Miksi lastesi isä ei jää hoitovapaalle?

Rahallisestikin olisi hankalampaa. Mietittiin kyllä miehen kotiinjäämistä, kun selvisi, että minussa ei kotiäidinaineksia ole ja poika oli vielä aika pieni päiväkotiin. Päädyttiin sitten kuitenkin palkkaamaan hoitaja kotiin.

Koska mieheni duuni on sen luontoista että hän ns. tippuisi markkinoilta jäädessään puoleksi vuodeksi kotiin ja samaan asemaan pääseminen veisi taas aikaa.



Muuten se järjestely olisi ihan mahdollista meilläkin ja erittäin todennäköistäkin. Meillä on tuttavaperheissä montakin isää jotka ovat jääneet kotiin äidin mennessä töihin. Sitä ei näillä kulmilla enää ihmetellä ja taivastella. Näiden miesten itsetunto ja miehisyys ei moisesta tutise.

Miehelle jää palkasta käteen kuussa 1900. Minulle jäisi 1300. Me todella tarvitaan tuo 600 erotus. Meillä on kolme lasta ja asuntolaina.

Ymmärrän toki sen, että isommat tulot painavat yksittäisen perheen valinnoissa. Sääliksi käykin naisten asema! Kuinka moni valitteleekaan osa-aika-pätkätöistään ja kolme kertaa pienemmistä palkkatuloistaan suhteessa miehensä tuloihin? Puhumattakaan siitä, miten " tärkeä" ura yhdellä jos toisellakin isukilla tuntuu ketjussa olevan.



Olen entistäkin tyytyväisempi oman perheeni ratkaisuihin. Sillä minä en ole ns. kotiäitityyppiä, enkä usko että kaikki kotiäitiyden puolesta hehkuttajatkaan aina ihan todella sitä olisivat - ei vain ole vaihtoehtoja. Meidän perheessä ajatellaan lasten parasta ja MOLEMPIEN vanhempien hyvinvointia myös itsensä toteuttamisen kautta. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä kummankaan vanhemman ura ole toisen uraa tärkeämpi, vaan tuemme parhaamme mukaan toisiamme.

Enemmän säälin ihmisiä, joilla on niin paljon tärkeämpää tekemistä että lasten kasvuikä sujahtaa ohi huomaamatta.

Miehellä huomattavasti parempi palkka ja vakityö.



Mies haluaisi jäädä ja olikin esikoisen kanssa kolme kuukautta kotona. Olemme kuitenkin mitoittaneet esim. asuntolainan lyhennykset miehen tulojen mukaan, eikä minun palkastani juuri jäänyt käteen lainojen jälkeen. Jos mies nyt jää kotiin, olemme ajatelleet muutamaa lainavapaata kuukautta. Mutta... ensin minun on varmistettava töiden jatkuminen muutaman kuukauden.

Meillä kyllä kyse yksinkertaisesti siitä, että kun mies töissä ja minä kotona, on käteen jäävä osuus niin paljon pienempi, että yhtälö on aika mahdoton. Ei ole ylpeilyn aihe pitää mies töissä rahan takia vaan realismia.

Vierailija:

jos nainen ei halua jäädä hoitovapaalle rahan vuoksi, hän on ahne eikä välitä lapsistaan, mutta jos mies ei jää, raha on hyväksyttävä ja jopa ihailtava syy.

Ja kyllä, meillä ajatellaan myös lasten parasta. Sehän juuri on syynä siihen, että haluamme tarjota heille mahdollisuuden olla kotihoidossa ensimmäiset vuotensa.

Vierailija:

Ymmärrän toki sen, että isommat tulot painavat yksittäisen perheen valinnoissa. Sääliksi käykin naisten asema! Kuinka moni valitteleekaan osa-aika-pätkätöistään ja kolme kertaa pienemmistä palkkatuloistaan suhteessa miehensä tuloihin? Puhumattakaan siitä, miten " tärkeä" ura yhdellä jos toisellakin isukilla tuntuu ketjussa olevan.

Olen entistäkin tyytyväisempi oman perheeni ratkaisuihin. Sillä minä en ole ns. kotiäitityyppiä, enkä usko että kaikki kotiäitiyden puolesta hehkuttajatkaan aina ihan todella sitä olisivat - ei vain ole vaihtoehtoja. Meidän perheessä ajatellaan lasten parasta ja MOLEMPIEN vanhempien hyvinvointia myös itsensä toteuttamisen kautta. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä kummankaan vanhemman ura ole toisen uraa tärkeämpi, vaan tuemme parhaamme mukaan toisiamme.

Rehellisyyden nimessä voisitte sanoa että olette valinneet sen että mies käy töissä ja nainen hoitaa lapset.

Ja korostan vielä, että alallani on erittäin vaikea työllistyä.

Ennen kuin tuli ajankohtaiseksi pohtia hoitovapaata, ei meillä ollut aavistustakaan siitä, mitä tukia saa ja miten taloudellisesti pärjää. Oletettiin, että tiukkaa tulee, mutta oli se aikamoinen yllätys kun asia valkeni.

Valitsimme pakon edessä sen, että olen kotona ja mies töissä. Mies kyllä lyhensi työaikaansa ja on siis enemmän kotona kuin ennen lapsia. Ongelma on pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat: jos ei halua maksaa lainaa 30 vuotta, on kuukausierä iso. Valitettavasti mieheni tienaa alemmasta koulutuksestaan huolimatta enemmän kuin minä.

Älä turhaan syyllistä perheitä aika kipeistä valinnoista.

Vierailija:

Rehellisyyden nimessä voisitte sanoa että olette valinneet sen että mies käy töissä ja nainen hoitaa lapset.

minulla ei ole vakituista työtä.

nä yritän hoitovapaalta käsin löytää jostain työtä.



Vai kelpaanko työttömäksi työnhakijaksi? Onhan ansiosidonnainen korkeampi kuin hoitoraha.

a) eivät ole kuitenkaan riittävän hyvätuloisia

b) " ura menee pilalle"

c) vaimo tienaa liian vähän

Meillä on molemmilla vastaavanlainen koulutus, emmekä kumpikaan voi olla vuosia pois työelämästä. Siksi jaamme lastenhoidon. Lastemme lapsuusaika ei todellakaan vilahda ohi huomaamattamme. Siksi hyödynnämme mm. osittaista hoitovapaata ja tingimme siitä rahasta meille sopivan valinnan mukaan.

Se, jolle ao. kommentti esitettiin.

Vierailija:

Ja kyllä, meillä ajatellaan myös lasten parasta. Sehän juuri on syynä siihen, että haluamme tarjota heille mahdollisuuden olla kotihoidossa ensimmäiset vuotensa.

Haluaisin vain saada ihmiset oikeasti miettimään mahdollisuuksiaan, eikä heti turvautumaan siihen helppoon ja perinteiseen " ei ole varaa" vastaukseen. En väitä että kaikilla juuri nyt olisi varaa valita, vaan että tämäkin on asia jota kannattaisi miettiä jo etukäteen, jos todella pitää isän hoitovapaata hyvänä asiana.

Vierailija:

Haluaisin vain saada ihmiset oikeasti miettimään mahdollisuuksiaan, eikä heti turvautumaan siihen helppoon ja perinteiseen " ei ole varaa" vastaukseen. En väitä että kaikilla juuri nyt olisi varaa valita, vaan että tämäkin on asia jota kannattaisi miettiä jo etukäteen, jos todella pitää isän hoitovapaata hyvänä asiana.

Vierailija:

Enemmän säälin ihmisiä, joilla on niin paljon tärkeämpää tekemistä että lasten kasvuikä sujahtaa ohi huomaamatta.

Etkö haluaisi suoda myös lapsen isälle tätä voittoa, tai lapsille mahdollisuutta viettää aikaa myös isän kanssa. Aika itsekästä.

Ja pidemmän päälle niillä kavereilla ja harrastuksilla on lapsen kehitykselle paljon enemmän merkitystä kuin parilla kotihoidossa vietetyllä vuodella.

Vierailija:

Haluaisin vain saada ihmiset oikeasti miettimään mahdollisuuksiaan, eikä heti turvautumaan siihen helppoon ja perinteiseen " ei ole varaa" vastaukseen. En väitä että kaikilla juuri nyt olisi varaa valita, vaan että tämäkin on asia jota kannattaisi miettiä jo etukäteen, jos todella pitää isän hoitovapaata hyvänä asiana.

Enemmän säälin ihmisiä, joilla on niin paljon tärkeämpää tekemistä että lasten kasvuikä sujahtaa ohi huomaamatta.

[/quote]

Etkö haluaisi suoda myös lapsen isälle tätä voittoa, tai lapsille mahdollisuutta viettää aikaa myös isän kanssa. Aika itsekästä.

[/quote]

kuinkahan moni tässä ketjussa oikeastaan valitteli pienistä tuloistaan, kunhan totesi, että näin on asia. Itse en ole lainkaan niin urasuuntautunut, että se menisi lasten edelle missään vaiheessa. Mieheni sen sijaan on omistautunut työlleen, joten en halua häneltä riistää sitä iloa ja mennä itse tylsään työhöni kaipaamaan kotiin.

Surullisempaa mielestäni on se, että jotkut naiset eivät koe olevansa lainkaan kotiäitityyppiä. Näiden äitien lapset istuvat sitten terapioissa kolmenkymmenenvuoden päästä. Esimerkkinä vaikka minä, uraäidin lapsi.

Onko niin vaikeaa käsittää muiden ihmisten ratkaisuja. Jokainen varmasti pyrkii parhaaseen kokonaisuuteen. Jo on aikoihin eletty, kun uraäidit alkavat ääneen arvostelemaan kotona lapsia hoitavia äitejä. Sulla on arvojärjestys pielessä ja pahasti.

Vierailija:

Ymmärrän toki sen, että isommat tulot painavat yksittäisen perheen valinnoissa. Sääliksi käykin naisten asema! Kuinka moni valitteleekaan osa-aika-pätkätöistään ja kolme kertaa pienemmistä palkkatuloistaan suhteessa miehensä tuloihin? Puhumattakaan siitä, miten " tärkeä" ura yhdellä jos toisellakin isukilla tuntuu ketjussa olevan.

Olen entistäkin tyytyväisempi oman perheeni ratkaisuihin. Sillä minä en ole ns. kotiäitityyppiä, enkä usko että kaikki kotiäitiyden puolesta hehkuttajatkaan aina ihan todella sitä olisivat - ei vain ole vaihtoehtoja. Meidän perheessä ajatellaan lasten parasta ja MOLEMPIEN vanhempien hyvinvointia myös itsensä toteuttamisen kautta. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä kummankaan vanhemman ura ole toisen uraa tärkeämpi, vaan tuemme parhaamme mukaan toisiamme.