Miten suuret ikäluokat tekivät sen?

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:39"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[/quote]

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

[/quote]

Aiemmin vietiin lapset hoitoon hoitajalle kun ei ollut kunnallisia hoitajia. Nykyisin kunta on ottanut hoitobisneksen haltuunsa joten hoitajaksi haluavalta halutaan jotain 10 kiloa erilaisia lomakkeita ja selvityksiä ja mahdollisesti koulutuksiakin ennen kuin lupa irtoaa.

En tiedä mistä sinä tuon käsityksen vuokra-asunnoista olet saanut vai lasketko sopivaksi asunnoksi vain olohuone + oma huone joka perheen jäsenelle kokoiset asunnot. Aiemmin isompikin perhe saattoi tosiaan asua pienessä kaksiossa, joskus jopa vuokrattiin yksi huone alivuokralaisille ja asuttiin itse siinä toisessa.

[/quote]

Ja se yksityinen hoitaja otti palkkion, joka vastaisi nykyisin noin 900 euroa/lapsi. Toimistoapulainen joutui kahdesti miettimään, jääkö lapsen kanssa kotiin vai kantaako palkkansa hoitajalle.

En laske sopivaksi asunnoksi perheelle vain kaksiota tai kolmiota, mutta suurten ikäluokkien lapsille ei enää kelpaa se, mikä kelpasi asunnoksi vanhemmilleen. Helsingin asuntopula poistuisi kertaheitolla asennemuutoksen myötä: pienipalkkainen lähihoitaja voi ihan hyvin asua jonkun perheen keittiössä ja 3-lapsinen perhe mahtuu hyvin puolikkaaseen 4h+k asuntoon, jossa toista puolikasta asuu eläkeläispariskunta. Tuo kelpasi 1940-luvulla syntyneille, miksi ei siis nykyisin?

[/quote]

Ei kyllä ottanut likikään noin paljoa edes nykyrahaan muutettuna, lisäksi hoitajalla oli useampia lapsia hoidossa. Sinun taksoillasi hoitaja olisi tienannut nykyrahassa 4500/kk viidestä hoidettavasta.

Nykyinen asuntopula johtuu osittain siitä että ihmiset tosiaan haluaa isompia asuntoja. Toisaalta siitä että isot vuokraajat ei halua rakentaa riittävästi asuntoja jotta vuokrataso pysyy korkealla. Kunnallisia päättäjiä taas ei kiinnosta korjata asiaa koska maan tapa.

Asuntopula siis koskee helsingin lähialueita, maaseudulta kyllä löytyy isojakin asuntoja halvalla. 

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:29"]

Työllisyystilanne toki oli jotain ihan muuta, mutta silti ne tarinat tuntuvat uskomattomilta. Muutettiin uudelle paikkakunnalle ja sitten vain valittiin parista työpaikasta mieluisampi tai mentiin työhaastatteluun pikkasen tukka sekaisin ja vähän sormi suussa ja silti heti saatiin työ. Tai sitten mentiin uuteen työhön ja esimies sanoi, että eihän susta pariin vuoteen mitään hyötyä ole, mutta tervetuloa nyt kumminkin, ja heti alkoi palkka juosta.

[/quote]

Tällaista se oli vielä 80-luvullakin. Vuonna 1984 valmistuin ravintolakoulusta Rovaniemeltä. Lähetin Helsinkiin kolmeen paikkaan hakemuksen. Jokaisesta soitettiin, että koska voit aloittaa. Siis ilman haastattelua tai näkemistä. Sain valita mihin menen.

Sitten jouduin muuttamaan miehen perässä Turkuun. Siellä on määräaikainen työsuhde, jonka päätyttyä etsin uutta. Lehdessä oli ilmoitus kaupaunkassan paikasta, että tule sinä ja sinä päivänä klo 9-13 käymään. Menin kauppareissulla heidän toimistolleen kauppakassi kädessä ajan loppupuolella. Rekrytoija sanoi, että tule huomenaamulla klo 8.30 töihin. Ei ollut kokemusta kaupan alalta.

Enää ei ole yhtä helppoa. Kaupan kassaksikin on kovasti tunkua.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:43"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40

[/quote]

Olen samaa mieltä. Nämä on vaurastuneet ennennäkemättömästi, tavalla jota ei enää tapahdu.
[/quote]

Paitsi me vaurastutaan ennennäkemättömästi kun perimme keskimäärin kahden sukupolven perinnöt.

Mitä niiden sitten olisi pitänyt tehdä, ellei ottaa vastaan tarjottuja töitä? Ettei nykypolvea harmittaisi?

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:02"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:29"]

Työllisyystilanne toki oli jotain ihan muuta, mutta silti ne tarinat tuntuvat uskomattomilta. Muutettiin uudelle paikkakunnalle ja sitten vain valittiin parista työpaikasta mieluisampi tai mentiin työhaastatteluun pikkasen tukka sekaisin ja vähän sormi suussa ja silti heti saatiin työ. Tai sitten mentiin uuteen työhön ja esimies sanoi, että eihän susta pariin vuoteen mitään hyötyä ole, mutta tervetuloa nyt kumminkin, ja heti alkoi palkka juosta.

[/quote]

Tällaista se oli vielä 80-luvullakin. Vuonna 1984 valmistuin ravintolakoulusta Rovaniemeltä. Lähetin Helsinkiin kolmeen paikkaan hakemuksen. Jokaisesta soitettiin, että koska voit aloittaa. Siis ilman haastattelua tai näkemistä. Sain valita mihin menen.

Sitten jouduin muuttamaan miehen perässä Turkuun. Siellä on määräaikainen työsuhde, jonka päätyttyä etsin uutta. Lehdessä oli ilmoitus kaupaunkassan paikasta, että tule sinä ja sinä päivänä klo 9-13 käymään. Menin kauppareissulla heidän toimistolleen kauppakassi kädessä ajan loppupuolella. Rekrytoija sanoi, että tule huomenaamulla klo 8.30 töihin. Ei ollut kokemusta kaupan alalta.

Enää ei ole yhtä helppoa. Kaupan kassaksikin on kovasti tunkua.

[/quote]

Juu, hain opiskeluaikana 80-luvun loppupuolella iltatyötä yhdestä paikallisesta pikkutehtaasta. Eli käytännössä kävelin tehtaalle ja keskustelin hetken työhönottajan kanssa. Olisin voinut aloittaa vaikka samantien iltavuorossa.

Ei ollut kokemusta just sen tehtaan alasta eikä paljoa muutakaan aiempaa työkokemusta. Ei ollut kymmentä erilaista hygienia- sun muuta passia. Ei ollut trukkikorttia tai mitä noita nykyisin vaaditaan. Työhön opastettiin.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"] Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta. [/quote] Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika. [/quote] Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää.

[/quote]

Ehkä osaamisessasi on vikaa, jos et pääse edes liian varhain eläköityvän tilalle opettajaksi.
[/quote]

Nämä varhain eläköityneet eivät valitettavasti ole lähteneet minun koulustani. Minä olen aina vain jonkun sijainen, kunnes joku oikeasti lähtee. Pointtini on joka tapauksessa se, että aiemmat sukupolvet tekivät kalliita eläkepäätöksiä, joiden maksajiksi nuoremmat joutuvat. Ja meininkihän jatkuu vielä. Elämme velalla seuraavien sukupolvien piikkiin.

Jostain luin, että 1990-luvulla syntyneet ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka vauraus on pienempi kuin omilla vanhemmilla.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:23"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"] [quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne) [/quote] Suuret ikäluokat syntyivät 46-49, eivät enää viisikymmentäluvulla. Lapsilisät eivät todellakaan olleet huippua, vaan vielä 1986 ne maksettiin neljä (4) kertaa vuodessa. Opintolaina ei todellakaan ollut ilmaista. Asumistukia ei ollut. Keinonivelleikkauksen sijaan annettiin kävelykeppi ja hotapulveripaketti. Lauantait olivat työpäiviä vielä vuoteen -66 saakka. Opiskelijat vuokrasivat huoneita asunnoikseen eli olivat ns. alivuokralaisia. Opintotukea ei ollut. Kyllä nykypäivä on helpompaa kuin suurten ikäluokkien ns. ruuhkavuodet. [/quote] Unohdatko lapsi vähennyksen tarkoituksella vau tyhmyyttäsi? Lapsivähennys oli samanlainen suora tulonsiirto kuin lapsi lisäkin. Opintolaina oli reaaliarvoltaan ilmaista! Korkoa ei sidottu markkinakorkoon vaan määrättiin erikseen --> korko oli pienempi kuin inflaatio.

[/quote]

Lapsivähennys poistui vasta -93 jolloin lapsilisiä korotettiin vastaamaan entistä lapsivähennystä.

Lapsilisien taso on vaihdellut koko voimassaolon aikana paljon. Tasokorotuksia tai
muita muutoksia tehtiin lain voimaantulon jälkeen useana vuonna jopa 2-3 kertaa
vuodessa. Lapsilisien reaaliarvo alkoi kuitenkin vähitellen laskea. Ennen 1990-lukua lapsilisien reaaliarvo oli alhaisimmillaan 1970-luvun alussa. Sen jälkeen niiden
tasoa nostettiin niin, että 1990-luvun alussa lapsilisien reaaliarvo oli kolminkertainen 1970-lukuun verrattuna

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:59"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:48"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:39"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[/quote]

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

[/quote]

Aiemmin vietiin lapset hoitoon hoitajalle kun ei ollut kunnallisia hoitajia. Nykyisin kunta on ottanut hoitobisneksen haltuunsa joten hoitajaksi haluavalta halutaan jotain 10 kiloa erilaisia lomakkeita ja selvityksiä ja mahdollisesti koulutuksiakin ennen kuin lupa irtoaa.

En tiedä mistä sinä tuon käsityksen vuokra-asunnoista olet saanut vai lasketko sopivaksi asunnoksi vain olohuone + oma huone joka perheen jäsenelle kokoiset asunnot. Aiemmin isompikin perhe saattoi tosiaan asua pienessä kaksiossa, joskus jopa vuokrattiin yksi huone alivuokralaisille ja asuttiin itse siinä toisessa.

[/quote]

Ja se yksityinen hoitaja otti palkkion, joka vastaisi nykyisin noin 900 euroa/lapsi. Toimistoapulainen joutui kahdesti miettimään, jääkö lapsen kanssa kotiin vai kantaako palkkansa hoitajalle.

En laske sopivaksi asunnoksi perheelle vain kaksiota tai kolmiota, mutta suurten ikäluokkien lapsille ei enää kelpaa se, mikä kelpasi asunnoksi vanhemmilleen. Helsingin asuntopula poistuisi kertaheitolla asennemuutoksen myötä: pienipalkkainen lähihoitaja voi ihan hyvin asua jonkun perheen keittiössä ja 3-lapsinen perhe mahtuu hyvin puolikkaaseen 4h+k asuntoon, jossa toista puolikasta asuu eläkeläispariskunta. Tuo kelpasi 1940-luvulla syntyneille, miksi ei siis nykyisin?

[/quote]

Ei kyllä ottanut likikään noin paljoa edes nykyrahaan muutettuna, lisäksi hoitajalla oli useampia lapsia hoidossa. Sinun taksoillasi hoitaja olisi tienannut nykyrahassa 4500/kk viidestä hoidettavasta.

Nykyinen asuntopula johtuu osittain siitä että ihmiset tosiaan haluaa isompia asuntoja. Toisaalta siitä että isot vuokraajat ei halua rakentaa riittävästi asuntoja jotta vuokrataso pysyy korkealla. Kunnallisia päättäjiä taas ei kiinnosta korjata asiaa koska maan tapa.

Asuntopula siis koskee helsingin lähialueita, maaseudulta kyllä löytyy isojakin asuntoja halvalla. 

[/quote]

1970-luvulla yksityinen hoitaja otti yhdestä lapsesta summan, joka oli suurempi kuin puolet toimistotyöntekijän palkasta. Suurin osa suomalaisista tienaa nykyisin noin 2500 e/kk, joten jos eläsimme 1970-lukua, päivähoitomaksu todella olisi noin 900 e/kk/lapsi. Hoitajia oli vähän, heille jonotettiin ja moni äiti jätti menemättä töihin, kun hoitopaikkaa ei löytynyt. 1970-luvulla vain noin 30 % lapsista olo hoidossa kodin ulkopuolella.

Suuret ikäluokat vastasivat asuntopulaan rakentamalla itse kotinsa. Kumma juttu, että nyt siihenkin tarvitaan rakennusyhtiö. Ai niin, tästähän päätökset ovat tehneet pääosin 1970-luvulla syntyneet suurten ikäluokkien lapset.

Suuret ikäluokat teki sen
Täydellisen
Front side ollien

70-luvulla syntyneet on nyt 40 +-5 vuotiaita. Kyllä esim. rakentamiseen liittyvät tiukennukset on tehty jo niin pitkä aika sitten, että tämä ikäpolvi ei ole vielä ollut vallankahvassa.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:11"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"] Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta. [/quote] Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika. [/quote] Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää.

[/quote]

Ehkä osaamisessasi on vikaa, jos et pääse edes liian varhain eläköityvän tilalle opettajaksi.
[/quote]

Nämä varhain eläköityneet eivät valitettavasti ole lähteneet minun koulustani. Minä olen aina vain jonkun sijainen, kunnes joku oikeasti lähtee. Pointtini on joka tapauksessa se, että aiemmat sukupolvet tekivät kalliita eläkepäätöksiä, joiden maksajiksi nuoremmat joutuvat. Ja meininkihän jatkuu vielä. Elämme velalla seuraavien sukupolvien piikkiin.

Jostain luin, että 1990-luvulla syntyneet ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka vauraus on pienempi kuin omilla vanhemmilla.
[/quote]

Minä ja pari ystävääni olemme perineet 30-40 v toisen vanhempamme ja jo tällä puolikkaalla perinnöllä ollaan vauraampia kuin vanhempamme aikoinaan. Ja sitten kun tulee toisenkin puolen perintö ja mahdollisesti puolisokin perii, voidaan kieriä yltäkylläisyydessä.

Aikuisuus alkaa monilla paljon myöhemmin, kuin omilla vanhemmilla, riippumatta siitä onko nykypolvella omia lapsiakin. Vastuunkantoa ei ole oikein edes aloitettu kolme-nelikymppisenä, vaan  toistetaan tätä mantraa suurten ikäluokkien epäreilusta vapaamatkustamisesta. 

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:11"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:50"] [quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"] Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta. [/quote] Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika. [/quote] Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää. [/quote] Ehkä osaamisessasi on vikaa, jos et pääse edes liian varhain eläköityvän tilalle opettajaksi. [/quote] Nämä varhain eläköityneet eivät valitettavasti ole lähteneet minun koulustani. Minä olen aina vain jonkun sijainen, kunnes joku oikeasti lähtee. Pointtini on joka tapauksessa se, että aiemmat sukupolvet tekivät kalliita eläkepäätöksiä, joiden maksajiksi nuoremmat joutuvat. Ja meininkihän jatkuu vielä. Elämme velalla seuraavien sukupolvien piikkiin. Jostain luin, että 1990-luvulla syntyneet ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka vauraus on pienempi kuin omilla vanhemmilla.

[/quote]

No he eivät enää ole suuria ikäluokkia. Kyllä Suomen alamäki alkoi, kun oikeisto nousi valtaan pitkän oppositiokauden jälkeen. Harri Holkeri rakensi perusteet tälle hyvinvointiyhteiskunnan purkamistalkoille, joita nämä nuoret poliittiset broilerit ajavat kiivaasti eteenpäin.

Ja yhdeksänkymmentäluvulla syntyneet ovat ennennäkemättömän vauraita kunhan perivät kaiken omaisuusmassan, jonka keräämisen suuret ikäluokat aloittivat. Ellei sitten heidän lapsensa ehdi hassaamaan kaikkea. Nämä teini-ikänsä 80-luvun kasinovuosina eläneet, jotka oppivat, että duunarit on kommareita ja Nuorsuomalaiset ja Kokoomus on menestyksen merkki. Sen jälkeen on kaikki hemmetin sairaanhoitajat ja pankkien tiskinassutkin äänestäneet oikeistoa tunteakseen kuuluvansa menestyjiin. Nyt aletaan sitten niistä hedelmistä nauttia, kun maahan rahaa tuoneet rasvakourien tehtaat on hävitetty vanhanaikaisina.

Nyt tarvitaan ilmaisia palvelijoita ja TE-orjia Stubbin kaltaisille koulukiusaajille.

Ketjussa on jo kerrottu muutamia hyviä vastauksia. Vielä yksi:

Suuret ikäluokat pääsivät poliittisesti vallankahvaan jo nuorina, yksinkertaisesti määräenemmistönsä vuoksi. Näin he kykenivät uudistamaan yhteiskuntaa omasta näkökulmastaan tarpeiden mukaan. Me nuoremmat odotamme edelleen omaa vuoroamme, vaikka meistä osa on jo keski-iässä! Edelleen eläkeläispapat ja -mammat määräävät, miten maa makaa, yksinkertaisesti siitä syystä että heitä on edelleen eniten.

Tämä on mielestäni demokratian vakavimpia valuvikoja. Iäkkäät poliitikot, joita iäkkäät suuret ikäluokat äänestävät valtaan, eivät kerta kaikkiaan ymmärrä miten maata tulisi uudistaa että pärjäisimme nykyajassa. Eikä sitä voi heiltä vaatiakaan, vaan päättäjiksi pitäisi saada nuoria, nykymaailman menoa ymmärtäviä ihmisiä. Mutta koska jokaisella on vain yksi ääni, tämä ei tule tapahtumaan ennen kuin suuret ikäluokat ovat poistuneet keskuudestamme. Pelkään todella kovasti, miten pahasti Suomi ehtii siihen mennessä vaurioitua ja jäädä muista länsimaista jälkeen. Harkitsen koko ajan ulkomaille muuttoa tämän takia. Koen, että vaikuttaminen tähän maahan on mahdotonta, kun vastassa on eläkeläisarmeija joka ei kuuntele eikä ymmärrä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:20"]

Aikuisuus alkaa monilla paljon myöhemmin, kuin omilla vanhemmilla, riippumatta siitä onko nykypolvella omia lapsiakin. Vastuunkantoa ei ole oikein edes aloitettu kolme-nelikymppisenä, vaan  toistetaan tätä mantraa suurten ikäluokkien epäreilusta vapaamatkustamisesta. 

[/quote]

Suuret ikäluokat ei olisi ikinä kehdanneet ehdottaa vanhemmilleen, että nyt kun tulee vauva, niin ostakaa sille rattaat, sänky ja turvaistuin. Suuret ikäluokat piti kunnia-asianaan maksaa itse perheensä kulut.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:17"]

70-luvulla syntyneet on nyt 40 +-5 vuotiaita. Kyllä esim. rakentamiseen liittyvät tiukennukset on tehty jo niin pitkä aika sitten, että tämä ikäpolvi ei ole vielä ollut vallankahvassa.

[/quote]

Kyllä nämä viimeisimmät hölmöilyt ovat tulleet Kataisen aikana. Eikä ne mitään rakentamista estä. Ainoastaan sen estää se, että 80-90 luvuilla syntyneet ovat niin velliperseitä, että eivät jaksa persettään nostaa mihinkään tylsään työhön. Kuten rakentamiseen. Mieluummin käytetään aikaa ja rahaa jossain salilla pyörän polkemiseen ja tanssimiseen kuin tiililetkan kärräämiseen tai lautojen kantamiseen omalla rakennustyömaalla. 

Me rakensimme ihan itse oman talomme alle kymmen vuotta sitten. Kovaa duunia päivätyön ohella yli kahden vuoden ajan. Mutta niin vain tuli valmiiksi kohtuu hinnalla, kun ei tarvinnut kaikesta työstä maksaa, vaan teki itse. Sama munattomuus heijastuu kaikkeen kolmikymppisten tekemisiin. Kaikki pitäisi itsestään tipahtaa valmiina lattekupin viereen. Ei ne suuretkaan ikäluokat saaneet mitään ilmaiseksi. Oppikoulukin (lukiota ja osin yläkoulua vastaava) oli jo maksullinen.

Kamalaa valitusta eikä haluta ottaa vastuuta omasta elämästä vielä kolmenkymmenvuotis päivienkään jälkeen, vaan nuoruutta venytetään ja valitetaan kuinka ennen oli kaikki helpompaa.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:24"]

Ketjussa on jo kerrottu muutamia hyviä vastauksia. Vielä yksi:

Suuret ikäluokat pääsivät poliittisesti vallankahvaan jo nuorina, yksinkertaisesti määräenemmistönsä vuoksi. Näin he kykenivät uudistamaan yhteiskuntaa omasta näkökulmastaan tarpeiden mukaan. Me nuoremmat odotamme edelleen omaa vuoroamme, vaikka meistä osa on jo keski-iässä! Edelleen eläkeläispapat ja -mammat määräävät, miten maa makaa, yksinkertaisesti siitä syystä että heitä on edelleen eniten.

Tämä on mielestäni demokratian vakavimpia valuvikoja. Iäkkäät poliitikot, joita iäkkäät suuret ikäluokat äänestävät valtaan, eivät kerta kaikkiaan ymmärrä miten maata tulisi uudistaa että pärjäisimme nykyajassa. Eikä sitä voi heiltä vaatiakaan, vaan päättäjiksi pitäisi saada nuoria, nykymaailman menoa ymmärtäviä ihmisiä. Mutta koska jokaisella on vain yksi ääni, tämä ei tule tapahtumaan ennen kuin suuret ikäluokat ovat poistuneet keskuudestamme. Pelkään todella kovasti, miten pahasti Suomi ehtii siihen mennessä vaurioitua ja jäädä muista länsimaista jälkeen. Harkitsen koko ajan ulkomaille muuttoa tämän takia. Koen, että vaikuttaminen tähän maahan on mahdotonta, kun vastassa on eläkeläisarmeija joka ei kuuntele eikä ymmärrä.

[/quote]Nykyisen eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta...

Hirveän nega keskustelu. Minä arvostan työtä, jonka vanhempieni ja isovanhempieni sukupolvi on tehnyt töissä ja kotona.

Se on kyllä totta, että hyvät perinnöt odottavat nykyisiä 20- ja 30-vuotiaita. Harmi kun elinikä on niin korkea, että moni pääsee käsiksi siihen vasta keski-ikäisenä.

Oikea hatunnosto kuuluu 1920- ja 1930-luvulla ja sitä aiemminkin syntyneille, jotka nostivat Suomen sodan jälkeen jaloilleen!

Ja sinä joka jankkaat että 1970-luvulla syntyneet ovat vastuussa nykyhetkestä: päätösten vaikutukset näkyvät melko pitkällä viiveellä joten katselisin noin 10-15 vuotta sitten vallankahvassa olleiden suuntaan. Mitä ikäluokkaa he ovat edustaneet? Ehkä 1950- ja 60lukua?

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:32"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:24"]

Ketjussa on jo kerrottu muutamia hyviä vastauksia. Vielä yksi:

Suuret ikäluokat pääsivät poliittisesti vallankahvaan jo nuorina, yksinkertaisesti määräenemmistönsä vuoksi. Näin he kykenivät uudistamaan yhteiskuntaa omasta näkökulmastaan tarpeiden mukaan. Me nuoremmat odotamme edelleen omaa vuoroamme, vaikka meistä osa on jo keski-iässä! Edelleen eläkeläispapat ja -mammat määräävät, miten maa makaa, yksinkertaisesti siitä syystä että heitä on edelleen eniten.

Tämä on mielestäni demokratian vakavimpia valuvikoja. Iäkkäät poliitikot, joita iäkkäät suuret ikäluokat äänestävät valtaan, eivät kerta kaikkiaan ymmärrä miten maata tulisi uudistaa että pärjäisimme nykyajassa. Eikä sitä voi heiltä vaatiakaan, vaan päättäjiksi pitäisi saada nuoria, nykymaailman menoa ymmärtäviä ihmisiä. Mutta koska jokaisella on vain yksi ääni, tämä ei tule tapahtumaan ennen kuin suuret ikäluokat ovat poistuneet keskuudestamme. Pelkään todella kovasti, miten pahasti Suomi ehtii siihen mennessä vaurioitua ja jäädä muista länsimaista jälkeen. Harkitsen koko ajan ulkomaille muuttoa tämän takia. Koen, että vaikuttaminen tähän maahan on mahdotonta, kun vastassa on eläkeläisarmeija joka ei kuuntele eikä ymmärrä.

[/quote]Nykyisen eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta...

[/quote]

Luuletko että suuret ikäluokat on olleet koko ikänsä 60-70- vuotiaita?