Mansplaining = men explaining things to me
Mansplaining!
Koko ikäni miehet ovat luennoineet minulle asioita, jotka tiedän itse paremmin. Heidän pitää vain päteä ja kuulla oma äänensä.
Kootaan parhaat selitykset ja tilanteet.
Kommentit (277)
Ja kuka h-lvetissä väitti että miehet eivät mukamas ole verbaalisia?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kanssa ei ole koskaan samaa ongelmaa. Naiset väittelevät kanssani aiheesta vain silloin, kun oikeasti tietävät asiasta jotain, ovat sitä tutkineet ja ovat todistusaineistosta eri mieltä. Miehet väittelevät ihan periaatteesta. En keksi tälle muuta selitystä kuin sen, että näitä miehiä kismittää, että joku nainen ylipäätään tutkii jotain niinkin miehistä kuin sotahistoria. Onhan se nyt herranen aika väärin: mieshän on sotahistorian ekspertti jo syntyjään.
Ei tässä ole kyse sukupuolista. Miehillä on luontainen halu kilpailla kaikessa ja kun naiset kohtaavat sen impulssin, niin se on "mansplaining" ja naisen alistamista ja sovinismia ynnä muuta, mitä feministit yliopistossa pähkäilevät kursseillaan. Miesten kesken ei juuri mitään muuta tehdäkään kuin mansplainata.
M38
Tässä ketjussa on annettu lukuisia esimerkkejä tilanteista, joissa pätijä sanoo suoraan, että keskustelukumppani ei ymmärrä jotain asiaa nimenomaan sukupuolensa vuoksi, ja sinä kiistät silti koko ilmiön olemassaolon? Ihan oikeasti et ole koskaan kuullut kenenkään miehen sanovan, että naiset eivät ymmärrä tekniikkaa/autoja/urheilua/politiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:08"]
Kyse on miehistä, jotka rakastaa omaa ääntään niin paljon, ettei heillä ole sikaa selvittää, mikä on vastapuolen tietotaso ennen luennoinnin aloittamista, varsinkaan jos vastapuoli on nainen.
ja naisista jotka ovat kyvyttömiä keskeyttämään tätä luentoa tai estämään sen alkua.
Tai pikemminkin naisista, jotka ovat haluttomia nolaamaan toista ihmistä ja brassailemaan tietämyksellään. Yleensä luento ei nimittäin lopu, ellei tarpeeksi suureen ääneen osoita tietävänsä enemmän.
Tuollainen nolaamisien tunneälystely juuri tekee heistä kyvyttömiä. Tunneälyilkää vähemmän ja torpatkaa ne mansplanaatiot jos ne vituttaa. Jos se mansplaineri siitä nolaantuu niin se tekee sille vain hyvää. Mansplainaa jatkossa vähemmän.
Niin, ehkä tähän ilmiöön tosiaan liittyy toinenkin sukupuolistereotypia, nimittäin se, että naisen tulee käyttäytyä kohteliaasti, hillitysti ja korrektisti? Tällaista käytöstä on vaadittu naisilta menneinä vuosikymmeninä paljon tieukemmin kuin miehiltä, ehkäpä vielä nykyäänkin jonkin verran. (En tiedä sitten, kuinka paljon tunneälyllä on tässä tapauksessa osuutta asiaan?)
Miehiltä hyväksytään vieläkin paljon enemmän esim. töykempää ja roisimpaa käytöstä. Naisen sellainen saattaa leimata. Eli varsinkin jos joukossa on muitakin kuin nainen ja manspleinaaja, niin naisen voidaan pätellä käyttäytyvän huonosti, jos keskeyttää ja korjaa manspleinaajaa. Eli katsotaan naisen nolaavan itsensä, ei sitä miestä.
No ehkä "paras" minkä itse olen kokenut, on synnytysneuvontaa mieheltä joka ei ole kätilö tai sairaanhoitaja eikä lääkäri, vaan insinööri. Siis ihan selitti kuin pienelle lapselle miten siellä synnytyksessä kannattaa tehdä, mitä ei kannata tehdä (ottaa epiduraalia) eikä missään nimessä kannata suostua sektioon.
Noh kaikki lääkkeet oli käytössä ja myös lapsen sekä oman henkeni pelastamiseksi tehty sektio oli tarpeen. Eikä siinä tosiaan minulta siitä kyselty, vaan lääkäri sen päätöksen teki ja sitten olikin jo kiire leikkaussaliin. Mutta kyllä kuule mansplainaaja ties hei paremmin!
Vierailija kirjoitti:
No ehkä "paras" minkä itse olen kokenut, on synnytysneuvontaa mieheltä joka ei ole kätilö tai sairaanhoitaja eikä lääkäri, vaan insinööri. Siis ihan selitti kuin pienelle lapselle miten siellä synnytyksessä kannattaa tehdä, mitä ei kannata tehdä (ottaa epiduraalia) eikä missään nimessä kannata suostua sektioon.
Noh kaikki lääkkeet oli käytössä ja myös lapsen sekä oman henkeni pelastamiseksi tehty sektio oli tarpeen. Eikä siinä tosiaan minulta siitä kyselty, vaan lääkäri sen päätöksen teki ja sitten olikin jo kiire leikkaussaliin. Mutta kyllä kuule mansplainaaja ties hei paremmin!
Oliko lääkäri nainen. Jos ei niin jutulta putoaa pohja
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on että miesten kanssa keskustellessa sitä "argumentointitilaa" tai omaa paikkaa keskustelusta pitää osata ottaa itse, ja jos ei ota niin miehet tulkitsevat sen siten että ei ymmärretä kyseistä asiaa. Naisten kesken taas on tavallisempaa pysyä tietopuolisissa asioissa taka-alalla ja keskittyä ihmissuhteisiin, ja kun ihmissuhteisiin keskittyvä ja tietopuolinen ihminen keskustelevat, ihmissuhteisiin keskittyvä jää tietopuolisissa asioissa helposti jalkoihin.
T. IT-alalla työskentelevä nainen, jolla on alaisena ja työkavereina melkein pelkästään miehiä, enkä ole koskaan kohdannut mansplainingia.
Eli olet oppinut että miesten kanssa keskustellessa pitää pitää tavallista enemmän puoliaan ja agressivisemmin tuoda omaa sanomista esiin? Oletko varma, että kaikki nuo miehet toimivat samoin aina muidenkin miesten kanssa keskustellessaan, vai kunniottavatko silloin enemmän keskustelukumppaniaan ja antavat tilaa enemmän oma-aloitteisesti toisellekin keskustellessaan...?
Toisin sanoen oletat että miehet toimivat aina toistenkin miestenkin kanssa samoin kuin sinun kanssasi vaikka joudut ottamaan aktiivisesti tilaa keskuteluissa ja pitämään määrätietoisesti puoliasi? Toki voit olla myös oikeassa että it-alalla olet törmännyt tasa-arvoisiin fiksuihin miehiin ja siellä sun töissä on tietynlainen (tasa-arvoinen) työ- ja keskustelukulttuuri, joka pätee kaikille samalla tavalla.
Tuntuu vähän kummalta kuitenkin, ettet eläessäsi olisi törmännyt kertaakaan manspleinaukseen, se on kuitenkin niin yleistä. Ehkä et tunnista ilmiötä sen kohdatessasi, tai sitten olet jostain syystä poikkeuksellinen nainen, ettei sulle sitä tehdäkään ja ehkäpä it-alalla on jostain syystä poikkeuksellisen tasa-arvoinen ilmapiiri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 14:08"]
Kyse on miehistä, jotka rakastaa omaa ääntään niin paljon, ettei heillä ole sikaa selvittää, mikä on vastapuolen tietotaso ennen luennoinnin aloittamista, varsinkaan jos vastapuoli on nainen.ja naisista jotka ovat kyvyttömiä keskeyttämään tätä luentoa tai estämään sen alkua.
Tai pikemminkin naisista, jotka ovat haluttomia nolaamaan toista ihmistä ja brassailemaan tietämyksellään. Yleensä luento ei nimittäin lopu, ellei tarpeeksi suureen ääneen osoita tietävänsä enemmän.
Tuollainen nolaamisien tunneälystely juuri tekee heistä kyvyttömiä. Tunneälyilkää vähemmän ja torpatkaa ne mansplanaatiot jos ne vituttaa. Jos se mansplaineri siitä nolaantuu niin se tekee sille vain hyvää. Mansplainaa jatkossa vähemmän.
Niin, ehkä tähän ilmiöön tosiaan liittyy toinenkin sukupuolistereotypia, nimittäin se, että naisen tulee käyttäytyä kohteliaasti, hillitysti ja korrektisti? Tällaista käytöstä on vaadittu naisilta menneinä vuosikymmeninä paljon tieukemmin kuin miehiltä, ehkäpä vielä nykyäänkin jonkin verran. (En tiedä sitten, kuinka paljon tunneälyllä on tässä tapauksessa osuutta asiaan?)
Miehiltä hyväksytään vieläkin paljon enemmän esim. töykempää ja roisimpaa käytöstä. Naisen sellainen saattaa leimata. Eli varsinkin jos joukossa on muitakin kuin nainen ja manspleinaaja, niin naisen voidaan pätellä käyttäytyvän huonosti, jos keskeyttää ja korjaa manspleinaajaa. Eli katsotaan naisen nolaavan itsensä, ei sitä miestä.
Tämä on totta. Minulla oli vuosia sitten, vähän yli kaksikymppisenä poikaystävä, joka tuli hyvin konservatiivisesta perheestä. Olin perheen luona päivällisellä, ja illan aikana puhe kääntyi politiikkaan. Otin osaa keskusteluun mielestäni ihan normaalisti, mutta sain jotenkin hyvin jäätävän vastaanoton. Jälkikäteen poikaystäväni sätti minua kunnolla, olin kuulemma nolannut hänet ja hänen isänsä. Mielipiteissäni ei sinänsä ollut mitään vikaa ja perustelin ne asiallisesti, mutta heidän suvussaan ei ole kuulemma tapana, että naiset osallistuvat keskusteluun, jos siinä käsitellään muuta kuin jotain arkipäiväistä aihetta. En saanut ajatuksesta täysin kiinni, mutta ilmeisesti oli appiukon arvolle alentavaa joutua keskustelemaan mistään vakavammasta naisen kanssa. Asetelma oli ja on edelleen minusta kummallinen. Poikaystävän isä on kuitenkin taustaltaan duunari ja minä taas opiskelin yliopistossa alaa, joka edellytti yhteiskunnallisten asioiden seuraamista. Vaikka minulla oli mitä ilmeisimmin tietämystä aiheesta, olisi minun pitänyt vaieta ihan vain sukupuoleni vuoksi. Jos naisia on aktiivisesti vaiennettu, onko mikään ihme, että naiset eivät ole oppineet ottamaan tilaa keskustelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni womanspleinasi, miten pornoharrastukseni riistää naisia.
Tiesit siis aiheesta (naisten riisto pornossa) paremmin jo ennestään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 12:15"]
Tulee mieleen oma exäni. Olen harrastanut erästä fyysisesti vaativaa lajia kilpatasolla jo vuosien ajan. Exäni sitten päti aina fysiikan näkökulmasta, mikä on rankin liike ja mistä kroppa kärsii eniten. Kerran yritti jopa valmentaa minua. Jätkä ei siis ollut päivääkään elämästään lukenut fysiikkaa saati edes kokeillut tätä lajia. Itse tosiaan luin silloin yliopistossa fysiikkaa ja pienestä pitäen harrastanut tätä lajia. Ja silti yritti päteä että minä olen väärässä ja hän oikeassa. Ei jumalauta, en tiennyt pitikö itkeä vai nauraa :D Muutenkin hän oli luonteeltaan sellainen jonka piti päteä koko ajan kaikesta. Sanomattakin selvää että on exä nykyään.Ok. Miksei sitten voi vain puhua pätemisestä? Myös naiset pätevät. Etenkin keski-ikäiset naiset nuoremmilleen.
Minuakin kiinnostaa, miksi tämä asia täytyy sukupuolittaa.
Koska on tavallista, että tällainen "päteminen" liittyy useinkin juuri sukupuolioletuksiin (miehellä käsitykseen naisen osaamisesta, taidosta ja ymmärryksesta, pelkän sukupuolen perusteella). Siksi. Ilmiöllä on sen takia oma nimikin, mansplaining.
Tämän lisäksi on sitten sitä muuta pätemistä, muista syistä johtuvaa. Eli kun pädetään naiselle sillä oletuksella, että tuskin nyt nainen päivänselvääkään asiaa ymmärtää, koska on nainen, mutta miehelle ei vastaavalla tavalla samassa tilanateessa tyhmänä pitäen selittäisi, vaan osaisi alusta pitäien käyttäytyä normaalilla, toista arvostavalla tavalla.
Sille on ihan oma nimi koska naiset ovat sen nimenneet.
Vähän sama kuin mgtow
Mikä nimi sille pätemiselle on kun nainen olettaa etten vaikka osaa siivota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni womanspleinasi, miten pornoharrastukseni riistää naisia.
Tiesit siis aiheesta (naisten riisto pornossa) paremmin jo ennestään?
Voi tyttöpieni, ei naisia riistetä pornossa
Vierailija kirjoitti:
Mun suosikkitilanteeni tästä oli, kun yksi vasta taloon tullut it-tradenomikloppi luennoi vanhemmalle naiselle yhden meidän tuotteemme toimintaperiaatteista. Luoja sitä myötähäpeän määrää, kyn nainen sanoi, että kiitos opetuksestasi, olen tosin tämään tuotteen alkuperäinen suunnittelija.
Puhut alentuvasti "tradenomi-KLOPISTA". Jotta olisit tasa-arvoinen, sinun pitäisi käyttää naisesta ilmaisua "vanha ämmä", kohteliaan "vanhemman naisen" sijaan.
Ettekö te feministit itse kuule, miten te puhutte?!!
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:52"]
Minä varmaan sitten manspleinaan työkseni, koska olen opettaja. :)
Niin minäkin ja opetan vieläpä suomea ulkomaalaisille.
t. toinen opettaja (nainen)
Selität siis uutena asiana sadatta kertaa jotain kielen alkeita, kuten tervehtimissanoja, jotka oppilaasi ovat oppineet jo kaksi vuotta sitten ja nyt huokailevat pulpeteissaan kun pidät heitä tyhminä?
Vaikka manspeiningiä tuosta ei saa silti tekemälläkään, jos olet nianen ja oppilaasi molempia sukupuolia...
Monet kyllä pitävät ulkomaalaisia jotenkin tyhmempinä ja tavaavat päivänselviä asioita heille. Paras on ehkä, kun jotkut huutavat sanomisensa kovaan ääneen, jos toinen ei ymmärrä kieltä. Ei heillä kuulossa ole vikaa, ja varmaan ymmärtää kun sanoo oikein kovaa...? Ehkä tämäkin ilmiö pitäisi nimetä? En tiedä onko r*sismikaan tähän varsinaisesti oikea termi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän turhautumisen jos joku ylimielinen mies tulee pätemään ja sivuuttaa toisen ihmisen ilman perusteltua syytä. Mutta miksi tuo on "mansplainingia"? Eikö tuossa ole kyse ylimielisyydestä (mikä taas usein johtuu esim narsismista)?
Minä olen mies jos olen joutunut tilanteisiin, joissa minut ohitetaan/sivuutetaan ikään kuin mielipiteelläni ei olisi merkitystä. Onko se mansplainingia jos mies on urhi? Itse näen asian niin, että osa (valitettavan suuri osa) on puhtaasti ylimielisiä k.usipäitä.
Sun kohdalla nämä tapaukset todellakin johtuvat (todennäköisesti vastapuolen) ylimielisestä k-päisyydestä. Mutta naiset joutuvat samoihin tolanteisiin vielä useammin siksi, että miehet jostain syystä kuvittelevat tietävänsä automaattisesti enemmän kuin naiset. Silloin se on miesselittämistä. Huomaatko eron?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="30.08.2015 klo 11:48"]Ei ap sitten itse jaksanut ensimmäistäkään esimerkkiä laittaa aloitukseen vaikka tämä kauhistuttava ilmiö on vaivannut häntä koko ikänsä.
No työpaikalla alemman koulutustason miehet ovat pitäneet luentoja päivänselvistä asioista.
Ja seksuaalisesti naisia usein pidetään viattomina. On eräskin yrittänyt luennoida, mitä pornossa tapahtuu tai mitä sadomasokismi oikein on. Ovat hiljentyneet kun olen laajentanut tietoa, tietoni on alkanut siitä mihin miesten tieto päättyi..
Tiedät siis pornosta enemmän kuin miehet. Onneksi olkoon. Mitä hienoa siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MOT kirjoitti:
Onko se mansplaining vai ihan vaan humansplaining, sillä esimerkiksi tätini neuvoo silloin tällöin sellaisista asioista joista tiedän enemmän.
T. Mies joka ajattelee miehen ja naisen olevan ihmisiä vaan.Sellaiselle, joka ei ole sitä itse kokenut, on todella vaikea selittää, mitä mansplaining oikeasti on. Olen törmännyt ärsyttäviin besserwissereihin ja dunning-krugereihin, jotka eivät kuitenkaan ole mansplainaajia. Ja tietysti höpöttäjiin, joilla vain jää levy pyörimään, kun he selittävät jotakin asiaa. Mansplainingissa asenne on enemmän sellainen holhoava sinähän-et-tätä-pysty-ymmärtämään-joten-minä-selitän.
Sanoisin, että ero näiden välillä on, että ensiksimainitut ylentävät itsensä keskiverron – niin miehen kuin naisen – yläpuolelle (paitsi höpöttävät vaan höpöttävät). Mansplainaajat eivät välttämättä edes ylennä itseään muiden (miesten) yläpuolelle, vaan alentavat kohteensa maanrakoon. Esim. kuukautisista pätevä mies ei välttämättä pidä itseään minään maailman parhaana kuukautiseksperttinä, hän vain tietää tietävänsä siitä enemmän kuin omasta kokemukestaan puhuva nainen.
Jatkan tätä ajatusta vielä, sillä tajusin, että muiden alentamistakin on montaa sorttia. Monet yrittävät alentaa tasa-arvoista kohdetta väheksymällä tätä. Esim ketjussa mainittu "kulta pieni" -kommentointi on minusta juuri väheksyntää, jolla yritetään alentaa toisen asemaa - ja kohottaa samalla omaa - tietoisesti. Ja kun sen tekee tietoisesti, silloin tunnustaa sen, että oma asema vaattii kohotusta ja toisen alentamista saadakseen yliotteen.
Mansplainigissa taas kohteen asema on tekijän silmissä niin paljon alempi, että omaa asemaa ei tarvitse nostaa. Esimerkiksi täällä mainittiin tapaus, jossa kollega käveli huoneeseen ja pyyhki katsomatta naisen kirjoitukset pois taululta. Jos kyseessä olisi ollut kaksi miestä, tämä mies olisi todennäköisesti ensin selvittänyt heidän välisensä nokkimisjärjestyksen, ja alkanut vasta sitten öykkäröimään. Ja tämä siis on minusta se ero, joka erottaa mansplainaajan muista öykkäreistä. Esim pomo, joka tekee samalla tavalla kaikille, on oikeasti ylempää asemaansa hyväksi käyttävä öykkäri.
Mansplaining lähtee siis minusta oletuksesta, että periaatteessa tasaveroinen tai tuntematon kohde on alempiarvoinen ja tarvitsee siksi opastusta. (Tai että hänet voi jättää huomiotta, koska ei hänellä voi olla mitään tietoa asiasta.) En sano, ettei tätä voisi olla miesten keskinäississä suhteissa, mutta sellaisetkin miehet, jotka eivät ikinä kohtelisi muita miehiä noin (eli he selvittävät keskinäisen arvoasteikon ennen öykkäröinnin aloittamista) saattavat mansplainata naisia avoimesti.
Juuri näin, olen siis se kollega-jutun kertonut. Ja miesvaltaisella työpaikalla törmää jatkuvasti siihen, että miehet kehuvat toistensa mitä vain juttuja ja antavat tilaa keskustelussa toistensa ideoille, mutta naisten kertomat huomiot ja ajatukset saavat vastaansa hiljaisuuden eikä niitä nosteta esiin yhteiseen keskusteluun tai agendalle. Sen verran minussa on tutkijaa, että on melkein hauskaa seurata tätä keskinäistä hännystelyä ja oman hyvä jätkä -aseman varmistelua, "tykkäähän noi toiset kundit musta". Sitten tietty ottaa päähän, että keski-ikäisellä naisella ei ole edes karttuneen ammattitaitonsa avulla saavutettavaa sananvaltaa yhteisössä. Olen myös pidemmälle koulutettu kuin monet näistä kaikentietäjistä, mutta penistä en omista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin tällaisia tiedän, mutta minusta nämä selostajat kyllä selostavat ihan samalla tavalla naisille kuin miehillekin, ettei se ole mitenkään sukupuolisidonnaista :-)
No jotkut miehet ja naiset tosiaan luulevat tietävänsä aina kaikesta paremmin kuin kukaan muu. Mutta sitten on näitä miehiä, jotka tekevät tätä sukupuolen mukaan, naisille. Tämä jälkimmäinen on sitä manspleinaamista.
Tosin tuossa ensimmäisessä ryhmässäkin, jotka spleinaavat kaikille, on kyllä myös niitä miehiä, joille se naissukupuoli vaikuttaa vielä ekstraa tuossa pätemisessa.
Jonkin verran tapahtuu myös mielestäni tuota Womanspeinaamista. Tätä ilmenee yleensä juuri kodinhoidon tms. perinteisen kaavan "naisten työt" -asioissa, joka perustuu luuloon, että naiset automaattisesti tietävät esim. kodinhoidon asiat paremmin. Tämä luulo johtuu myös mm. vanhoista ahtaista supuolilokeroista. Vähän samoja peruja siis tämäkin on kuin manspleinaaminenkin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä termin sukupuolittamista, kokemukseni mukaan naisetkin "mansplainaa" ja paljon.
Olen itse tutkija ja tiedän useammankin naisen, jotka wikipediatiedoillaan pätevät aihettani liippaavista asioista mulle. Vastaan rauhallisesti, mutta varmasti, osoittaen heidän tietämyksensä vääräksi ja vanhentuneeksi. Koettavat sen jälkeen meuhkaamalla pää punaisena osoittaa olevansa kuitenkin oikeassa. Huoh.
Uuden termin paikka kyllä.
M34
Minkä aihepiirin ymprillä siis tällaista tapahtuu näin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten kanssa ei ole koskaan samaa ongelmaa. Naiset väittelevät kanssani aiheesta vain silloin, kun oikeasti tietävät asiasta jotain, ovat sitä tutkineet ja ovat todistusaineistosta eri mieltä. Miehet väittelevät ihan periaatteesta. En keksi tälle muuta selitystä kuin sen, että näitä miehiä kismittää, että joku nainen ylipäätään tutkii jotain niinkin miehistä kuin sotahistoria. Onhan se nyt herranen aika väärin: mieshän on sotahistorian ekspertti jo syntyjään.
Ei tässä ole kyse sukupuolista. Miehillä on luontainen halu kilpailla kaikessa ja kun naiset kohtaavat sen impulssin, niin se on "mansplaining" ja naisen alistamista ja sovinismia ynnä muuta, mitä feministit yliopistossa pähkäilevät kursseillaan. Miesten kesken ei juuri mitään muuta tehdäkään kuin mansplainata.
M38
No eikä ole. M35
Vierailija kirjoitti:
Womansplaining = Käyt neuvolassa ja kätilö puhuu vain äidille, ei huomioi isän kysymyksiä tai kysy häneltä mitään.
Womansplaining = Kun tulet naisvaltaiseen työyhteisöön niin sinulle todetaan, että olet varmaan saanut paikan vain sen takia että olet mies
Womansplaining = Kun ongelmaan ei haeta ratkaisuja vaan kerrotaan tunteista ja suututaan kun asioita käsitellään ratkaisukeskeisesti.
Ai niin, jokainen noista voisi olla mansplainaustilanne. Idiootteja löytyy, sukupuolesta riippumatta.
Samaa mieltä noista kahdesta ekasta esimerkistä (neuvola ja työpaikka naisvaltaiselta alalta) Mutta tuo kolmas esimerkki on nyt ihan vain tavallista eripuraa ja riitelyä.
Kerron asiasta esimerkin, joka on onneksi harvinainen ääritapaus.
Minua käytti musiikinope hyväksi kun olin 12-14-vuotias. Ahdistuin siitä tosi paljon ja kerroin teoista lopulta vanhemmilleni. Mies järjesti minulle aina yksityistapaamisia kouluajan jälkeen luokassa ja uhkaili, että nolaan itseni ja pilaan maineeni, jos kerron mitään kenellekään. Kerroin lopulta kuitenkin. Käyn tapahtumien jälkeen edelleen terapiassa, 12 vuotta hyväksikäytön jälkeen.
Tapaus meni aikanaan oikeuteen ja oikeudenkäynnin aikana tuolla miehellä oli pokkaa minun puolestani kertoa, että minä en olisi traumatisoitunut, mikäli minulle ei olisi aikuisten taholta kerrottu, että se mitä tapahtui oli väärin. Muuten olisin muka ollut ihan intoa piukassa ottamaan vastaan hänen seksuaaliset kontaktinsa. Olen kerran tavannut hänet kasvotusten aikuisena ja hän ei ollut edelleenkään katuvainen, vaan ihan vakavissaan sitä mieltä, että tytöt ja naiset vain opetetaan olemaan järkyttyneitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta OIKEASTI he eivät sitä ole.
Eli miehen kuvitelma naisen kokemasta asiasta on vakavammin otettava, kuin naisen oma kokemus samasta asiasta.
Miten niin vakavammin otettava? Tarkoitatko, ettei mies saanut tuomiota?