Lue keskustelun säännöt.
En enää ikinä osallistu polttareihin
20.03.2022 |
Lupauduin kaverini polttareihin, sillä tykkään kaveristani kovasti. Polttarit järjestää hänen parhaat ystävänsä, joihin en lukeudu.
Nyt on selvinnyt vähän enemmän, mitä osallistuminen vaatii. Polttarit kestävät koko viikonlopun. Itse olin ajatellut, että polttarit kestäisivät vain yhden päivän/illan. Koko viikonloppu on täynnä ohjelmaa ja polttareissa on minuuttiaikataulu. Lisäksi osallistujilta odotetaan talkootyötä etukäteen ja kaikilla tuntuu olevan aika isot paineet, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Budjetti oli myös yllätys ja selvisi vasta, kun ei oikein voinut enää perääntyä kutsusta. Arvioisin, että rahaa tulee menemään noin 120 e.
Uuvuttaa ajatus polttareista jo valmiiksi ja rahanmenokin harmittaa. Itse olin ajatellut, että kohtuullinen osallistumismaksu olisi noin 50 e ja itseäni olisi houkutellut paljon enemmän rento ja kiireetön päivä.
Toki ihanaa, että järjestäjät ovat nähneet kovasti vaivaa ja toivon, että morsian mielissään. Hänen takiaan aion purra hammasta ja olla polttareissa hyvillä mielin. Jatkossa aion kieltäytyä ehdottomasti kaikista polttarikutsuista.
Muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (368)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien hinnasta nurisevien polttarivieraiden olisi hyvä joskus itse järjestää polttarit. Ei ole helppo homma saada tälläisiä perinteisiä mökkipolttareita halvalla jos ei lähipiiristä tarpeeksi isoa mökkiä löydy. Mistään luksuspolttareista harvemmin on kyse.
Eihän sitä mökkiä toki ole pakko hommata mutta toisaalta tälläiset kaupunkipolttarit on ainakin oman kokemuksen perusteella tullut vieläkin kalliimmaksi. Olisi kurjaa jos ilta loppuisi kesken sen vuoksi että ei ole vaikka yhteistä majapaikkaa. Lisäksi muualta tulevien pitäisi joka tapauksessa ostaa hotelliyö ja ne vasta Suomessa kalliita ovatkin.
Riippuu niin porukasta. Jos on tulossa mukaan paljon ihmisiä joista jotkut eivät tunne kuin suunnilleen morsiamen niin heistä varsinkin saattaa tuntua raskaalta sitoutua koko viikonlopun polttareihin osittain tuntemattomien ihmisten kanssa. Itse olen viettänyt kaupungissa oikein mukavia päiväpolttareita joista pääsi helposti lähtemään omaan kotiin nukkumaan kun halusi :) kauempaa tulleiden kanssa oli toki etukäteen mietitty yöpymiskuviot että pääsi esim. jonkun muihin polttareihin osallistuneen tai jonkun muun tuttunsa luo yöksi.
Ja itse asiassa viimeksi kun oli mietinnässä yön yli kestävät polttarit niin huomasimme aika nopeasti että edullisemmin saa tilavan saunallisen airbnb-asunnon kivalta paikalta kaupungista kuin mökin. Mökkiin vielä päälle matkakustannukset.
Sama, en haluaisi viettää koko viikonloppua puolituntemattomien kanssa. Päiväohjelma riittäisi monelle. Polttarit pitäisi suunnitella sen mukaan, että pääpäivä olisi lauantai, johon voisi halutessaan lopettaa ja halukkaat jatkaa, olla yötä. Seuraavalle päivälle kevyempää ohjelmaa lähipiirin kanssa. Maksu osallistumisen mukaan. Päiväohjelmaan osallistuvat maksavat vain sen päivän ohjelmasta + % morsiamen kuluista sinä päivänä, ei koko vkl polttarikustannuksista.
Vain naiset haluavat jakaa tällaisia kuluja jollain prosenttiperusteella ja "jos minä olen vain illan, niin muut ovat minulle velkaa 5,50e" ja "minä en osallistu brunssille, niin maksan vain 94% siitä mitä Mirkku".
Ja on muuten aivan mahdotonta järjestää tällaisten kanssa yhtään mitään.
Sitähän se on, valitettavasti. En ole ikinä kuullut vastaavaa ongelmaa miehillä. Esimerkiksi oman mieheni polttareissa yksi heitti 200€ tiskiin ja sanoi että ei jaksa rahasta kitinää, tämä summa varmaan riittää omaksi osuudeksi.
Miesten kesken ei uskalleta keskustella rahasta. Mieheni jäi pari vuotta sitten työttömäksi, ja samaan syssyyn tuli erään kaverin polttarien suunnittelu. Muu polttariporukka kyllä tiesi mieheni työtilanteesta, mutta siitä huolimatta budjetiksi vain ilmoitettiin 300 euroa per naama. Mies ei uskaltanut sanoa vastaan, joten hän sitten otti säästöistä nuo rahat, joille olisi heikentyneessä taloustilanteessa ollut paljon muutakin käyttöä. Luojan kiitos tuli korona, minkä vuoksi sekä polttarit että häät peruuntuivat.
Ja miehet muutenkin kehuskelee rahalla ja esittää varakkaampaa kun ovatkaan, siksi myös polttarit on överit ja esitetään että niihin on varaa.
Voi itku näitä joo, onneksi omassa lähipiirissä on aina ymmärretty, että ei sillä rahalla korvata fiiliksiä.
Kaikista polttareista paitsi yksistä on jäänyt hyvä mieli, niistä piti kieltäytyä puoliksi, koska oli niin älytön työtilanne, että tiesin etukäteen, että mä en jaksa juosta sitä minuuttiaikataulua läpi. Maksoin kyllä osani niistäkin, mutta tulin vasta saunomiseen ja syömiseen mukaan. En tiedä, suuttuiko morsian, ei näyttänyt ainakaan, mutta ajattelin, että koska en osallistu häihin (ei siis kutsuttu) niin saa riittää ajan panostamiseksi tuo kun burnoutin partaalla olin.
Noi mummolapolttarit oli kyllä symppikset ja itse asiassa tuohan on ajatuskin, että vietetään ikään kuin morsiamen luovutusta, viimeisiä päiviä tyttöjen kanssa jne. Noinhan ennenkin ainakin Karjalassa oli, että morsiamen tyttöystävät tulee häitä edeltävänä iltana saunomaan jne. ja valmistaa morsiamen sitten aamulla häihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan polttareita! Mutta Suomessa on ihan hirveän kallista, pelkästään ravintolassa syöminen on jo helposti päälle 50 euroa ilman edes juotavaa. Raha on vaikea asia, siitä ei kovin avoimesti puhuta. Jollekin porukasta voi olla helppoa heittää vaikka 200 euroa, kun taas toiselle 50 euroa on ihan maksimi. Olisi hienoa jos raha-asioista pystyisi puhumaan avoimesti, mutta sellaista keskustelukulttuuria meillä ei oikein ole. Ymmärrän hyvin, että monelle voi olla 120 euroa liikaa. Olisin morsiamena tosi surullinen, jos joku ystävistäni ei voisi kustannussyistä osallistua, kun mieluummin vaikka maksaisin polttareista itsekin.
Kerran olen polttareita järjestänyt, ja se oli kyllä vaikeaa. Oli yksi maksullinen aktiviteetti, sen lisäksi rahaa meni "vain" syötävään ja juotavaan, mutta ravintoloissa, joten hintaa tuli. Kaikille budjetti oli sopiva, tai ainakaan kukaan ei valittanut. Luullakseni n. 100 euroa per nokka meni, vähän riippuen siitä kuinka paljon itse joi ja mitä söi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
120 € ei kuulosta paljolta, jos on kivaa ohjelmaa koko viikonlopuksi.
Kuulostat ilonpilaajalta, on ehkä muiden kannalta parempi että jäät vaan kotiin, kitupiikki.😆Varakkaalle pikkusumma, monelle tavalliselle ihmiselle iso raha.
Itse olen sairaseläkeläinen ja voin hyvin maksaa polttareista 120e. En juhli muuten juuri lainkaan. Eikä kavereita ole niin paljon, että olisi jotain menoa joka toinen viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Minä kieltäydyin koko viikonlopun kestäneistä polttareista, koska osallistuminen olisi maksanut 200€ + "mahdollisesti joitain kymppejä siihen päälle". Lisäksi yöpymiset hotellissa olisi pitänyt maksaa vielä erikseen. Kerroin suoraan kaasolle, että taloudellisista syistä jään pois, lisäksi mieheni oli juuri tuohon aikaan toinen jalka kipisissä, joten hänelle viikonloppu taaperon ja 5-vuotiaan kanssa olisi ollut hankala.
Kaaso otti tästä tosi pahasti nokkiinsa ja oli sitten ilmoittanut morsiamelle ja mulle seurueelle, ettei mua vaan huvittanut juhlisa just niiden ihmisten kanssa, joita siellä polttareissa oli. Tästä tulikin sitten jälkeenpäin paljon pahaa mieltä ja välien katkeamista.
Näissä tapauksissa kannattaakin ottaa yhteys kumminkin vielä morsiameen esim. heti polttarien jälkeen (jos ovat näitä typeriä yllätyspolttareita, että etukäteen ei saa hiiskahtaa) ja selvittää asia. Opin tämän itsekin kantapään kautta, että ei kannata jättää omia ajatuksia kaasojen tulkittavaksi ja kommunikoitavaksi...
Vierailija kirjoitti:
Kaikista polttareista paitsi yksistä on jäänyt hyvä mieli, niistä piti kieltäytyä puoliksi, koska oli niin älytön työtilanne, että tiesin etukäteen, että mä en jaksa juosta sitä minuuttiaikataulua läpi. Maksoin kyllä osani niistäkin, mutta tulin vasta saunomiseen ja syömiseen mukaan. En tiedä, suuttuiko morsian, ei näyttänyt ainakaan, mutta ajattelin, että koska en osallistu häihin (ei siis kutsuttu) niin saa riittää ajan panostamiseksi tuo kun burnoutin partaalla olin.
En ole ennen tätä ketjua koskaan kuullut tästä, että ei kutsuta häihin, mutta kutsutaan polttareihin. Onko tämä yleistäkin? Mua kyllä häiritsisi olla pelkän maksumiehen roolissa, jos kelpaisin kyllä kustantamaan jonkun elämyspäivää, mutta en tulemaan häihin. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut mukana järkkäämässä useita polttareita ja ainakin me on pidetty todella tärkeänä, että ensinnäkin kaikki on morsiamen näköistä = ei tosiaankaan teetätetä mitään vastenmielistä tyyliin korkeuskammoinen kiipeilemään tai mitään nolaavaa, tyyliin pers paljaana kadulle jotain myymään. Lisäksi on suoraan heti puhuttu raha-asiat, koska ihmisillä on erilaisia tilanteita. Kerran sovittiin, että me paremmin tienaavat, eli töissä olevat, maksamme enemmän, mutta vähemmän maksavat osallistuivat sitten muuten, yhden mies kuskasi meitä (joutuivat hommaamaan lapsenvahdin), joku toi itse tekemänsä koristeet, jne. Näin kukaan ei joutunut mihinkään paremman tai huonomman asemaan osallistujana.
Parhaista polttareista kyllä muistaa juuri ne kesäiset usvaiset yöt, kun istutaan mökin terassilla tai laivan kannella ajattelemassa, että onhan tää nyt taas yhden ajan loppu ja toisen alku. Niissä on oppinut tuntemaan heitäkin, jotka ovat itselle vähän kaukaisempia ja häissä ollaankin sitten jo kaikki yhtä perhettä.
Noissa mökkipolttareissa on sekin vittumaisuus, että jos sattumoisin joku polttareihin kutsutuista omistaa mökin tai hänen vanhempansa tai muut sukulaisensa omistavat mökin, niin alkaa se sitkeä pommitus, että tokihan nämä polttarit täytyisi saada järjestää kyseisellä mökillä. Tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa eräs henkilö kutsuttiin polttareihin vain ja ainoastaan tämän vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on tosi erilaisia tilanteita, joku 200 on opiskelijan kuukauden käyttöraha. Helppo työssäkäyvän sanoo että irtoaahan se helposti... ja kun sen morsiamen mielessä on vain ne omat juhlat, mutta tietyssä iässä voi tosiaan olla monet polttarit ja häät kesässä. Velaksiko ne pitäisi rahottaa? Ihan oikeesti nyt.
Onneksi omissa porukoissa on ollut aina yhteishenki olennaisempaa. On puuhailtu yhdessä kokkailut ja panostettu yhteen/maks kahteen erikoisaktiviteettiin jos on iso porukka. Aikaa jää sitten jutusteluun ja leppoisaan olemiseen. Somekuvia voi ottaa muulloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista polttareista paitsi yksistä on jäänyt hyvä mieli, niistä piti kieltäytyä puoliksi, koska oli niin älytön työtilanne, että tiesin etukäteen, että mä en jaksa juosta sitä minuuttiaikataulua läpi. Maksoin kyllä osani niistäkin, mutta tulin vasta saunomiseen ja syömiseen mukaan. En tiedä, suuttuiko morsian, ei näyttänyt ainakaan, mutta ajattelin, että koska en osallistu häihin (ei siis kutsuttu) niin saa riittää ajan panostamiseksi tuo kun burnoutin partaalla olin.
En ole ennen tätä ketjua koskaan kuullut tästä, että ei kutsuta häihin, mutta kutsutaan polttareihin. Onko tämä yleistäkin? Mua kyllä häiritsisi olla pelkän maksumiehen roolissa, jos kelpaisin kyllä kustantamaan jonkun elämyspäivää, mutta en tulemaan häihin. :(
Muista en mä osaa sanoa, mutta meillä oli tiedossa, että molemmilla on niin iso suku, että sen vuoksi ketään meistä kavereista ei kutsuttu. Haluttiin kuitenkin pitää kiva päivä yhdessä, joten siksi järjestettiin polttarit. Oli tosiaan ihan ok, mutta oma tilanne takkuili kun vaan oli niin liikaa töitä.
Eli en ottanut tätä kelpaamisena, mutta joo siinä olet oikeassa, että kyllähän sitä suhtautuu erilailla polttareihin, joiden jälkeen on häätkin tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polttarit. Voi hyvä Luoja.
Olin kaveriporukkani toinen, joka meni naimisiin ja olin järjestänyt ensimmäisen ystävän polttarit juuri sellaisiksi kuin morsian toivoi: kävimme katsomassa teemaan sopivan taidenäyttelyn (morsian rakastaa taidetta, museoita jne), sen jälkeen ateria morsiamen lempiravintolassa ja rentoa jutustelua. Meitä oli pieni ja tiivis porukka ja valtavan hauskaa keskenämme.
Sitten tuli minun vuoroni. Olin sanonut, etten halua missään nimessä polttareita ja silti ystävät päättivät sellaiset järjestää - vain pari päivää ennen häitä, jolloin minulla olisi todellakin ollut muutakin tehtävää. He hakivat minut heti töistä suoraan, veivät kiipeilemään, jota inhosin, sillä pelkään korkeita paikkoja, enkä todellakaan päässyt siellä mihinkään. Paikalle oli varattu drinkit aineksista, joille olen allerginen - joka piti kyllä olla kaikkien tiedossa vuosien ystävyyden jälkeen ja kiljuvaan nälkään sain Julia-karkkeja, joista en todellakaan pidä. Kun lähdimme kiipeilypaikasta, kyselin ateriaan perään ja kööri katsoi toisiaan ihan ihmeissään ja siellä sitten neuvoteltiin, että minne mennään, kun asiaa ei selvästikään oltu etukäteen tajuttu. No, pääsin pieneen kahvilaan, jossa sain kuivaa ruisleipää, jossa ei täytettä ollut nimeksikään ja teetä, josta en pidä, kun mitään virvoitusjuomia ei ollut. Että sellaiset polttarit.
Kuten sanottua, en halunnut polttareita ja vielä vähemmän olisin halunnut tuollaisen illan, joka oli tosiaan keskellä viikkoa ja oikeastaan kaikki meni siinä vikaan. Olin järkyttynyt, miten vähän ystäväni olivat minua ajatelleet ja miten vähän aikaa he olivat varanneet koko asialle, kun ottaa huomioon, että ensimmäinen ystävä sai koko lauantain ja samoin kaikki tulevat ystävät. Jos ajattelisin asiaa enemmän, olisin hieman katkera, joten pyrin unohtamaan koko päivän.
Sen jälkeen olen ollut mukana järjestämässä kolmet polttarit, joissa yksi meni samaan tyyliin kuin ensimmäiset. Seuraavissa taas kaaso koitti änkeä yhteen päivään koko viikonlopun ohjelmat, kaikkea mahdollista karaokesta kauneushoitoihin, limusiinikyytiä ja kylpylää ja vaikka mitä, joten oli aivan pakko tipauttaa hänet maan tasalle, kun maanläheinen morsian olisi mieluummin kierrellyt Seurasaarta kuin pakohuonetta tai tutustunut kasvitieteelliseen puutarhaan kuin kasvohoitoon. Onneksi toinen kaaso oli samaa mieltä ja saimme muokattua ohjelman järkevämmäksi ja kustannukset kohtuullisiksi.
Yksiin polttareihin en päässyt, sillä odotin esikoistani ja jouduin vuodelepoon. Täytyy kyllä sanoa, että se oli onni, sillä niiden polttarien järjestäjä sekosi aivan täysin kustannusten kanssa ja tiedän, että moni muukin ystävistäni jättäytyi pois. Siellä yhden ystävämme uusi tuttavuus oli vaatimalla vaatinut saada järjestää polttarit ja hänellä ei ollut minkäänlaista suhteellisuuden tajua. Pari ystävääni työskentelee lähihoitajina, joilla ei olisi todellakaan ollut varaa laittaa 500 euroa polttareihin, sen päälle asu häihin, matka hääpaikalle toiselle puolelle Suomea, hotellikustannukset ja lahja.
Viimeisissä polttareissa oli aivan ihana tunnelma. Olimme ensin kylpylässä ja sen jälkeen syömässä pitkän kaavan mukaan ja juttelimme kaikessa rauhassa. Se oli kerrassaan mahtavaa ja kaikille jäi hyvät muistot. Toivon, että kaikille jäisi yhtä mukavat muistot kiireettömistä, stressittömistä polttareista, joissa kustannuksetkaan eivät ole valtavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista polttareista paitsi yksistä on jäänyt hyvä mieli, niistä piti kieltäytyä puoliksi, koska oli niin älytön työtilanne, että tiesin etukäteen, että mä en jaksa juosta sitä minuuttiaikataulua läpi. Maksoin kyllä osani niistäkin, mutta tulin vasta saunomiseen ja syömiseen mukaan. En tiedä, suuttuiko morsian, ei näyttänyt ainakaan, mutta ajattelin, että koska en osallistu häihin (ei siis kutsuttu) niin saa riittää ajan panostamiseksi tuo kun burnoutin partaalla olin.
En ole ennen tätä ketjua koskaan kuullut tästä, että ei kutsuta häihin, mutta kutsutaan polttareihin. Onko tämä yleistäkin? Mua kyllä häiritsisi olla pelkän maksumiehen roolissa, jos kelpaisin kyllä kustantamaan jonkun elämyspäivää, mutta en tulemaan häihin. :(
Yllättävän yleistä, joskin omassa lähipiirissäni olen törmännyt siihen harvemmin. Mies olisi kyllä kutsuttu työtoverin polttareihin, mutta häihin ei kutsua tippunut. Useampi satanen olisi pitänyt pulittaa kemuista, joten mies totesi kohteliaasti, että kiitos vain, en pääse.
Olen huomannut, että monesti näitä vieraampia kavereita ja sukulaisia kutsutaan silloin, kun alkuperäinen polttaripoppoo on todennut kustannukset kohtuuttomiksi ja halunnut rankalla kädellä harventaa päivän ohjelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveriporukalla viikonlopuksi kaupunkilomalle johonkin Eurooppaan. Ei ohjelmaa tai suunnitelmia, syödään ja juodaan hyvin ja nautitaan. Ne saa jäädä kotiin ketä ei kiinnosta 🤷♀️
Vierailija kirjoitti:
Polttarit. Voi hyvä Luoja.
Sitten tuli minun vuoroni. Olin sanonut, etten halua missään nimessä polttareita ja silti ystävät päättivät sellaiset järjestää - vain pari päivää ennen häitä, jolloin minulla olisi todellakin ollut muutakin tehtävää. He hakivat minut heti töistä suoraan, veivät kiipeilemään, jota inhosin, sillä pelkään korkeita paikkoja, enkä todellakaan päässyt siellä mihinkään. Paikalle oli varattu drinkit aineksista, joille olen allerginen - joka piti kyllä olla kaikkien tiedossa vuosien ystävyyden jälkeen ja kiljuvaan nälkään sain Julia-karkkeja, joista en todellakaan pidä. Kun lähdimme kiipeilypaikasta, kyselin ateriaan perään ja kööri katsoi toisiaan ihan ihmeissään ja siellä sitten neuvoteltiin, että minne mennään, kun asiaa ei selvästikään oltu etukäteen tajuttu. No, pääsin pieneen kahvilaan, jossa sain kuivaa ruisleipää, jossa ei täytettä ollut nimeksikään ja teetä, josta en pidä, kun mitään virvoitusjuomia ei ollut. Että sellaiset polttarit.
Kuten sanottua, en halunnut polttareita ja vielä vähemmän olisin halunnut tuollaisen illan, joka oli tosiaan keskellä viikkoa ja oikeastaan kaikki meni siinä vikaan. Olin järkyttynyt, miten vähän ystäväni olivat minua ajatelleet ja miten vähän aikaa he olivat varanneet koko asialle, kun ottaa huomioon, että ensimmäinen ystävä sai koko lauantain ja samoin kaikki tulevat ystävät. Jos ajattelisin asiaa enemmän, olisin hieman katkera, joten pyrin unohtamaan koko päivän.
Luulen, että tässä on kavereille iskenyt viime hetken paniikki, ts. eivät nyt vaan uskoneetkaan, että oikeasti et halua polttareita, vaan panikoituivat viime hetkellä että onhan sullekin järjestettävä, kun toisetkin ovat saaneet.
Sen vuoksi itse alistuin heti kärkeen, että pitäkää ne polttarit, mutta sanoin suoraan, että ei sitten viimeisellä vkolla ennen häitä eikä mitään älyttömyyksiä rahan kanssa. Sainkin ihanat polttarit, mentiin kaverin vanhempien mökille (uskon, että ihan luvalla ja vonkaamatta!), jossa lapsena vietimme aikaa, teineinä jo kahdestaankin, paljon. Mitään erityistä ei ollut, paljon hyvää ruokaa ja juomaa ja juttelua, yhdessä tehtiin ruuat, jne. Mahtava ilta, saunottiin vielä aamulla ja tehtiin iso ravintolatason aamiainen. Ei olisi voinut olla parempaa.
Eli voi surku, ei kaverit varmaan tarkoittanut sulle pahaa, mutta voi kun ihmiset kuuntelisi mitä se morsian oikeasti tahtoo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksissä polttareissa lähti mopo ihan käsistä ja lopulta osallistumismaksu olisi ollut lähemmäs 400 euroa, kun piti olla jotain "kerran elämässä" kokemuksia sankarille, limusiinia jne jne. Ihan älytöntä, enkä tietenkään osallistunut, koska juhlakalu ei ollut läheinen, mutta jäin ryhmään seuraamaan keskustelua. Toivoisin, että kulttuuri polttareiden ympärillä muuttuisi jostain satumaisesta päivästä sellaiseksi rennoksi opm illanvietoksi.
Tsiisus. Täytyy ihmetellä myös näitä morsiamia, että heillä on pokkaa maksattaa tällaisia övereitä satupäiviä vieraillaan. Kunnon verenimijöitä.
Ei morsian niitä polttareita ehdota, eikä vaadi.
Se on ihan ystäväpiirin idea ja hommeli ja päätekijänä siinä on se ystävä, jonka morsian on pyytänyt kaasoksi vihkiäisiinsä.
Koskaan mitään polttareita ei ole pakko järjestää, mutta tietyissä piireissä niitä järjestetään sekä sulhaselle että morsiamalle.
Olen eri mieltä tästä. Olen kaksissa häissä kaasona tänä kesänä ja kummassakin tapauksessa paineet, ehdotukset ja vaatimukset tulevat nimenomaan morsiamelta. Polttareiden järjestäminen on aivan kammottavaa ja vie todella paljon aikaa. (Minulla on kokemusta monien järjestämisestä aiemminkin ja silti se on aina yhtä hirveää!) Ja ainakin omassa lähipiirissä nimenomaan kaasot yrittävät joka vuosi pitää budjetin inhimillisenä ja me ollaan esim heti tehty kysely budjetista ja sillä mennään. Jos morsiamet pettyvät niin se on sitten voivoi.
Kuten joku jo sanoikin, toivoisin minäkin että polttareihin osallistuneiden ei tarvitsisi enää viedä häälahjaa kaiken lisäksi!
Inhoan niin tätä nykyistä polttarikulttuuria ja se on niin hemmetin väkinäistä olla täysin tuntemattomien ihmisten kanssa pakotetusti. Kahden päivän polttareihin en suostuisi.
Vierailija kirjoitti:
Kaveriporukalla viikonlopuksi kaupunkilomalle johonkin Eurooppaan. Ei ohjelmaa tai suunnitelmia, syödään ja juodaan hyvin ja nautitaan. Ne saa jäädä kotiin ketä ei kiinnosta 🤷♀️
Jep jep. Kuinka monella näihin on varaa osallistua..
Minä olen ollut kolmissa polttareissa, kahden morsiamen ja yhden sulhasen. Kaikki nämä olivat molemmille sukupuolille. Muutenkin polttarit olivat hyvin saman tyyliset. Oltiin vuokratulla mökillä, grillattiin, saunottiin, juotiin olutta, itse tehtyä viiniä ja pelattiin sulkapalloa, mölkkyä ja heitettiin tikkaa. Ruokaa ja juomaa tuotiin nyyttäriperiaatteella ja juhlien kohteet itse osallistuivat isolla osalla kustannuksiin. Perjantai-iltana aloiteltiin ja viimeiset lähtivät sunnuntaina iltapäivällä.
Mä vannotin aikanaan kaasoani, että jos polttarit järjestätte niin täytyy olla alhaiset kulut, että opiskelijatkin pystyvät osallistumaan. Olikin tosi kivat polttarit, joissa oli kaupunkisuunnistus. Keitin mm. trangialla kkaakaota ja siskoni oli leiponut kaikille pullat. Ruokailu oli yhden osallistujan kotona. Kaason mies oli hotellissa töissä niin oli saanut halvalla mulle ja kaasolle vielä hotelliyön.
Vierailija kirjoitti:
Noissa mökkipolttareissa on sekin vittumaisuus, että jos sattumoisin joku polttareihin kutsutuista omistaa mökin tai hänen vanhempansa tai muut sukulaisensa omistavat mökin, niin alkaa se sitkeä pommitus, että tokihan nämä polttarit täytyisi saada järjestää kyseisellä mökillä. Tiedän sellaisenkin tapauksen, jossa eräs henkilö kutsuttiin polttareihin vain ja ainoastaan tämän vuoksi.
No mutta sittenhän säästää rahassa kun ei tarvitse osallistua muuhun maksuun jos paikan tarjoaa. Mikä ongelma?
Polttareissa kamalinta on budjetin säätäminen ja siitä päättäminen. Kaikkien mielestä kekkereissä pitäisi olla maksullista ohjelmaa, vähintään 2 ruokailua, skumpat ja muut juomat, bussikuljetukset ja pelit ja vehkeet mutta mistään ei haluttaisi maksaa mitään.
-Riina: Onko 120 e ok kaikille?
-Mirkku: En voi maksaa kuin korkeintaan 40 e ja siihen sisältyy mun omat juomat, oon hoitovapaalla.
-Sari: 50 e on mun maksimi, en osallistu ruokakuluihin kun en syö.
-Liina: Mites ku mä oon raskaana enkä juo niin pitääkö maksaa koko summa?
-Lilli: Mä tuun omalla autolla eli en maksa bussista. 50 e per naama on ok. Kuka varaa stripparin, minibussin ja vuokrapaljun?
-Mari: Onko vähän epäreilua etten mä voi osallistua rahan takia? Oon morsiamen hyvä ystävä! Tankotanssitunti, meikkiopastus ja benjihypyt kuulostaa kyllä hyvältä!
Ymmärrän että joku satanenkin saattaa olla iso summa lyhyellä varoajalla, mutta kun osa saitureista ilmoittaa jo vuotta ennen ettei ole sitten varaa maksaa. Säästä 10 kuussa niin se riittää! Kuitenkin maksullinen ohjelma, kyyditykset, ruoat ja juomat kelpaavat näille mussuttajille mainiosti.
Mulla ei ole mitään intressiä maksaa sellaisen ihmisen polttariosuutta, jolla ei selvästi ole aikomustakaan maksaa omaa osuuttaan. Ymmärrän jonkun nopeasti ilmaantuvan taloudellisen kriisin ja olisin valmis joustamaan, mutta en siksi että Siru haluaa bailata ilmaiseksi tai parilla kympillä.
Minä kieltäydyin koko viikonlopun kestäneistä polttareista, koska osallistuminen olisi maksanut 200€ + "mahdollisesti joitain kymppejä siihen päälle". Lisäksi yöpymiset hotellissa olisi pitänyt maksaa vielä erikseen. Kerroin suoraan kaasolle, että taloudellisista syistä jään pois, lisäksi mieheni oli juuri tuohon aikaan toinen jalka kipisissä, joten hänelle viikonloppu taaperon ja 5-vuotiaan kanssa olisi ollut hankala.
Kaaso otti tästä tosi pahasti nokkiinsa ja oli sitten ilmoittanut morsiamelle ja mulle seurueelle, ettei mua vaan huvittanut juhlisa just niiden ihmisten kanssa, joita siellä polttareissa oli. Tästä tulikin sitten jälkeenpäin paljon pahaa mieltä ja välien katkeamista.