Mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut ?
Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot kuuluvasi ? Ja kuulutko samaan luokkaan sekä taloudellisen tilanteesi, taustasi, ja oman tuntemuksesi perusteella
Kommentit (150)
Ei hajuakaan. Työväenluokkaan/keskiluokkaan? Akateeminen tutkinto, it-asiantuntija, tulot n. 5000€/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävä huomata, että akateemisiksikin itsensä ilmoittavat tuntuvat olevan tietämättömiä hyvin tavanomaisesta yhteiskunnallisen tutkimuksen perustermistä ja abstraktista keskustelutavasta ylipäätään. Kaikki peilautuu siihen mitä minä olen ja en ole.
Sosiologina myönnän auliisti, etten ymmärrä yhtään, mitä yrität höpöttää.
Haittaako se?
Täällä tuntuu elävän hassu käsitys, että ylemmissä yhteiskuntaluokissa pröystäiltäisiin merkkituotteilla tai rahalla, vaikka itse ajattelen näiden kuuluvan juuri nousukastoimintaan.
Ketjussa oli kyllä hyvin kuvattu pari kertaa sitä, että kyse ei ole vain siitä mikä tutkinto on, mitä tienaa tai missä asuu. Vaan tähän liittyy myös kotoa opitut asenteet ja arvot, kulttuurinen pääoma. Nämä saattavat toki vähän muuttua esimerkiksi opintojen myötä, mutta syvällehän oppi kotoa juurtuu...
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu elävän hassu käsitys, että ylemmissä yhteiskuntaluokissa pröystäiltäisiin merkkituotteilla tai rahalla, vaikka itse ajattelen näiden kuuluvan juuri nousukastoimintaan.
Ketjussa oli kyllä hyvin kuvattu pari kertaa sitä, että kyse ei ole vain siitä mikä tutkinto on, mitä tienaa tai missä asuu. Vaan tähän liittyy myös kotoa opitut asenteet ja arvot, kulttuurinen pääoma. Nämä saattavat toki vähän muuttua esimerkiksi opintojen myötä, mutta syvällehän oppi kotoa juurtuu...
Tuo on yhteiskuntaluokan ytimessä ja siksi yhteiskuntaluokat ovat minusta kiinnostavia.
Esimerkiksi tuo edellä mainittu tavallisuuden ja vaatimattomuuden korostaminen. Voisiko se pohjautua kateuden pelkoon, kun vielä on hyvässä muistissa (sukupolven takaa) se, ettei ollut enempää kuin naapurillakaan eikä sovi erottua.
Työväenluokassa menestyminen saa näkyä, se on menestyksen merkki, avoimen aggressiivisesti. Yläluokassa puolestaan raha on itsestäänselvän luonnollista. Sillä ei tarvitse pröystäillä eikä pröystäillä myöskään tavallisuudella tai vaatimattomuudella, sillä varallisuuden takia erottuu joka tapauksessa.
Varallisuuteen suhteutuminen on keskeistä yhteiskuntaluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu elävän hassu käsitys, että ylemmissä yhteiskuntaluokissa pröystäiltäisiin merkkituotteilla tai rahalla, vaikka itse ajattelen näiden kuuluvan juuri nousukastoimintaan.
Ketjussa oli kyllä hyvin kuvattu pari kertaa sitä, että kyse ei ole vain siitä mikä tutkinto on, mitä tienaa tai missä asuu. Vaan tähän liittyy myös kotoa opitut asenteet ja arvot, kulttuurinen pääoma. Nämä saattavat toki vähän muuttua esimerkiksi opintojen myötä, mutta syvällehän oppi kotoa juurtuu...
Tuo on yhteiskuntaluokan ytimessä ja siksi yhteiskuntaluokat ovat minusta kiinnostavia.
Esimerkiksi tuo edellä mainittu tavallisuuden ja vaatimattomuuden korostaminen. Voisiko se pohjautua kateuden pelkoon, kun vielä on hyvässä muistissa (sukupolven takaa) se, ettei ollut enempää kuin naapurillakaan eikä sovi erottua.
Työväenluokassa menestyminen saa näkyä, se on menestyksen merkki, avoimen aggressiivisesti. Yläluokassa puolestaan raha on itsestäänselvän luonnollista. Sillä ei tarvitse pröystäillä eikä pröystäillä myöskään tavallisuudella tai vaatimattomuudella, sillä varallisuuden takia erottuu joka tapauksessa.
Varallisuuteen suhteutuminen on keskeistä yhteiskuntaluokissa.
Vastaavasti myös esim. harrastuksissa keskiluokka pyrkii erottautumaan harrastamalla keskiluokkaisiksi kokemiaan harrastuksia. Yläluokkaa nämä eivät sido, esim. Niklas Herlin, yläluokkaa selvästi istui päivät räkälöissä vaikka varaa olisi toki ollut laadukkaampaankin.
Olen väittelemässä tohtoriksi. Yh, omistan vain auton ja jotain taidetta sekä Aso-osuuden. Prekariaattia kai, mielestäni tohtori ei automaattisesti ole mitään ylintä keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu elävän hassu käsitys, että ylemmissä yhteiskuntaluokissa pröystäiltäisiin merkkituotteilla tai rahalla, vaikka itse ajattelen näiden kuuluvan juuri nousukastoimintaan.
Ketjussa oli kyllä hyvin kuvattu pari kertaa sitä, että kyse ei ole vain siitä mikä tutkinto on, mitä tienaa tai missä asuu. Vaan tähän liittyy myös kotoa opitut asenteet ja arvot, kulttuurinen pääoma. Nämä saattavat toki vähän muuttua esimerkiksi opintojen myötä, mutta syvällehän oppi kotoa juurtuu...
Tähän vielä yksi huomio eli todella varakkaisiin harvalla on mitään kontaktia. Käsitys rikkaista syntyy niiden kautta, jotka haluavat esitellä omistuksiaan eli nousukkaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävä huomata, että akateemisiksikin itsensä ilmoittavat tuntuvat olevan tietämättömiä hyvin tavanomaisesta yhteiskunnallisen tutkimuksen perustermistä ja abstraktista keskustelutavasta ylipäätään. Kaikki peilautuu siihen mitä minä olen ja en ole.
Sosiologina myönnän auliisti, etten ymmärrä yhtään, mitä yrität höpöttää.
Haittaako se?
Ei. Mutta aihepiirin takia asia kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaan. Yhteiskuntaluokka perityy vahvasti ja jos joku työväenluokasta lähtöisin oleva muuta kuvittelee niin erehtyy kyllä...
Niinkö? Jos minulla on maisterintutkinto, työskentelen erityisasiantuntijana ja palkkani on lähes 5000 €, olen työväenluokkaa?
Minä olen noilla määreillä, liksa tosin tonnin parempi. Ei ole alaisia, eikä merkittävää päätäntävaltaa taloudellisiin asioihin, tyypillinen duunari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu elävän hassu käsitys, että ylemmissä yhteiskuntaluokissa pröystäiltäisiin merkkituotteilla tai rahalla, vaikka itse ajattelen näiden kuuluvan juuri nousukastoimintaan.
Ketjussa oli kyllä hyvin kuvattu pari kertaa sitä, että kyse ei ole vain siitä mikä tutkinto on, mitä tienaa tai missä asuu. Vaan tähän liittyy myös kotoa opitut asenteet ja arvot, kulttuurinen pääoma. Nämä saattavat toki vähän muuttua esimerkiksi opintojen myötä, mutta syvällehän oppi kotoa juurtuu...
Tuo on yhteiskuntaluokan ytimessä ja siksi yhteiskuntaluokat ovat minusta kiinnostavia.
Esimerkiksi tuo edellä mainittu tavallisuuden ja vaatimattomuuden korostaminen. Voisiko se pohjautua kateuden pelkoon, kun vielä on hyvässä muistissa (sukupolven takaa) se, ettei ollut enempää kuin naapurillakaan eikä sovi erottua.
Työväenluokassa menestyminen saa näkyä, se on menestyksen merkki, avoimen aggressiivisesti. Yläluokassa puolestaan raha on itsestäänselvän luonnollista. Sillä ei tarvitse pröystäillä eikä pröystäillä myöskään tavallisuudella tai vaatimattomuudella, sillä varallisuuden takia erottuu joka tapauksessa.
Varallisuuteen suhteutuminen on keskeistä yhteiskuntaluokissa.
Vastaavasti myös esim. harrastuksissa keskiluokka pyrkii erottautumaan harrastamalla keskiluokkaisiksi kokemiaan harrastuksia. Yläluokkaa nämä eivät sido, esim. Niklas Herlin, yläluokkaa selvästi istui päivät räkälöissä vaikka varaa olisi toki ollut laadukkaampaankin.
Juuri näin. Varallisuus (siis todella suuri sellainen) tuo ennen kaikkea vapautta. Normeista ja odotuksista.
Taatelistoon; t : Mullah ächläm Abdul ibn fellah uh ah oh Kamel Sheikh Jafir al Aksa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaan. Yhteiskuntaluokka perityy vahvasti ja jos joku työväenluokasta lähtöisin oleva muuta kuvittelee niin erehtyy kyllä...
Niinkö? Jos minulla on maisterintutkinto, työskentelen erityisasiantuntijana ja palkkani on lähes 5000 €, olen työväenluokkaa?
Minä olen noilla määreillä, liksa tosin tonnin parempi. Ei ole alaisia, eikä merkittävää päätäntävaltaa taloudellisiin asioihin, tyypillinen duunari.
Tyypillinen duunari on ihminen, joka tekee käsillään töitä esim. putkimiehenä, siivoojana, kassana jne. Toki se putkimies pesee keskivertomaisterin palkassa, mutta edelleen se on duunari.
Ylempään keskiluokkaan. Olen akateeminen, kuten lähes kaikki esivanhemmat viime vuosisadan alkuun saakka (myös naiset). Suvun historiassa on oppineita, virkamiehiä, taiteilijoita ja muutama aatelinenkin n. 1500-luvulle saakka. Koulutuksen lisäksi on jonkin verran varallisuutta ja sitäkin enemmän henkistä pääomaa.
Jos iso-isovanhemmilla ei olisi ollut todella huono tuuri liike-elämässä, kuuluisin varmaan varallisuuden puolesta yläluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mihinkään. Kaikki ihmiset on samanarvoisia enkä pokkuroi ketään.
Yhteiskuntaluokalla ja ihmisarvolla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Yhteiskuntaluokan tarkoitus on kuvata erilaisia elämäntapoja, arvoja ja pyrkimyksiä. Ne kun eivät ole kaikilla samoja.
Eivät ole eivätkä yhteiskuntaluokat hirveästi tiedä toistensa kulttuureista, minkä vuoksi on aika vaikea esimerkiksi huijata olevansa yläluokkainen tai edes "akateemikko". Yhtä vaikeaa olisi teeskennellä duunaria, jos ei ole sellainen.
Kaikki arvot, asenteet, puhetavat jne. puskevat läpi joka tapauksessa, mikä tekee luokkanousijoille niin epämukavan olon. Tulee liian tietoiseksi itsestään, ja siitä, miten jokaisella yhteiskuntaluokalla on oma normaalinsa.
En ole huomannut koskaan tuollaista. Olen sujuvasti seurassa kuin seurassa yleensä. No okei en varmaan pärjäisi missään manneseurassa enkä prätkäjengissä.
Minulla on sellainen käsitys, että tavallisuus on keskiluokkainen arvo. Ei saa erottua joukosta. Itse pidän tuollaista ajattelutapaa jokseenkin outona. Sillä tavallisuus ja normaalius voi olla hyvinkin eksentriä, jos liikahtaa oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.