluokkaa, heidän lapsensa ovat alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa oman elinpiirinsä perusteella. 

entä jos köyhän sivistyneen vanhemmat eivät olleet sivistyneitä? miten se vaikuttaa jos on itse opetellut käytöstavat kuten sivistyneen kuuluukin?

Jos perhetausta on työväenluokkainen, voi sivistymällä tehdä luokkanousun keskiluokkaan. Yhtä luokkaa korkeammalle harvoin nousee, ellei sitten ole poikkeusyksilö (mallia Barack Obama ja vastaavat). 

Luokkanousun tehneet ovat kuvanneet useissa suomalaisissakin teoksissa sitä, miten vaikeaa se on kulttuurisesti eli elämän- ja ajattelutapa on vierasta ensin ylemmässä luokassa ja sitten entisessäkin luokassa, jolloin tuntee herkästi vierautta molemmissa yhteiskunnallisissa ryhmissä. 

Mutta Suomessa suurin osa kuuluu keskiluokkaan eli valtaosa on tehnyt 60-80 -luvuilla luokkanousun työväenluokasta keskiluokkaan. Suomi on aika tasa-arvoinen maa mikä käytännössä tarkoittaa, että yläluokka ja ylempi keskiluokka on ollut aika pieni.

En tiennytkään, että Obama on poikkeusyksilö...

On varmaan paljon asioita, joita et tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla taitaa olla omat käsitykset luokista. 

Mihin luokkaan alla oleva kuuluisi:

Ammatti: asiantuntija

Palkka: 5500/kk (mahdollisesti 1-4 x kuukausitulot bonuksina)

Koulutus: Ylempi korkeakoulu

Varallisuus: 200k (omaisuus - velat)

Ikä: 35

Mikä ihme on "ylempi korkeakoulu"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme yrittäjäpariskunta ja vanhempamme olivat maatalousyrittäjiä, mihin luokkaan kuulumme?

Maatalousyrittäjissäkin on monenlaisia, riippuu siitä. Isojen talojen isäntä voi olla agronomi, vaimo hammaslääkäri tai sitten voi olla pieni maatila, missä on käyty maatalousalan opintoja maamieskoulussa tms. 

Melkein kaikki ovat Suomessa keskiluokkaa, joten luultavasti tekin olette.

Ompa keskiluokkainen näkemys. Yhteiskuntatieteellisesti on kuitenkin katsottu, että n. 40% suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Se on melko iso osuus.

Tirsk.

Kuulun ylimpään eliittiin.

Ihmisenä olen nimittäin parasta kastia.

Moni rikas kuuluu roskasakkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla taitaa olla omat käsitykset luokista. 

Mihin luokkaan alla oleva kuuluisi:

Ammatti: asiantuntija

Palkka: 5500/kk (mahdollisesti 1-4 x kuukausitulot bonuksina)

Koulutus: Ylempi korkeakoulu

Varallisuus: 200k (omaisuus - velat)

Ikä: 35

Mikä ihme on "ylempi korkeakoulu"?

Tämän kirjoitti varmaan "akateemikko".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten monet akateemiset katsovat olevansa automaattisesti ylempää keskiluokkaa. Itse näkisin, että nämä menee jotenkin näin: 

Alempi keskiluokka: ammatillinen koulutustausta, vanhemmat duunareita, asunto vuokrattu tai alle 150k omistusasunto. Ei kiinnostusta tieteen tai taiteen harrastamiseen. 

Keskiluokka: alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto, omistusasunto, vanhemmat keskiluokkaisia tai duunaritaustaisia. Kiinnostus taiteita ja tieteitä kohtaan. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus. 

Ylempi keskiluokka: Akateeminen loppututkinto (ns. kovan rahan alalta) tai tohtorin tutkinto. Myös vanhemmat keskiluokkaisia, korkeasti koulutettuja. Yleensä runsaasti perittyä varallisuutta ja asemaa. Asuvat yleensä pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella, harvemmin muualla. Korkea yhteiskunnallinen valveutuneisuus ja sivistystaso. (Omissa mielikuvissa nää on just niitä, jotka asuvat jossain Krunikassa tai Eirassa mummolta perityssä asunnossa)

Yläluokka: Suomessa vähän. Ehkä isoimmat ja tunnetuimmat yritysperheet/-suvut, Herlinit sun muut. 

miten tämä toimii?

olen köyhä. varallisuutta ei lainkaan ja elän tuilla. vanhemmat köyhiä duunareita.

ammatillinen tutkinto kuvataiteesta, luen paljon tieteen kirjallisuutta ja seuraan aktiivisesti yhteiskunnan ilmiöitä. pidän itseäni alempana keskiluokkaisena.

sitten mun veli täyttää kaikki kriteerit ylemmästä keskiluokasta. on tukintoa, talo westendissä, varallisuutta jne. mutta meillä on köyhät duunari vanhemmat?

Näitä voi määritellä ulkoisilla spekseilla, mutta mielestäni kulttuuritausta, eli tässä tapauksessa yhteiskunnallinen valveutuneisuus/osallisuus ja sivistys merkitsee enemmän kuin tulot. Esim. lottovoittaja ei hyppää automaattisesti ylempään keskiluokkaan, vaikka hommaisi 200m2 asunnon Eirasta. Sen sijaan joku pienellä palkalla elävä historiantutkija voi kulttuurillisesti kuulua ylempään keskiluokkaan, vaikka varallisuutta ei olisikaan.

eli köyhä sivistynyt kuuluu ylempään keskiluokkaan?

Vanhempien ja suvun tausta vaikuttaa. Kyse on käytöstavoista, kulutustottumuksista, koulutuksesta ja monista muistakin asioista kuin vain koulutuksesta ja varallisuudesta. 

Tätä ihmiset eivät oikein näytä käsittävän, että kyse ei ole vain siitä yksilöstä, kun itse termikin liittyy yhteiskunnan eri kerroksiin ja niiden elämäntapaan.

Sen vuoksi luokkanousu ei ole kovin helppoa. Luokkalasku sen sijaan on. Kun vaikkapa pappis- ja sotilasssuvun kasvatti jää jostain syystä vähälle koulutukselle ja avioituu sähkömiehen kanssa, jonka perhe on työväenluokkaa, heidän lapsensa ovat alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa oman elinpiirinsä perusteella. 

entä jos köyhän sivistyneen vanhemmat eivät olleet sivistyneitä? miten se vaikuttaa jos on itse opetellut käytöstavat kuten sivistyneen kuuluukin?

Jos perhetausta on työväenluokkainen, voi sivistymällä tehdä luokkanousun keskiluokkaan. Yhtä luokkaa korkeammalle harvoin nousee, ellei sitten ole poikkeusyksilö (mallia Barack Obama ja vastaavat). 

Luokkanousun tehneet ovat kuvanneet useissa suomalaisissakin teoksissa sitä, miten vaikeaa se on kulttuurisesti eli elämän- ja ajattelutapa on vierasta ensin ylemmässä luokassa ja sitten entisessäkin luokassa, jolloin tuntee herkästi vierautta molemmissa yhteiskunnallisissa ryhmissä. 

Mutta Suomessa suurin osa kuuluu keskiluokkaan eli valtaosa on tehnyt 60-80 -luvuilla luokkanousun työväenluokasta keskiluokkaan. Suomi on aika tasa-arvoinen maa mikä käytännössä tarkoittaa, että yläluokka ja ylempi keskiluokka on ollut aika pieni.

En tiennytkään, että Obama on poikkeusyksilö...

On varmaan paljon asioita, joita et tiedä.

Millä perusteella Obama olisi poikkeusyksilö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista miten monet akateemiset katsovat olevansa automaattisesti ylempää keskiluokkaa. Itse näkisin, että nämä menee jotenkin näin: 

Alempi keskiluokka: ammatillinen koulutustausta, vanhemmat duunareita, asunto vuokrattu tai alle 150k omistusasunto. Ei kiinnostusta tieteen tai taiteen harrastamiseen. 

Keskiluokka: alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto, omistusasunto, vanhemmat keskiluokkaisia tai duunaritaustaisia. Kiinnostus taiteita ja tieteitä kohtaan. Yhteiskunnallinen valveutuneisuus. 

Ylempi keskiluokka: Akateeminen loppututkinto (ns. kovan rahan alalta) tai tohtorin tutkinto. Myös vanhemmat keskiluokkaisia, korkeasti koulutettuja. Yleensä runsaasti perittyä varallisuutta ja asemaa. Asuvat yleensä pääkaupunkiseudulla, Turussa tai Tampereella, harvemmin muualla. Korkea yhteiskunnallinen valveutuneisuus ja sivistystaso. (Omissa mielikuvissa nää on just niitä, jotka asuvat jossain Krunikassa tai Eirassa mummolta perityssä asunnossa)

Yläluokka: Suomessa vähän. Ehkä isoimmat ja tunnetuimmat yritysperheet/-suvut, Herlinit sun muut. 

miten tämä toimii?

olen köyhä. varallisuutta ei lainkaan ja elän tuilla. vanhemmat köyhiä duunareita.

ammatillinen tutkinto kuvataiteesta, luen paljon tieteen kirjallisuutta ja seuraan aktiivisesti yhteiskunnan ilmiöitä. pidän itseäni alempana keskiluokkaisena.

sitten mun veli täyttää kaikki kriteerit ylemmästä keskiluokasta. on tukintoa, talo westendissä, varallisuutta jne. mutta meillä on köyhät duunari vanhemmat?

Näitä voi määritellä ulkoisilla spekseilla, mutta mielestäni kulttuuritausta, eli tässä tapauksessa yhteiskunnallinen valveutuneisuus/osallisuus ja sivistys merkitsee enemmän kuin tulot. Esim. lottovoittaja ei hyppää automaattisesti ylempään keskiluokkaan, vaikka hommaisi 200m2 asunnon Eirasta. Sen sijaan joku pienellä palkalla elävä historiantutkija voi kulttuurillisesti kuulua ylempään keskiluokkaan, vaikka varallisuutta ei olisikaan.

eli köyhä sivistynyt kuuluu ylempään keskiluokkaan?

Vanhempien ja suvun tausta vaikuttaa. Kyse on käytöstavoista, kulutustottumuksista, koulutuksesta ja monista muistakin asioista kuin vain koulutuksesta ja varallisuudesta. 

Tätä ihmiset eivät oikein näytä käsittävän, että kyse ei ole vain siitä yksilöstä, kun itse termikin liittyy yhteiskunnan eri kerroksiin ja niiden elämäntapaan.

Sen vuoksi luokkanousu ei ole kovin helppoa. Luokkalasku sen sijaan on. Kun vaikkapa pappis- ja sotilasssuvun kasvatti jää jostain syystä vähälle koulutukselle ja avioituu sähkömiehen kanssa, jonka perhe on työväenluokkaa, heidän lapsensa ovat alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa oman elinpiirinsä perusteella. 

entä jos köyhän sivistyneen vanhemmat eivät olleet sivistyneitä? miten se vaikuttaa jos on itse opetellut käytöstavat kuten sivistyneen kuuluukin?

Jos perhetausta on työväenluokkainen, voi sivistymällä tehdä luokkanousun keskiluokkaan. Yhtä luokkaa korkeammalle harvoin nousee, ellei sitten ole poikkeusyksilö (mallia Barack Obama ja vastaavat). 

Luokkanousun tehneet ovat kuvanneet useissa suomalaisissakin teoksissa sitä, miten vaikeaa se on kulttuurisesti eli elämän- ja ajattelutapa on vierasta ensin ylemmässä luokassa ja sitten entisessäkin luokassa, jolloin tuntee herkästi vierautta molemmissa yhteiskunnallisissa ryhmissä. 

Mutta Suomessa suurin osa kuuluu keskiluokkaan eli valtaosa on tehnyt 60-80 -luvuilla luokkanousun työväenluokasta keskiluokkaan. Suomi on aika tasa-arvoinen maa mikä käytännössä tarkoittaa, että yläluokka ja ylempi keskiluokka on ollut aika pieni.

En tiennytkään, että Obama on poikkeusyksilö...

On varmaan paljon asioita, joita et tiedä.

Millä perusteella Obama olisi poikkeusyksilö?

No vaikka sillä, että on eka musta presidentti.