Miten suuret ikäluokat tekivät sen?

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:42"]

Suurin massoin käytännössä vain kävelivät töihin osa ilman ihmeempiä koulutuksia. Työpaikkoja vain maagisesti lisääntyi, jotta jokainen sai töitä. Painoivat pitkän työuran, monet jopa samassa työpaikassa eläkkeeseen asti. Heidän poistuttuaan tilalle ei avautunutkaan paikkoja.

[/quote]

Suomi eli silloin maatalousyhteiskunnan jälkikautta. Yhteiskunta oli hyvin toisenlainen. Automatisaatio ei ollut vielä edennyt näin pitkälle. Maassa oli paljon rutiininomaisia töitä. Korkeastikoulutettuja vähän. Siitä lähti yleinen keskiluokkaistuminen. Nykyisin keskiluokka on saturoitunut ja yleinen elintason nousu hidastunut. Täytyy muistaa, että monet suurten ikäluokkien edustajat ovat niitä, jotka perivät myöhemmin suuret maaomaisuudet, lukuisia kiinteistöjä, säästeliäiden vanhempiensa pesät jne.

Automaatio ja työn tehostaminen.

Koko ajan työpaikkoja häviää, kun tilalle tulee tietotekniikka ja robotit. Lisäksi työtehtäviä tehostetaan. Siinä missä ennen kokonaisuutta x teki kolme ihmistä, enää tekeekin kaksi.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Suuret ikäluokat syntyivät 46-49, eivät enää viisikymmentäluvulla. Lapsilisät eivät todellakaan olleet huippua, vaan vielä 1986 ne maksettiin neljä (4) kertaa vuodessa. Opintolaina ei todellakaan ollut ilmaista. Asumistukia ei ollut. Keinonivelleikkauksen sijaan annettiin kävelykeppi ja hotapulveripaketti. Lauantait olivat työpäiviä vielä vuoteen -66 saakka. Opiskelijat vuokrasivat huoneita asunnoikseen eli olivat ns. alivuokralaisia. Opintotukea ei ollut.

Kyllä nykypäivä on helpompaa kuin suurten ikäluokkien ns. ruuhkavuodet.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:56"]

No työllistymistä tietysti helpotti aika paljon se, että esim 1960-luvulla lähti 200000 (siis kaksisataa tuhatta) parhaassa työiässä olevaa ihmistä Ruotsiin, muut maat siihen sitten päälle. Siirtolaisuus jatkui vielä isona 1970-luvullakin. Silloinhan oli myös maan sisäinen muuttoliikettä isoa, ihmiset ehkä muuttivat kaiken kaikkiaan helpommin. Nyt on vapaa liikkuvuus, parempi koulutus ja kielitaito ihmisillä keskimäärin, mutta monet eivät enää muuta työn perässä.

[/quote]

Niin, koska sitä työtä ei ole oikein missään, niin muuttamisestakaan ei ole hyötyä.

Työllisyystilanne toki oli jotain ihan muuta, mutta silti ne tarinat tuntuvat uskomattomilta. Muutettiin uudelle paikkakunnalle ja sitten vain valittiin parista työpaikasta mieluisampi tai mentiin työhaastatteluun pikkasen tukka sekaisin ja vähän sormi suussa ja silti heti saatiin työ. Tai sitten mentiin uuteen työhön ja esimies sanoi, että eihän susta pariin vuoteen mitään hyötyä ole, mutta tervetuloa nyt kumminkin, ja heti alkoi palkka juosta.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40

[/quote]ikäluokat 1945-1950

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[/quote]

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.

Tässä tulee huomioida se, että silloin ei ollut halpamaita joissa tuotteita voitiin tehdä. Se tarkoitti sitä, että käsityöläis ja perustavara tuotannossa pystyi olemaan paljon ihmisiä töissä ja siellä tuotettiin tavaraa Euroopankin markkinoilla (Neuvostoliitto tottakai vahvana). Nykyisin kun työtä on siirtynyt valtavasti esim Aasian halpamaihin, niin tottakai se vie täältä työpaikkoja. Suomalaisetkin ostaa sieltä mistä halvalla saa ja kotimainen on liian kallista pienillä tuotantomäärillä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[/quote]

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

[/quote]

Aiemmin vietiin lapset hoitoon hoitajalle kun ei ollut kunnallisia hoitajia. Nykyisin kunta on ottanut hoitobisneksen haltuunsa joten hoitajaksi haluavalta halutaan jotain 10 kiloa erilaisia lomakkeita ja selvityksiä ja mahdollisesti koulutuksiakin ennen kuin lupa irtoaa.

En tiedä mistä sinä tuon käsityksen vuokra-asunnoista olet saanut vai lasketko sopivaksi asunnoksi vain olohuone + oma huone joka perheen jäsenelle kokoiset asunnot. Aiemmin isompikin perhe saattoi tosiaan asua pienessä kaksiossa, joskus jopa vuokrattiin yksi huone alivuokralaisille ja asuttiin itse siinä toisessa.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"]

Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.

[/quote]

Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"]

Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.

[/quote]

Jos vähääkään viitsisit seurata maailmaa, huomaisit, että nykyisen eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta! He ovat parasta aikaa murentamassa sitä, mitä suuret ikäluokat pää märkänä onnistuvivat rakentamaan. Koska se haiskahtaa heistä liian vasemmistolaiselta. Nykyään kuuluu olla dynaaminen kyynärpäätaktikko.

Kyllä ne ovat suurten ikäluokkien lapset, jotka nyt ajavat maahan köyhyyttä ja kipeyttä arvovalinnoillaan. Heille ja meille on kaikki ollut liian helppoa.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40

[/quote]

Olen samaa mieltä. Nämä on vaurastuneet ennennäkemättömästi, tavalla jota ei enää tapahdu.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:39"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

[/quote]

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

[/quote]

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

[/quote]

Aiemmin vietiin lapset hoitoon hoitajalle kun ei ollut kunnallisia hoitajia. Nykyisin kunta on ottanut hoitobisneksen haltuunsa joten hoitajaksi haluavalta halutaan jotain 10 kiloa erilaisia lomakkeita ja selvityksiä ja mahdollisesti koulutuksiakin ennen kuin lupa irtoaa.

En tiedä mistä sinä tuon käsityksen vuokra-asunnoista olet saanut vai lasketko sopivaksi asunnoksi vain olohuone + oma huone joka perheen jäsenelle kokoiset asunnot. Aiemmin isompikin perhe saattoi tosiaan asua pienessä kaksiossa, joskus jopa vuokrattiin yksi huone alivuokralaisille ja asuttiin itse siinä toisessa.

[/quote]

Ja se yksityinen hoitaja otti palkkion, joka vastaisi nykyisin noin 900 euroa/lapsi. Toimistoapulainen joutui kahdesti miettimään, jääkö lapsen kanssa kotiin vai kantaako palkkansa hoitajalle.

En laske sopivaksi asunnoksi perheelle vain kaksiota tai kolmiota, mutta suurten ikäluokkien lapsille ei enää kelpaa se, mikä kelpasi asunnoksi vanhemmilleen. Helsingin asuntopula poistuisi kertaheitolla asennemuutoksen myötä: pienipalkkainen lähihoitaja voi ihan hyvin asua jonkun perheen keittiössä ja 3-lapsinen perhe mahtuu hyvin puolikkaaseen 4h+k asuntoon, jossa toista puolikasta asuu eläkeläispariskunta. Tuo kelpasi 1940-luvulla syntyneille, miksi ei siis nykyisin?

Eiköhän meilläkin tilanne helpotu seuraavan sodan jälkeen. Tarvitaan uudelleenrakentamista jne., joka työllistää vuosiksi. Odotellaan nyt ensin, että Helsinkin pommitetaan maan tasalle, rautatiet ja suurimmat moottoritiet tuhotaan. Sen jälkeen alkaa taas kasvun aika.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"]

Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.

[/quote]

Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika.
[/quote]

Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"] Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta. [/quote] Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika. [/quote] Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää.

[/quote]

Ehkä osaamisessasi on vikaa, jos et pääse edes liian varhain eläköityvän tilalle opettajaksi.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:23"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Suuret ikäluokat syntyivät 46-49, eivät enää viisikymmentäluvulla. Lapsilisät eivät todellakaan olleet huippua, vaan vielä 1986 ne maksettiin neljä (4) kertaa vuodessa. Opintolaina ei todellakaan ollut ilmaista. Asumistukia ei ollut. Keinonivelleikkauksen sijaan annettiin kävelykeppi ja hotapulveripaketti. Lauantait olivat työpäiviä vielä vuoteen -66 saakka. Opiskelijat vuokrasivat huoneita asunnoikseen eli olivat ns. alivuokralaisia. Opintotukea ei ollut.

Kyllä nykypäivä on helpompaa kuin suurten ikäluokkien ns. ruuhkavuodet.
[/quote]

Unohdatko lapsi vähennyksen tarkoituksella vau tyhmyyttäsi? Lapsivähennys oli samanlainen suora tulonsiirto kuin lapsi lisäkin.

Opintolaina oli reaaliarvoltaan ilmaista! Korkoa ei sidottu markkinakorkoon vaan määrättiin erikseen --> korko oli pienempi kuin inflaatio.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:38"]Tässä tulee huomioida se, että silloin ei ollut halpamaita joissa tuotteita voitiin tehdä. Se tarkoitti sitä, että käsityöläis ja perustavara tuotannossa pystyi olemaan paljon ihmisiä töissä ja siellä tuotettiin tavaraa Euroopankin markkinoilla (Neuvostoliitto tottakai vahvana). Nykyisin kun työtä on siirtynyt valtavasti esim Aasian halpamaihin, niin tottakai se vie täältä työpaikkoja. Suomalaisetkin ostaa sieltä mistä halvalla saa ja kotimainen on liian kallista pienillä tuotantomäärillä.
[/quote]

Juuri näin. Ja kun nyt voidaan siirtää sinne jo palveluitakin esim helpdeskit ja koodaus ja kuluttajalla mahdollisuus ostaa tavaraa ulkomailta.