MOT-ohjelmassa Laboren tutkijalta petti pokka kun häneltä kysyttiin kuinka hän itse suhtautuisi uuteen työnhakumalliin jos olisi itse työtön
Kommentit (240)
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä niin kuin käytännössä toimii. Miten todistetaan oletko hakenut jotain työpaikkaa?
Työnhakija laittaa listan paikoista joihin hän on kuukauden sisällä hakenut ja omavirkailija soittaa kyseisiin yrityksiin ja varmistaa asian paikkansa pitävyyden
Ei varmasti soittele. Taitaa tulla yksityisyydensuoja vastaan, ja toiseksi luuletko että niissä firmoissa kenelläkään on aikaa alkaa jälkikäteen etsiä roskapostikansiostaan hylättyjä työhakemuksia, saati arkistoida tietoja kaikista mahdollisista työnhakijoista, joista he eivät olleet kiinnostuneita? Jos firmaan tulee vaikka 500 hakemusta, niin uskotko tosiaan heidän säilyttelevän näistä tietoja tehtyään jo rekry-päätökset? Ja uskotko, että firmoissa työntekijöillä on niin paljon luppoaikaa, että siellä joku sihteeri voi vastailla työkkärin puheluihin ja tarkistaa milloin kenenkin työnhakijan tiedot? Katsos kun kyse ei ole siitä, että jonkin yksittäisen henkilön hakemus tarkistettaisiin, koska samaan työpaikkaan on luultavasti pakkohaun tultua voimaan tullut satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Kuvittele, kun yhden kuukauden aikana 500 työvoimavirkailijaa soittelee yhdestä työpaikasta ja 400 muuta virkailijaa soittelee toisesta - näihin menisi niin paljon työaikaa, ettei sellaiseen yksikään firma oikeasti suostuisi.
Homma tulee menemään niin, että työttömät itse raportoivat, minne ovat hakeneet. Mahdollisesti kirjoittavat lisäksi jonkun perusteen, miksi juuri tämä työpaikka. "Vastasi koulutustani ja osaamistani." "Vastasi ammattitaitoani ja aiempi työkokemukseni tuki osaamistani." "Katsoin olevani paikkaan sopiva ottaen huomioin, mitä he toivoivat hakijalta, ja millaisia töitä olen tehnyt aiemmin."
Miksi yksityisyydensuoja estäisi työkkärin viranhaltijaa soittamasta yritykseen kysyäkseen, hakiko tietty henkilö töitä?
Miksi on tuollaisia työttömien ja työttömyyden höpöhöpö tutkijoita ja kuka noita rahoittaa? Ei kai vain valtio?? Nuo kuuluvat itse kortistoon!
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Minkä tutkimuksen mukaan se toimii? Miten esim. haastattelut lisäävät työpaikkoja? Ja ne, jotka työllistyvät "pakkohaun" aikana, olisivat varmaan työllistyneet muutenkin, koska työhaluiset tekevät hyvät ja asialliset hakemukset ja hakevat paikkoihin tosissaan, mikä lisää mahdollisuutta päästä töihin. Minun on vaikea uskoa, että pakkohaun ansiosta kukaan työhaluton joutuisi "vahingossa" töihin. Jokainen osaa tehdä niin tylsän ja huonon hakemuksen, ettei tule valituksi, ja osaa myös taktikoida hakien paikkoihin, joihin teoriassa voisi päästä, mutta käytännössä mahdollisuus on olematon.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä kohtaa?
Loppupuolella ohjelmaa
Niinpäs olikin, 27min kohdalla :D Hyvä että Yle ei tuota leikannut pois
Oli siitä pitänyt leikata pätkä pois. Olikohan mennyt kauankin, että tutkija sai kerättyä itsensä
En kyllä huomannut yhtään mitään.
Okein tuo yksi linkki tuossa toimi. Aika paha.
Miksi pitää keksiä kikka kakkosia työllistymisen eteen, kun kaiken ratkaisu olisi heitellä niitä porkkanoita työnantajille. Onhan jokainen nyt jo huomannut, ettei työttömille löydy työpaikkoja sillä, että työttömiin kihdistetaan näitä tempauksia. Kyllä se nyt on joku muu tekijä, joka tässä on työllistymisen esteenä. Oisko ykkösenä vaikka työnantajien halu käyttää halpa-/ilmaistyövoimaa, kun se on niin yleistä nykyään. Kyllä tässä maassa pitää olla elintasoon nähden palkka kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Täsmennetään: tuo toimii Tanskassa, Ruotsissa, Australiassa ja Itävallassa, mutta ei tietenkään voi toimia Suomessa, koska täällä ei ole töitä. Paitsi että on, mutta kun työtön ei halua olla 5 päivänä viikossa 6 tuntia töissä. Mutta jos se sama työtön saa kokoaikaisen työpaikan esim. 7 h 45 min/pv, niin se haluaa jäädä lasten takia osa-aikatöihin ja tehdä vain 6h/pv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä niin kuin käytännössä toimii. Miten todistetaan oletko hakenut jotain työpaikkaa?
Työnhakija laittaa listan paikoista joihin hän on kuukauden sisällä hakenut ja omavirkailija soittaa kyseisiin yrityksiin ja varmistaa asian paikkansa pitävyyden
Ei varmasti soittele. Taitaa tulla yksityisyydensuoja vastaan, ja toiseksi luuletko että niissä firmoissa kenelläkään on aikaa alkaa jälkikäteen etsiä roskapostikansiostaan hylättyjä työhakemuksia, saati arkistoida tietoja kaikista mahdollisista työnhakijoista, joista he eivät olleet kiinnostuneita? Jos firmaan tulee vaikka 500 hakemusta, niin uskotko tosiaan heidän säilyttelevän näistä tietoja tehtyään jo rekry-päätökset? Ja uskotko, että firmoissa työntekijöillä on niin paljon luppoaikaa, että siellä joku sihteeri voi vastailla työkkärin puheluihin ja tarkistaa milloin kenenkin työnhakijan tiedot? Katsos kun kyse ei ole siitä, että jonkin yksittäisen henkilön hakemus tarkistettaisiin, koska samaan työpaikkaan on luultavasti pakkohaun tultua voimaan tullut satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Kuvittele, kun yhden kuukauden aikana 500 työvoimavirkailijaa soittelee yhdestä työpaikasta ja 400 muuta virkailijaa soittelee toisesta - näihin menisi niin paljon työaikaa, ettei sellaiseen yksikään firma oikeasti suostuisi.
Homma tulee menemään niin, että työttömät itse raportoivat, minne ovat hakeneet. Mahdollisesti kirjoittavat lisäksi jonkun perusteen, miksi juuri tämä työpaikka. "Vastasi koulutustani ja osaamistani." "Vastasi ammattitaitoani ja aiempi työkokemukseni tuki osaamistani." "Katsoin olevani paikkaan sopiva ottaen huomioin, mitä he toivoivat hakijalta, ja millaisia töitä olen tehnyt aiemmin."
Miksi yksityisyydensuoja estäisi työkkärin viranhaltijaa soittamasta yritykseen kysyäkseen, hakiko tietty henkilö töitä?
En oikein usko, että työkkäristä voidaan tuolla lailla soitellen paljastaa työnhakijan olevan työkkärin listoilla. Mutta vaikka tällaista estettä ei olisikaan, niin kyllähän tuo pahimmillaan jopa estää oikeasti työhaluisten työllistymistä. Työnantaja kuvittelee helposti, että hakija ei ole tosissaan vaan hakee vain työkkärin käskystä. Aika moni pystyy nimittäin naamioimaan työttömyytensä CV:ssä niin, ettei työnanataja tajua hakijan olevan työkkärin listoilla. Esim. avoimessa yliopistossa opiskeleva kuulostaa ihan erilaiselta hakijalta kuin työkkärin listoilla oleva, jonka hakemuksia työkkärin virkailija ratsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Tutustuppa? Mikä kasvi se on?
Tanskassa on pakko mennä työttömyyskorvauksella töihin, jos ei saa palkkatyötä. Suomessa tarjotaan koulutusta ja valmennusta, mutta ei työtön halua mitään 2 kk täsmäkoulutusta, se haluaa opiskella 2 vuotta valmistumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä niin kuin käytännössä toimii. Miten todistetaan oletko hakenut jotain työpaikkaa?
Työnhakija laittaa listan paikoista joihin hän on kuukauden sisällä hakenut ja omavirkailija soittaa kyseisiin yrityksiin ja varmistaa asian paikkansa pitävyyden
Ei varmasti soittele. Taitaa tulla yksityisyydensuoja vastaan, ja toiseksi luuletko että niissä firmoissa kenelläkään on aikaa alkaa jälkikäteen etsiä roskapostikansiostaan hylättyjä työhakemuksia, saati arkistoida tietoja kaikista mahdollisista työnhakijoista, joista he eivät olleet kiinnostuneita? Jos firmaan tulee vaikka 500 hakemusta, niin uskotko tosiaan heidän säilyttelevän näistä tietoja tehtyään jo rekry-päätökset? Ja uskotko, että firmoissa työntekijöillä on niin paljon luppoaikaa, että siellä joku sihteeri voi vastailla työkkärin puheluihin ja tarkistaa milloin kenenkin työnhakijan tiedot? Katsos kun kyse ei ole siitä, että jonkin yksittäisen henkilön hakemus tarkistettaisiin, koska samaan työpaikkaan on luultavasti pakkohaun tultua voimaan tullut satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Kuvittele, kun yhden kuukauden aikana 500 työvoimavirkailijaa soittelee yhdestä työpaikasta ja 400 muuta virkailijaa soittelee toisesta - näihin menisi niin paljon työaikaa, ettei sellaiseen yksikään firma oikeasti suostuisi.
Homma tulee menemään niin, että työttömät itse raportoivat, minne ovat hakeneet. Mahdollisesti kirjoittavat lisäksi jonkun perusteen, miksi juuri tämä työpaikka. "Vastasi koulutustani ja osaamistani." "Vastasi ammattitaitoani ja aiempi työkokemukseni tuki osaamistani." "Katsoin olevani paikkaan sopiva ottaen huomioin, mitä he toivoivat hakijalta, ja millaisia töitä olen tehnyt aiemmin."
Miksi yksityisyydensuoja estäisi työkkärin viranhaltijaa soittamasta yritykseen kysyäkseen, hakiko tietty henkilö töitä?
En oikein usko, että työkkäristä voidaan tuolla lailla soitellen paljastaa työnhakijan olevan työkkärin listoilla. Mutta vaikka tällaista estettä ei olisikaan, niin kyllähän tuo pahimmillaan jopa estää oikeasti työhaluisten työllistymistä. Työnantaja kuvittelee helposti, että hakija ei ole tosissaan vaan hakee vain työkkärin käskystä. Aika moni pystyy nimittäin naamioimaan työttömyytensä CV:ssä niin, ettei työnanataja tajua hakijan olevan työkkärin listoilla. Esim. avoimessa yliopistossa opiskeleva kuulostaa ihan erilaiselta hakijalta kuin työkkärin listoilla oleva, jonka hakemuksia työkkärin virkailija ratsaa.
Vain työttömyys on salassapidettävä asia, ei työkkärin asiakkuus. Kuka työnantaja pitää avoimessa yliopistossa opiskelua päätoimisena opiskeluna?
Mikä on yrittäjien motivaatio alkaa tonkimaan saapuneita hakemuksia jonkun te-tättähäärien kyselyjen perusteella? Velvoitetaanko siihen jollain tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä niin kuin käytännössä toimii. Miten todistetaan oletko hakenut jotain työpaikkaa?
Työnhakija laittaa listan paikoista joihin hän on kuukauden sisällä hakenut ja omavirkailija soittaa kyseisiin yrityksiin ja varmistaa asian paikkansa pitävyyden
Ei varmasti soittele. Taitaa tulla yksityisyydensuoja vastaan, ja toiseksi luuletko että niissä firmoissa kenelläkään on aikaa alkaa jälkikäteen etsiä roskapostikansiostaan hylättyjä työhakemuksia, saati arkistoida tietoja kaikista mahdollisista työnhakijoista, joista he eivät olleet kiinnostuneita? Jos firmaan tulee vaikka 500 hakemusta, niin uskotko tosiaan heidän säilyttelevän näistä tietoja tehtyään jo rekry-päätökset? Ja uskotko, että firmoissa työntekijöillä on niin paljon luppoaikaa, että siellä joku sihteeri voi vastailla työkkärin puheluihin ja tarkistaa milloin kenenkin työnhakijan tiedot? Katsos kun kyse ei ole siitä, että jonkin yksittäisen henkilön hakemus tarkistettaisiin, koska samaan työpaikkaan on luultavasti pakkohaun tultua voimaan tullut satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Kuvittele, kun yhden kuukauden aikana 500 työvoimavirkailijaa soittelee yhdestä työpaikasta ja 400 muuta virkailijaa soittelee toisesta - näihin menisi niin paljon työaikaa, ettei sellaiseen yksikään firma oikeasti suostuisi.
Homma tulee menemään niin, että työttömät itse raportoivat, minne ovat hakeneet. Mahdollisesti kirjoittavat lisäksi jonkun perusteen, miksi juuri tämä työpaikka. "Vastasi koulutustani ja osaamistani." "Vastasi ammattitaitoani ja aiempi työkokemukseni tuki osaamistani." "Katsoin olevani paikkaan sopiva ottaen huomioin, mitä he toivoivat hakijalta, ja millaisia töitä olen tehnyt aiemmin."
Miksi yksityisyydensuoja estäisi työkkärin viranhaltijaa soittamasta yritykseen kysyäkseen, hakiko tietty henkilö töitä?
Ja mitä sitten tapahtuisi, kun yrityksessä vastattaisiin, että: "Rehellisesti sanottuna me ei muisteta kaikkia, jotka tänne haki. Ehkä haki, ehkä ei. Ei tuo nimi nyt kauhean tutulta kuulosta, eli ei hän ainakaan viimeiselle haastattelukierrokselle päässyt. Ei me säilytetä sellaisia hakemuksia, joilla ei ole meidän firmassa mitään käyttöä. Ja mulla alkaa kohta yksi palaveri, joten mun pitää nyt lopetella."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen näitä haastatteluja. Ensin niitä on jatkuvasti ja puolen vuoden päästä ollenkaan. Onko ihminen silloin siis menetetty tapaus? Itse olen pätkätöissä ja kyllä korpeaa rampata koko ajan jossain koronalingossa, jos pitkäaikaistyöttömät saavat vaan olla.
Pääsääntöisesti ne hoidetaan puhelimitse tai videopuhelulla (varmaan joku Teams). Ei siellä varmaan tarvitse käydä kuin kerran. Eikä siitä paikan päällä käymisestä mitään hyötyä olisikaan puhelinkeskusteluun verrattuna, joten puhelimitse järkevämpi. Mitään hyötyähän noista haastatteluista ei sinänsä ole - joillekin ne ovat vain ajanhukkaa, koska he osaavat ja hakevat työpaikkansa itse, ja jotkut sitten eivät löytäisi töitä vaikka kuinka haastateltaisiin. Ja työkkärin virkailijoiden ymmärrys kaikista muista paitsi suorittavista töistä on rajallista - jos työnhakija on korkeasti koulutettu, ei työkkärin virkailija luultavasti tajua hölkäsen pöläystä hänen alastaan tai ammatistaan.
Miksi oletat, että maisteri ei tiedä mitään maisterien töistä?
Koska kaikki maisterit eivät tee samanlaisia töitä. Ei ole olemassa mitään "maisterin töitä", vaan eri aloilla tehdään hyvin erilaisia töitä. Jonkinlainen käsitys voi toki olla sellaisista selkeistä töistä kuin opettajan työ, mutta aika monen alan kohdalla voi täysin toisen alan ihmisen olla vaikea arvioida sitä, miten osaamista voi soveltaa, mitä työ oikeasti vaatii, millaisia työllistymismahdollisuuksia alalla on, jne.
En myöskään ole ihan vakuuttunut, ovatko kaikki työvoimaviranomaiset koulutukseltaan maistereita. Niin omituisia kokemuksia itselläni ja tutuillakin on työkkäristä vuosien takaa. Esimerkiksi yksi tuttu oli opiskellut elokuva-alaa, ja koska yksi elokuva-alan töistä on "kuvaaja", hänelle ehdotettiin työkkäristä töitä valokuvaamosta. Toinen tuttu taas oli toiminut äitiysvaate- ja vauvatavarakaupan myyjänä, ja hänet työkkäri pakotti hakemaan jotain it-alan myyjän duunia - työkkärin näkemyksen mukaan ilmeisesti myyjä kuin myyjä, vaikka it-alan myyjällä tietenkin pitäisi olla it-alan asiallista tuntemusta, eli pelkkä kassakoneen käyttö ei todellakaan olisi riittänyt. Jos näin yksinkertaisissa asioissa jo sössittiin, niin vaikea uskoa, että ovat yhtään paremmin kartalla akateemisten alojen työkuvioista.
Jos se työnhakija itse ei osaa valita omaa ammattiaan ja työtehtäviään ilmoittautumisen yhteydessä, niin miksi vieraan ihmisen pitäisi olla selvännäkijä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Tutustuppa? Mikä kasvi se on?
Tanskassa on pakko mennä työttömyyskorvauksella töihin, jos ei saa palkkatyötä. Suomessa tarjotaan koulutusta ja valmennusta, mutta ei työtön halua mitään 2 kk täsmäkoulutusta, se haluaa opiskella 2 vuotta valmistumatta.
Ihan puppua, tiedätkö yhtään kuinka paljon työkkärin korvaamiin koulutuksiin on hakijoita? Ja esim. Taitotalon taloushallinnon koulutukseen valitaan vain 20 mukaan. Koulutukset kestää 6-10 kuukautta työharjoitteluineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Tutustuppa? Mikä kasvi se on?
Tanskassa on pakko mennä työttömyyskorvauksella töihin, jos ei saa palkkatyötä. Suomessa tarjotaan koulutusta ja valmennusta, mutta ei työtön halua mitään 2 kk täsmäkoulutusta, se haluaa opiskella 2 vuotta valmistumatta.
Jos työtön ei vuoden aikana täytä kertaakaan aktiivisuusehtoa, menettää hän Tanskassa työttömyysturvan yhteensä kahdelta päivältä. Hui miten ankaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Tutustuppa? Mikä kasvi se on?
Tanskassa on pakko mennä työttömyyskorvauksella töihin, jos ei saa palkkatyötä. Suomessa tarjotaan koulutusta ja valmennusta, mutta ei työtön halua mitään 2 kk täsmäkoulutusta, se haluaa opiskella 2 vuotta valmistumatta.
Jos työtön ei vuoden aikana täytä kertaakaan aktiivisuusehtoa, menettää hän Tanskassa työttömyysturvan yhteensä kahdelta päivältä. Hui miten ankaraa.
Suomessa aina näihin maailmalta kopsattuihin malleihin otetaan vain ne huonot puolet käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimustiedon mukaan malli toimii. Mutta kun Tiedonantaja tai vessakirjoitus muuta väittää, niin uskotaan.
Ohjelmassa ei viitattu tutkimuksiin, vaan muutaman työttömän, yhden kriittisen Te-tädin ja tutkijan mielipiteisiin. Näissäkin oli tartuttu yksittäisiin esimerkkeihin.
Tämä on ajan henki. Ketä uskotaan ja mitä kertoo yhteiskunnan nykytilasta.
Niin toimii tutkitusti muissa pohjoismaissa mutta tutustuppa tarkemmin mitä kaikkea esim. Tanskassa sen työttömän eteen todella tehdään. Ei muuten ole pelkkää soittelua ja kyttäämistä kuten täällä.
Tutustuppa? Mikä kasvi se on?
Tanskassa on pakko mennä työttömyyskorvauksella töihin, jos ei saa palkkatyötä. Suomessa tarjotaan koulutusta ja valmennusta, mutta ei työtön halua mitään 2 kk täsmäkoulutusta, se haluaa opiskella 2 vuotta valmistumatta.
Ihan puppua, tiedätkö yhtään kuinka paljon työkkärin korvaamiin koulutuksiin on hakijoita? Ja esim. Taitotalon taloushallinnon koulutukseen valitaan vain 20 mukaan. Koulutukset kestää 6-10 kuukautta työharjoitteluineen.
Totta, sekin on työkkärissä sössitty aivan täysin, että näitä vähäisiä kurssipaikkoja ei myönnetä niille, jotka niistä oikeasti ovat kiinnostuneet vaan niihin pakotetaan ihmisiä, jotka eivät niitä halua.
Todennäköisesti joudun ottamaan muutaman paikan "uhrikseni", jonne sitten rustailen näitä luokattoman huonoja hakemuksia. Kartoitan tämän tarkkaan. Joka paikassa en halua naamaani nolata, vaan haluan ihan oikeasti työllistyä. 4 hakemusta huonoon aikaan täällä päin Suomea on aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä niin kuin käytännössä toimii. Miten todistetaan oletko hakenut jotain työpaikkaa?
Työnhakija laittaa listan paikoista joihin hän on kuukauden sisällä hakenut ja omavirkailija soittaa kyseisiin yrityksiin ja varmistaa asian paikkansa pitävyyden
Ei varmasti soittele. Taitaa tulla yksityisyydensuoja vastaan, ja toiseksi luuletko että niissä firmoissa kenelläkään on aikaa alkaa jälkikäteen etsiä roskapostikansiostaan hylättyjä työhakemuksia, saati arkistoida tietoja kaikista mahdollisista työnhakijoista, joista he eivät olleet kiinnostuneita? Jos firmaan tulee vaikka 500 hakemusta, niin uskotko tosiaan heidän säilyttelevän näistä tietoja tehtyään jo rekry-päätökset? Ja uskotko, että firmoissa työntekijöillä on niin paljon luppoaikaa, että siellä joku sihteeri voi vastailla työkkärin puheluihin ja tarkistaa milloin kenenkin työnhakijan tiedot? Katsos kun kyse ei ole siitä, että jonkin yksittäisen henkilön hakemus tarkistettaisiin, koska samaan työpaikkaan on luultavasti pakkohaun tultua voimaan tullut satoja tai jopa tuhansia hakemuksia. Kuvittele, kun yhden kuukauden aikana 500 työvoimavirkailijaa soittelee yhdestä työpaikasta ja 400 muuta virkailijaa soittelee toisesta - näihin menisi niin paljon työaikaa, ettei sellaiseen yksikään firma oikeasti suostuisi.
Homma tulee menemään niin, että työttömät itse raportoivat, minne ovat hakeneet. Mahdollisesti kirjoittavat lisäksi jonkun perusteen, miksi juuri tämä työpaikka. "Vastasi koulutustani ja osaamistani." "Vastasi ammattitaitoani ja aiempi työkokemukseni tuki osaamistani." "Katsoin olevani paikkaan sopiva ottaen huomioin, mitä he toivoivat hakijalta, ja millaisia töitä olen tehnyt aiemmin."
Miksi yksityisyydensuoja estäisi työkkärin viranhaltijaa soittamasta yritykseen kysyäkseen, hakiko tietty henkilö töitä?
Ja mitä sitten tapahtuisi, kun yrityksessä vastattaisiin, että: "Rehellisesti sanottuna me ei muisteta kaikkia, jotka tänne haki. Ehkä haki, ehkä ei. Ei tuo nimi nyt kauhean tutulta kuulosta, eli ei hän ainakaan viimeiselle haastattelukierrokselle päässyt. Ei me säilytetä sellaisia hakemuksia, joilla ei ole meidän firmassa mitään käyttöä. Ja mulla alkaa kohta yksi palaveri, joten mun pitää nyt lopetella."
Minä luulen, että se realistinen vastaus on jotain tyyliin "klik, tuut, tuut, tuut". Ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun viides tuollainen puhelu tulee.
En kyllä huomannut yhtään mitään.