Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempi haluaa hankkia lapsellemme "kaikki isot jutut"
23.03.2022 |
Kyllä, ihmisillä on isompiakin ongelmia, mutta meillä on tosi rasittava tilanne. Lapsemme on isovanhempien ainoa lapsenlapsi, eikä muita lapsenlapsia ole tulossa. Yksi isovanhemmista haluaa ehdottomasti hankkia lapsellemme kaikki isot ja näkyvät jutut. Tyyliin, että on halunnut hankkia lapsellemme vaunut, ulkohaalarit ja muut. Hän ei siis kysy meiltä, että onko meillä jo nämä tavarat/millaiset haluaisimme, vaan hän hankkii omasta mielestään kivannäköiset kysymättä meiltä ja tuo ne kotiimme. Isovanhempi on esimerkiksi tuonut meille haalarit jo useammassa koossa valmiiksi nurkkiin pyörimään ja joudumme nyt pitämään noita kaapeissa odottamassa tulevia syksyjä ja talvia.
Olemmeko pikkumaisia puolisoni kanssa, kun haluaisimme itse valita ainoan lapsemme haalarit ja muut isot asiat? Lapsi on pieni vain vähän aikaa ja ei mene kauaa, kun lapsi haluaa valita nuo itse. Olisi mukava tässä vaiheessa pukea lapsi niin kuin itse parhaaksi näkee. Ei siinäkään mitään, jos isovanhempi haluaisi vaikka taloudellisesti osallistua jonkun haalarin hankintaan ja antaisi sitä varten rahaa, mutta miksi isovanhemman pitää saada itse valita nuo jutut? Hän on jo oman lapsensa aikoinaan vaatettanut, nyt on meidän vuoro.
Ja kun joku kysyy, niin on sanottu asiasta isovanhemmalle, mutta ei usko. Ei suostu ostamaan sukkia ja muuta pientä tarpeellista, koska haluaa hankkia ne isot asiat. Tietää myös, että mietimme ympäristöasioita sen verran, ettemme vain kykene heittämään isovanhemman antamia tavaroita pois ja ostamaan uusia tilalle. Me saadaan sitten päivittäin katsella noita isovanhemman ostamia tavaroita, jotka eivät ole mieluisia eivätkä sellaisia, mitä olisimme omalle lapsellemme hankkineet (osa on esim. hankalasti puettavia).
Kommentit (760)
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäitinä sitä tottuu olemaan aina väärässä. En osta lastenlapsille vaatteita tai tavaroita, en anna perheille rahaa tms. enkä päsmäröi millään tavalla. Pyrin asiallisiin väleihin, joten minua ei näe sunnuntaiaamuna hakkaamassa pojan perheen ovea, että täältä tullaan avuksi tai ostamassa tyttären lapselle lahjavuorta. Pidän kiinni omista rajoistani enkä tunkeudu toisten elämään.
Kannattaa olla itsekäs vielä yli 50 vuoden iässäkin, saa elämästään paljon enemmän irti kuin lastensa kodinhoitajana tai lahja-automaattina tai maanisena ostelijana. Itseään voi rakastaa ostamalla sen ylikalliin talvitakin, ei ole mitään tarvetta ostaa lapsenlapselle vääränlaista haalaria.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittaja voisi viedä jotain haalareita, vaikka Ukraina-keräykseen ja sanoa, että siellä oli kovasti tarvetta ja meillä ei vielä pitkiin aikoihin ole käyttöä noille kaapissa oleville, ovat turhanpanttina ja ihan varmasti meni hyvään tarkoitukseen ja saaja varmaan todella onnellinen.
Voi loukkaantua, mutta mielestäni hyvä perustelu, että autetaan akuutissa tarpeessa olevia. Mutta toimi nopeasti. Se on nyt kilpajuoksua auringon kanssa, ja pian akuuttia tarvetta on vain uikkareista.
Ihan kuin yksikään suomalainen perhe ei olisi avun tarpeessa. Hienompaa aina auttaa ulkomaalaisia.
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Toppahaalaria puetaan ja riisutaan loputtomiin sen yhdenkin talven aikana. Ja lapsi on siinä päiväkodissa. Kyllä sen potää olla sopivankokoinen ja muutenkin sopiva.
Ja liian pienillä, vääränlaisilla jne ei tee yhtään mitään.
En ole koskaan lukenut täällä pyyhkeistä. Mutta sama pätee niihinkin. Miksei voi ostaa sopivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko jotkut mammat oikeasti näin ahneita ja pahansuopia? Hävettää näin pienen lapsen äitinä lukea teidän kiittämättömiä juttujanne!
Eli raha kelpaisi kyllä mutta muuten isovanhempia ei tarvita? Mummon siis pitäisi olla joko ajatusten lukija tai pullonhenki joka osaa toteuttaa täsmällisesti miniän toiveet lapsenlapseen liittyen??
Miten sinä ja puolisosi olette kuluttaneet murrosikänne, jos ette ole edes oppineet sanomaan aikuisille vastaan? Monen lapsen nimi on EI jo 3-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, ketkä kehotatte myymään tavarat eteenpäin:
Minulla on vauva ja vauvan kanssa on sairauksien takia ollut tosi rankkaa. Jos tähän päälle pitäisi ryhtyä kirppistelemään jotain turhia tavaroita, niin en jaksaisi. Vauvanvaatteiden kirppistelyssä on iso työ ja hirveästi säätöä, jota en itse arjessa kaipaisi.
Heitä vaunulenkillä Uffin laatikkoon.
Uff on epäeettinen yritys, eikä kaikilla todellakaan ole mitään Uffin laatikkoa matkan varrella.
Miksi mun pitäisi nähdä se vaiva, kun en ole alun perinkään halunnut niitä riepuja kotiini.
No heitä roskiin sitten, vai onko siitäkin prinsessalle liikaa vaivaa?
Sehän se onkin ekologisesti kestävää.
ohis
Vaihtoehto oli laittaa ne kiertoon, mutta kun siitä oli liikaa vaivaa prinsessalle.
Miksei se ääliömummeli laita niitä kiertoon eikä vie niitä toisten kotiin riesaksi. On mulla muutakin tekemistä kun mummelin hutiostojen kärräys.
Vierailija kirjoitti:
Onko jotkut mammat oikeasti näin ahneita ja pahansuopia? Hävettää näin pienen lapsen äitinä lukea teidän kiittämättömiä juttujanne!
Eli raha kelpaisi kyllä mutta muuten isovanhempia ei tarvita? Mummon siis pitäisi olla joko ajatusten lukija tai pullonhenki joka osaa toteuttaa täsmällisesti miniän toiveet lapsenlapseen liittyen??
Onko se ahneutta ja pahansuopuutta, jos haluaa itse valita omalle lapselleen mieleiset tavarat?
Ei sitten millään tavalla itsekkyyttä tunkea toisille tavaraa edes heidän mielipidettään kysymättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Toppahaalaria puetaan ja riisutaan loputtomiin sen yhdenkin talven aikana. Ja lapsi on siinä päiväkodissa. Kyllä sen potää olla sopivankokoinen ja muutenkin sopiva.
Ja liian pienillä, vääränlaisilla jne ei tee yhtään mitään.
En ole koskaan lukenut täällä pyyhkeistä. Mutta sama pätee niihinkin. Miksei voi ostaa sopivaa?
Sopivankokoinen vaatteen pitää olla tietysti, sehän nyt on selvä. Tarkoitin vain sellaista tilannetta, että haalarissa on vaikkapa kuosi, jota ei olisi välttämättä itse valinnut kaupassa.
Sain joku vuosi sitten lahjaksi vaaleanpuna-harmaat kylpypyyhkeet. Kallista merkkiä vielä olivat. En olisi ostanut itse tuonvärisiä, mutta käyttöön tulivat silti.
Vierailija kirjoitti:
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Rumasti tehty sinulta, aikuiselta ihmiseltä. Oliko ne leipomukset pakko viedä kylppärin lattialle? Halventavaa ja nöyryyttävää touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko jotkut mammat oikeasti näin ahneita ja pahansuopia? Hävettää näin pienen lapsen äitinä lukea teidän kiittämättömiä juttujanne!
Eli raha kelpaisi kyllä mutta muuten isovanhempia ei tarvita? Mummon siis pitäisi olla joko ajatusten lukija tai pullonhenki joka osaa toteuttaa täsmällisesti miniän toiveet lapsenlapseen liittyen??
Mä en ota rahaa vastaan anopilta. Tulee mulle liian kalliiksi. Mulle riittää, ettei mun tarvitse olla tekemisissä anopin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Isoäitinä sitä tottuu olemaan aina väärässä. En osta lastenlapsille vaatteita tai tavaroita, en anna perheille rahaa tms. enkä päsmäröi millään tavalla. Pyrin asiallisiin väleihin, joten minua ei näe sunnuntaiaamuna hakkaamassa pojan perheen ovea, että täältä tullaan avuksi tai ostamassa tyttären lapselle lahjavuorta. Pidän kiinni omista rajoistani enkä tunkeudu toisten elämään.
Kannattaa olla itsekäs vielä yli 50 vuoden iässäkin, saa elämästään paljon enemmän irti kuin lastensa kodinhoitajana tai lahja-automaattina tai maanisena ostelijana. Itseään voi rakastaa ostamalla sen ylikalliin talvitakin, ei ole mitään tarvetta ostaa lapsenlapselle vääränlaista haalaria.
Outo viesti. Ihan oikeastiko haluaisit olla "auttamassa" sunnuntaiaamuna, kun perhe viettää yhdessä aikaa työviikon jälkeen.
Olen ikäisenäsi teinin äiti, enkä kyllä haaveile enää pikkulapsiarjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ehkä liian köyhä, mutta itse en kyllä viitsisi mistään käyttötavarasta alkaa kiukuttelemaan, vaan ottaisin ilolla vastaan lahjoista itselleni koituvan säästön. Esim. jokin toppahalaari on jotain mitä muutaman kuukauden käytetään, eikä mikään loppuelämän sitoumus.
Eri asia jos anoppi tai äiti alkaisi vaikka sanella asunnon sisustusta, jota oikeasti täytyy katsella joka päivä kauemminkin.
Mutta kuten sanottua, olenkin köyhä joten lasken hyödylliset lahjat säästönä, enkä loukkaannu edes vääränvärisistä pyyhkeistä (jotka ovat tietääkseni ikuinen angstin aiheuttaja AV-palstalla).
Toppahaalaria puetaan ja riisutaan loputtomiin sen yhdenkin talven aikana. Ja lapsi on siinä päiväkodissa. Kyllä sen potää olla sopivankokoinen ja muutenkin sopiva.
Ja liian pienillä, vääränlaisilla jne ei tee yhtään mitään.
En ole koskaan lukenut täällä pyyhkeistä. Mutta sama pätee niihinkin. Miksei voi ostaa sopivaa?
Sopivankokoinen vaatteen pitää olla tietysti, sehän nyt on selvä. Tarkoitin vain sellaista tilannetta, että haalarissa on vaikkapa kuosi, jota ei olisi välttämättä itse valinnut kaupassa.
Sain joku vuosi sitten lahjaksi vaaleanpuna-harmaat kylpypyyhkeet. Kallista merkkiä vielä olivat. En olisi ostanut itse tuonvärisiä, mutta käyttöön tulivat silti.
Miksi ihmeessä sinä sellaista ajattelit, kun ei sellaisesta tässä puhuta ollenkaan?
Vai niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Rumasti tehty sinulta, aikuiselta ihmiseltä. Oliko ne leipomukset pakko viedä kylppärin lattialle? Halventavaa ja nöyryyttävää touhua.
Sekö on hyvää käytöstä, että tuo synttäreille mukanaan tarjottavia ilman etukäteispuheita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Rumasti tehty sinulta, aikuiselta ihmiseltä. Oliko ne leipomukset pakko viedä kylppärin lattialle? Halventavaa ja nöyryyttävää touhua.
Menetkö kaikkiin juhliin mukanasi pyyttämättä tuodut tarjottavat? Et pidä sitä halventavana ja nöyryyttävänä?
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Provo on. Ihan suoraan syvältä porvoosta.
Semmosta ihmistä ei löydykään joka ei uutta ja hienoa haluaisi vastaanottaa.
Semmosta ihmistä ei löydykään, joka ei itse haluaisi valita mieleisiään tavaroita. Eri ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on "hienoa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nämä muutamat "mummon puolustajat" kyllä missaa täydellisesti pointin.
Kukaan ei ole tainnut vielä sanoa, että ei halua isovanhemmilta yhtään mitään apua, eikä missään tapauksessa. Ihan varmasti lähes kaikille kelpaa apu, jos isovanhemmat vain malttaisivat kunnioittaa lastensa perheitä, ja kysyä avun tarvetta. Toki se toivottu asia voi olla isovanhemmalle liian kallis, hankalasti hankittavissa tai muuten sotii isovanhemman omia arvoja vastaan. Silloin on vain pystyttävä kohteliaasti sanomaan asiasta.
Jos mummin kukkaro ei taivu 50 € bodyyn tai mummin mielestä on järjetöntä laittaa vauvan vaatteeseen niin paljon rahaa, niin ihan varmasti se Prismasta ostettu edullisempikin tulee käyttöön, kunhan on oikean kokoinen ja eikä tarkoituksella osteta jotain täysin vanhempien maun vastaista.
Jos vauvan päällä on aina jotain hillittyä, vanhemmat eivät taatusti halua mitään riemunkirjavaa - tai päinvastoin. Tällaisia päätelmiä voi siis tehdä ihan itse kysymättäkin. Ja siihen riemunkirjavaan on aika turha tuhlata rahojaan, vaikka se mummin maun mukainen olisikin, jos vaate ei ikinä tule käyttöön. Tästä nyt vähän aasinsiltana, mutta tätä yritän opettaa jo nyt lapsillenikin, kun valitsevat kavereiden synttärilahjoja: mieti mistä se kaveri tykkäis, älä sitä, mikä itsestäsi on kivoin.
Kun on aina ostanut kaiken itse, eikä ole saanut mitään tuollaisia avustuksia isovanhemmilta, saattaa olla tosiaan missannut pointin. Itsellä kun ei ole ollut varaa hienoimpiin rattaisiin tai kaikkein kalliimpaan turvaistuimeen, vaan on pitänyt ostaa käytettyä tai muuten edullista uutena, ja hyvin harvoin niistä on löytynyt juuri sellaista, minkä olisi halunnut, aina on ollut vähän sinnepäin, osaisi kyllä arvostaa toisen ostamaa, vaikka se ei olisi ihan sellainen kuin haluaa. Tulee väkisin mieleen, että jotkut ovat ihan turhan tarkkoja. Onko sillä haalarin värillä nyt väliä, jos sillä ryömitään takapihalla kuralammikoissa. Pieneksi se jää jossain vaiheessa kuitenkin. Tai jos tosiaan rattaat ovat mustat kun olisi halunnut tumman siniset, kyllä ne aika hyviä varmaan ovat nykyisin kaikki kuitenkin ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan.
Mutta tässähän nyt ei ole ollenkaan ollut kyse tästä, mitä kirjoitat.
Tässä on tullut usein esiin, että isovanhemmat kantaa lastensa perheisiin tavaroita, joita lapset eivät tarvitse, tai jotka vievät kohtuuttomasti tilaa muutenkin pienessä asunnossa. Tai ostetaan väärän kokoisia vaatteita lapsille, tai vaatteita, joista lapsella ei ole tarvetta. Mitä iloa tai apua näistä on kenellekään, edes vähävataiselle?
Tai halutaan väkisin ostaa niitä vaunuja, ensikenkiä ym. isovanhempien oman halun mukaisesti, vaikka perheellä olisi itselläkin vara ne hankkia ja valita sellaiset jotka ovat just heille sopivat. Vaikkapa nyt vaunuissa on ihan muusta kyse kuin väristä. Kelle tuottaa iloa lahjaksi saadut vaunut, jotka tukkii pienen eteisen, tai eivät mahdu auton perään tai vanhan taloyhtiön ahtaaseen hissiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain pyytämättä leivottujen synttärikakkujen yms tuomisen loppumaan, kun nostin kaikki isovanhempien tuomat kylppärin lattialle ja käskin katsoa kahvipöytää. Kysyin, että mitä tästä puuttuu ja olenko minä tosiaan niin huono leipomaan, ettei näitä voi tarjota. Sanoin, että jos syödään nämä ensin ja nostetaan niitä kylppäri leipomuksia esiin kun omani loppuvat. No eivät loppuneet, saivat viedä kaikki takaisin ja tähän loppui kahvipöytäni omiminen.
Ja tosiaan, apu, josta sovitaan etukäteen kelpaa, mutta allergiat on pakko huomioida ja kyllä, tosiaan se pienikin pähkinän muru haittaa.
Rumasti tehty sinulta, aikuiselta ihmiseltä. Oliko ne leipomukset pakko viedä kylppärin lattialle? Halventavaa ja nöyryyttävää touhua.
Halventavaa ja nöyryyttävää on mennä toisen huolella valmisteltuihin juhliin omin eväin varustautuneena.
First world problems.