Miten suuret ikäluokat tekivät sen?

Koska oli pakko. Nyt ei tarvitse kun voi luuseroida ja paskahousuilla työttömänä ja vedota masennukseen ja muuhun naurettavaan tekosyyhyn. Mun tuttavapiirissä kaiken maailman olemattomat mielenterveysongelamt katosivat kuin taikaiskusta heti kun saivat elämänsä kuntoon, töitä ja parisuhteen. Nykyihminen pääsee oksettavan helpolla.

Ottammalla niin perkeleesti velkaa. Nyt sitten valittavat kun nuoremmat sukupolvet eivät haluakaan maksaa suurten ikäluokkien aiheuttamia velkoja.

Toisen maailmansodan jälkeinen työllistävä efekti alkoi loppumaan jo 60-luvulla ja loppui lopullisesti. Silloin siis maailman jälleenrakannus oli valmis eikä se enää työllistänyt ihmisiä. Ratkaisu 70-luvulla olikin, että otettiin velkaa ja sitten kun rahat loppuivat, otettiin taas lisää velkaa. Se oli kupla jota kesti 40 vuotta, kunnes velanotossakin tuli raja vastaan ja enää ei voi voi ottaa lisää velkaa. Nyt ollaan sitten paskat housuissa mitä pitäisi tehdä kun koko järjestelmä on rakennettu sen varaan, että otetaan vaan lisää velkaa.

Nuoria ja jotain nuorten työhaluttomuutta tästä on turha syyttää tästä. Se ei nyt ei ole nuorten vika, että suuret ikäluokat elivät vuosia täysin kestämättömällä pohjalla, jossa kaikki kustannettiin ottamalla vain lisää velkaa. Nuorilla ei ole samaa mahdollisuutta ottaa lisää velkaa yhteiskunnan ylläpitämiseksi, kuten se oli mahdollista vielä 90-luvun alkuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

Meillä oli 4 x vuoden bruttotulot velkaa, joten siitä voi hyvin verrata nykyoloihin. Arava oli aluksi halpaa lainaa, mutta esim. meillä takaisnmaksuvaiheessa korko oli jo suurempi kuin pankkilainan korko.

Aravan osuus oli muistaaksen n 20% kustannusarviosta, joka kyllä sitten ylitettiin reilusti. Lainaa sai nostaa sitä mukaan, kun talo valmistui ja oli esittää tarkastuspöytäkirjat

Aravan saadakseen piti myös asunnon koko olla suhteessa perhekokoon. Saimme rakentaa talon, jossa on 5h ja k, kun yksi huone oli yhteydessä pesuhuoneseen, joka sitten markkeerasi pukuhuonetta(takkahuone on siis meillä). 4henkeä siis perheessä.

Itse emme olis ottaneet arvavaa, jos olismme saaneet koko velan pankista.

Omia säästöjä oli ehkä sen aravalainan verran.

Talomme on keskisellä uudellamaalla.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:53"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:50"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"] Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.

Kyse on pitkälti myös oman ikäluokkasi kyvyttömyydestä kantaa vastuunsa. Jotta opettajilla olisi töitä, tarvitaan lapsia! Suurilla ikäluokilla riitti 1-2 lasta/perhe, mutta jo 70-luvulla syntyneiden olisi pitänyt tehdä vähintään 3 lasta/perhe, jotta ikäpyramidi tasapainottuisi. Itsekkäästi monelle riitti vain 1 lapsi, joten opettajien tilanne ei ole suurten ikäluokkien vaan heidän lastensa vika. Öö, tai sitten koulutuspolitiikka kusee ja meitä opettajia on vain liikaa. Kunnat myös säästävät. Ei tälläisiä määräaikaisuuksia aiemmin kirjoiteltu vaan lähtökohtaisesti palkattiin vakivirkaan. Minun ikäluokkani ei ole vielä päässyt asioista oikeasti päättämäänkään! Ja esim. matalat eläköitymisiät eivät ole nuorempien kyvyttömyyttä vastuunkantoon vaan joskus -40 ja -50 -luvulla syntyneiden poliitikkojen päätös helpottaa oman ikäluokan elämää.

Ehkä osaamisessasi on vikaa, jos et pääse edes liian varhain eläköityvän tilalle opettajaksi.

Nämä varhain eläköityneet eivät valitettavasti ole lähteneet minun koulustani. Minä olen aina vain jonkun sijainen, kunnes joku oikeasti lähtee. Pointtini on joka tapauksessa se, että aiemmat sukupolvet tekivät kalliita eläkepäätöksiä, joiden maksajiksi nuoremmat joutuvat. Ja meininkihän jatkuu vielä. Elämme velalla seuraavien sukupolvien piikkiin.

Jostain luin, että 1990-luvulla syntyneet ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka vauraus on pienempi kuin omilla vanhemmilla.

"Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.

1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.

Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi."

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/20/parikymppiset-ovat-voittajia

Eli nykynuortenntukiin on otettunihan mukavastinsitä valtion lainaa ja hienovarainen jo nuorena kupanneet pottia. Mutta tämäkään ei näytä riittävän Pisa-koulutetulle nuorille, vielä pitäisi nykyisten työssäkäyvien siirtyä eläkkeelle jotta he pääsisivät niitä eläkkeitä maksamaan?

Piti kirjoittaa että nuoret ovat jo kupanneet sitä yhteistä pottia..

(hiton iPadin esisyöttöominaisuus...murr)

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:00"]Nykyisen muuttoliikkeen taantuminen johtuu tästä omistusasumisen ihannoinnista. Rakennetaan iso talo korpeen paikkakunnalle, josta on saatu töitä ja siitä ei voi enää muuttaa mihinkään, kun on kerran asetettu. Aika yleistä on että tällä paikkakunnalla on alani työpaikkoja ollut auki yksi viimeisen kahden vuoden aikana. 

t. itse 400 km muuttanut, omistusasunnosta huolimatta. Entinen on vielä myymättä, mutta puoliso on vielä siellä.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä omistusasumisen morkkaamista. Katsokaapa jenkkejä. Omistusasuminen ja nimenomaan omakotitalossa on se juttu! Kuinka moni pitää jenkkien työvoimaa kankeena?

Suomessa on yksi ainoa syy kankeisiin asuntomatkkinoihin ja se on varainsiirtovero!

Ja tällä hetkellä myös myyjän 5 vuoden vastuuaika talosta löytyvistä piilovioista.

Vierailija kirjoitti:

Koska oli pakko. Nyt ei tarvitse kun voi luuseroida ja paskahousuilla työttömänä ja vedota masennukseen ja muuhun naurettavaan tekosyyhyn. Mun tuttavapiirissä kaiken maailman olemattomat mielenterveysongelamt katosivat kuin taikaiskusta heti kun saivat elämänsä kuntoon, töitä ja parisuhteen. Nykyihminen pääsee oksettavan helpolla.

Ei paljon työt kiinnosta. Saat sinä tehdä töitä kun niitä niin rakastat kunhan teet sen verran, että mullekin riittää rahaa. Muista ettet päästä itseäsi liian helpolla.

Nyt muikki käärii mulle skunkkia ja hyvin kääriikin. Pannaan palamaan duunareiden kunniaksi. Älä juo itseäs kovin huonoon kuntoon. Peace, out.

Ja halpatyövoimaa haluaisivat nämä suuret ikäluokat hyödyntää. Hyvin tehty!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

Meillä oli 4 x vuoden bruttotulot velkaa, joten siitä voi hyvin verrata nykyoloihin. Arava oli aluksi halpaa lainaa, mutta esim. meillä takaisnmaksuvaiheessa korko oli jo suurempi kuin pankkilainan korko.

Aravan osuus oli muistaaksen n 20% kustannusarviosta, joka kyllä sitten ylitettiin reilusti. Lainaa sai nostaa sitä mukaan, kun talo valmistui ja oli esittää tarkastuspöytäkirjat

Aravan saadakseen piti myös asunnon koko olla suhteessa perhekokoon. Saimme rakentaa talon, jossa on 5h ja k, kun yksi huone oli yhteydessä pesuhuoneseen, joka sitten markkeerasi pukuhuonetta(takkahuone on siis meillä). 4henkeä siis perheessä.

Itse emme olis ottaneet arvavaa, jos olismme saaneet koko velan pankista.

Omia säästöjä oli ehkä sen aravalainan verran.

Talomme on keskisellä uudellamaalla.

Paljonko inflaatio söi teidän veloistanne?

Vierailija kirjoitti:

Toisen maailmansodan jälkeinen työllistävä efekti alkoi loppumaan jo 60-luvulla ja loppui lopullisesti. Silloin siis maailman jälleenrakannus oli valmis eikä se enää työllistänyt ihmisiä. Ratkaisu 70-luvulla olikin, että otettiin velkaa ja sitten kun rahat loppuivat, otettiin taas lisää velkaa. Se oli kupla jota kesti 40 vuotta, kunnes velanotossakin tuli raja vastaan ja enää ei voi voi ottaa lisää velkaa. Nyt ollaan sitten paskat housuissa mitä pitäisi tehdä kun koko järjestelmä on rakennettu sen varaan, että otetaan vaan lisää velkaa.

Nuoria ja jotain nuorten työhaluttomuutta tästä on turha syyttää tästä. Se ei nyt ei ole nuorten vika, että suuret ikäluokat elivät vuosia täysin kestämättömällä pohjalla, jossa kaikki kustannettiin ottamalla vain lisää velkaa. Nuorilla ei ole samaa mahdollisuutta ottaa lisää velkaa yhteiskunnan ylläpitämiseksi, kuten se oli mahdollista vielä 90-luvun alkuun asti.

Väitteesi velan kasvattamisesta on väärä. 70-luvulla valtionvelkaa oli vajaat 10 % BKT:sta, kun se vuonna 1945 oli yli 70% BKT:sta. Valtion velka, suhteessa BKT:een, lähti laskemaan rajusti sotavuosien jälkeen, päätyen 70-luvun alussa noin 5%:iin BKT:sta.

Valtion velka lähti uudestaan kasvamaan merkittävästi vasta 80-luvun lopulla  (jolloin muuten Kokoomus vuosien jälkeen pääsi takaisin hallitukseen ja on istunut siellä siitä saakka...) , mutta sitten se kiipesikin jyrkästi; 90-luvun alussa olimme lähes samassa tilanteessa kuin 1945, valtionvelka oli lähes 70% BKT:sta.

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK11997/KA…

Mitä puolestaan 90-luvun lamaan tulee, sitä hoidettiin päin mäntyä. Nykyistä velkaa hallitus "hoitaa" samoilla lääkkeillä, siitäkin huolimatta, että ne lääkkeet on osoitettu jo aiemmin vääriksi.

Valtionvelkamme on siis ollut vielä nykyistäkin suurempi suhteessa BKT:een ja pariinkin kertaan.

Ja nyt, jos moititte suuria ikäluokkia tuhlailevaisuudesta, niin tosiasiassa lienette itse hyötyneet sosiaaliturvastamme kaikkein eniten. Mutta ilmeisesti mikään ei riitä. Toisia on aina kiva syyllistää.

Mitä taas valtiontalouteen tulee, niin orastavia merkkejä talouskasvusta on näkyvissä. Vaikka vienti ei vedä, kuten se ei vedä millään muullakaan maalla (Saksakin putoaa+VW-skandaali) , niin kotimarkkinoilla alkaa rakentaminen juuri nyt. On odotettavissa valtava rakentamisbuumi. Perinteisesti rakentaminen on aina ollut joko talouskasvun veturi tai painanut sitä alas, kun rakentaminen on hiipunut.

Kiintoisaa, että perus vakkariduuni, asuntolaina ja kesämökki tuntuvat ainakin tässä ketjussa olevan sittenkin niin arvokkaita. Kyllästymiseen asti on puhuttu, kuinka Y-sukupolvi olisi hylännyt nuo kaikki ja haluaa elämyksiä ja nautintoja tässä ja nyt.

Vierailija kirjoitti:

Ja halpatyövoimaa haluaisivat nämä suuret ikäluokat hyödyntää. Hyvin tehty!

HÄH?

Suuret ikäluokat ovat nyt noin seitsemänkymppisiä tai vähän yli. Eläkkeellä siis kaikki, osa jo kuopattunakin mullan alle.

Miten he voisivat hyödyntää halpatyövoimaa????

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

En kuulu suuriin ikäluokkiin. 90-luvulla pankki ilmoitti nostavansa ei-arvarahoitteisen asuntolainamme (ja kaikkien muidenkin) koron 18%:iin. Että sillä lailla. Itku pääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

En kuulu suuriin ikäluokkiin. 90-luvulla pankki ilmoitti nostavansa ei-arvarahoitteisen asuntolainamme (ja kaikkien muidenkin) koron 18%:iin. Että sillä lailla. Itku pääsi.

Tirautatko kyyneleen tuollaisesta asiasta?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat yrittävät nyt vielä viime ponnistuksenaan kupata eläkerahastot itselleen.  Senioriliikkeen johdossa on demarien Kimmo Kiljunen, joka onkin aina ollut mestari ratsastamaan populismin aallonharjalla.

Tänään Kiljunen rutisi HS yleisönosastolla. Hän kehtasi väittää, että jokainen sukupolvi on ansainnut omat eläkevaransa. Näinhän juuri ei ole. Tämänhetkiset maksussa olevat eläkkeet maksaa  noin 80-prosenttisesti työssäkäyvä väestö. Loput vähän yli 20% tulevat rahastoista.  Eläkkeensaajia on nyt 1 434 500 ja eläkemenot 2015 arvioitu 28,3 miljardiksi euroksi (http://www.etk.fi/fi/service/kuluvan_vuoden_el%C3%A4kemenoennuste/507/k…).  Rahastojen tuotto oli 2014  11,9 miljardia.  Se kattaisi siis, jos sen kokonaan panisi maksettaviin eläkkeisiin, noin kolmasosan siitä. Vuonna 2050 rahastopääoma olisi nykykarttumalla Kiljusen mukaan tuplat nykyisestä. Eli silloinkaan vielä se ei kattaisi kuin ehkä kaksi kolmasosaa maksettavista eläkkeistä.  Silloin kuitenkin olisi jo vihdoin mahdollista laskea työssäkäyvän kansanosan maksurasitusta. Tätä Kiljunen kavereineen ei halua, vaan he haluavat syödä pääoman itse nyt heti, koska jonkun suurten ikäluokkien ikioman matikankirjan mukaan se on heidän "ansaitsemaansa".

Sylettää! 

Vai sylettää...

Tässä sulle lisää sylettävää. Minun mielestäni järkevää tekstä, vaikka en itse ole vielä lähelläkään eläkeikää:

Raimo Ilaskivi (on entinen kokoomuslainen kansanedustaja, Helsingin kaupunginjohtaja, europarlamentaarikko ja presidenttiehdokas. Ilaskiven varhaisempaa poliittista uraa on vahvasti leimannut markkinatalouden puolustaminen, mutta myöhemmin hänestä on tullut kasinotalouden ja ahneuspolitiikan kritisoija.):

Mihin eläkerahastoja jemmataan?

22.4.2013 21:26 Raimo Ilaskivi 55 kommenttia

ilmoita asiaton viesti

Ensiksi faktat. Rahastoitujen eläkevarojen suuruus on nykyisin pyöreät 150 mrd euroa, kolminkertainen summa valtion budjetin runsaaseen 50 mrd euroon verrattuna.

Järjestelmämme on osittain rahastoiva,  eläkkeet maksetaan sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättävistä eläkemaksuista että ynnä tuotoista. Tähän asti rahastot ovat kasvamistaan kasvaneet, nyt niitten kasvu hidastuu, pysähtyy ja kääntyy hupenevaksi. Riiippuen siitä, miten maksuja korotetaan, miten eläkeiän kanssa käy jne jne.

So far so good. Nyt keskustelua näytetään vievän siihen, että rahastoja olisi vieläkin kartutettava, jotta niiden tuottokin kasvaisi ja riittäisi eläkkeitten maksuun. Mutta onko jotakin unohtunut?

Aikanaan nykyjärjestelmään siirryttäessä rahastoille kaavailtiin myös toisenlaista tehtävää, toimia kriisivaiheissa, väestöpyramiidin ollessa vinoutuneimmillaan,  puskureina eläkkeiden riittävyyden takeeksi. Nyt tämä puskuri on siis kolminkertainen valtion budjettiin verrattuna - luulisi riittävän järkevästi käytettynä, tarkistettuun maksupolitiikkaaan sovitettuna, ei kokonaan syötäväksi aiottuna.

Ja tässä tullaan asian ytimeen. Ainakaan mediassa ei ole esitetty laskelmia siitä, kuinka kauan väestöpyramiidin aiheuttama poikkeuskausi kestää ja nimenomaan, kuinka paljon se edellyttäisi rahastojen pääomiin turvauduttavan. Ei kai puskureita ole tarkoitus ilman kattoa kasvattaa vaikka niitten johto mielellään esiintyykin tärkeänä sijoittajana ja taloudellisen vallan käyttäjänä.

Ilman tällaisten prognoosien esittämistä eläkekeskustelu pyörii vanhaan tapaan uhkakuvien maalailun ja eläkepommista puhumisen ympärillä. Tällaisia uhkakuviahan meillä on vuosien mittaan heitelty esiin aina kun jonkinlainen syy löytyy. Ja nyt pelotellaan nimenomaan tulevia eläkeläisiä, joitten asemaa väritetään mustin värein. Kysytään siis, mihin jättiläismäisiä eläkevaroja oikein jemmataan!

Eli suuret ikäluokat ovat reilun seitsemänkymppisiä. Suomalaisten miesten keskimääräinen eliniänodote on 77, 5 vuotta.  Naisilla se on hieman korkeampi, 83, 5 vuotta. Eli suurten ikäluokkien miehet ovat lähivuosina poistumassa keskuudestamme ja naistenkin kohdalla taitaa käydä kuten eliniän noustessa muuallakin; syöpä saa kiinni yhä useamman.

Kyse on siis hyvin väliaikaisesta tilanteesta, siis tämä poikkeuksellisen suuri eläkeläisten määrä. Seuraavat ikäluokat ovat jo pienempiä.

Päättäjämme ovat viimeisten vuosien aikan hyvin mielellään pelotelleet meitä kaikilla mahdollisilla uhkakuvilla. Eläkerahastojen tyhjeneminen on yksi niistä. Koko työeläkealan sijoitusten tuotto on noussut keskimäärin 9,8%:iin. Minä kutsun sitä erinomaiseksi tuotoksi, enkä ole huolissani omasta tulevasta eläkkeestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä1498 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:28"]

Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.

Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47. 

Nykyisen muotoisena päivähoitojärjestelmän luominen alkoi periaatteessa vasta lasten

päivähoidosta annetun lain (36/1973) tultua voimaan 1973. Siitä meni vielä vuosia, ennenkuin koko maassa oli kunnallinen päivähoitojärjestelmä.

Olet todennäköisesti kasvanut jossakin Suomen suuressa kaupungissa, kasvukeskuksissa, joissa tämä toteutettiin ensin. Muualla oli edelleen turvauduttava yksityisiin hoitotäteihin.

Olen itse ollut kunnallisessa päiväkodissa osapäiväisesti jo 60-luvulla, Helsingissä. 

Kasvoin pienessä maalaiskunnassa Etelä-Suomessa. Varmaan on eroja ollut kunnasta tai kaupungista riippuen. Tuo kunta oli todennäköisesti silloin sekä varakas että edistyksellinen.

 

Mummoni on ollut perhepäivähoitaja -74 lähtien Lapin läänin tuppukylässä.

Kunnallista päivähoitoa oli, mutta sinne pääsivät vain vähävaraiset tai muuten tuettavat. Työssäkäyvät joutuivat itse palkkaamaan kotiapua. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli nimenomaan hyvätuloisten avuksi, jolloin hekin saivat kunnallista päivähoitoa lapsilleen.

Aivan höpö höpöä. Ei todellakaan ollut mitään tuollaista rajausta. Olen syntynyt vuonna 1971 ja siskoni 1976 ja vanhempamme olivat todellakin hyvätuloisia, me lapset olimme kunnallisessa päiväkodissa, siskoni oli jopa ns. "vauvalassa", eli aivan pienille tarkoitetulla osastolla.

Se on totta, että subjektiivista oikeutta ei ollut, eikä hoitopaikkaa saanut helposti, vaan piti jonottaa. Meitäkin kumpaakin oli ensin hoitamassa mummi, ennenkuin saimme tarhapaikan.

Pahvi. Päivähotolaki ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon tuli -73... eli silloin kun suuret ikäluokat alkoivat tarvia päivähoitoa.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli kylläkin vasta vuonna 1985 eli kun suuret ikäluokat olivat 35-40 -vuotiaita. Ja suuret ikäluokat tekivät lapsensa jo alle kolmekymppisinä. 

Subjektiivinen hoito tuli 1995. Lapseni oli ensimäisiä, jotka olisi saanut viedä hoitoon, vaikka olin kotona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

Meillä oli 4 x vuoden bruttotulot velkaa, joten siitä voi hyvin verrata nykyoloihin. Arava oli aluksi halpaa lainaa, mutta esim. meillä takaisnmaksuvaiheessa korko oli jo suurempi kuin pankkilainan korko.

Aravan osuus oli muistaaksen n 20% kustannusarviosta, joka kyllä sitten ylitettiin reilusti. Lainaa sai nostaa sitä mukaan, kun talo valmistui ja oli esittää tarkastuspöytäkirjat

Aravan saadakseen piti myös asunnon koko olla suhteessa perhekokoon. Saimme rakentaa talon, jossa on 5h ja k, kun yksi huone oli yhteydessä pesuhuoneseen, joka sitten markkeerasi pukuhuonetta(takkahuone on siis meillä). 4henkeä siis perheessä.

Itse emme olis ottaneet arvavaa, jos olismme saaneet koko velan pankista.

Omia säästöjä oli ehkä sen aravalainan verran.

Talomme on keskisellä uudellamaalla.

Paljonko inflaatio söi teidän veloistanne?

Siltikään en ymmärrä tätä. Laskin meidän neljän vuoden bruttotulot ja laitoin lainalaskuriin, koroksi 15% ja laina-ajaksi 25 vuotta. Lainan lyhennys erä olisi pari sataa vähemmän, kuin meidän kk nettotulot. Lainan lisäksi ei saataisi edes vastiketta maksettua. Että joku tässä ei täsmää.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

Meillä oli 4 x vuoden bruttotulot velkaa, joten siitä voi hyvin verrata nykyoloihin. Arava oli aluksi halpaa lainaa, mutta esim. meillä takaisnmaksuvaiheessa korko oli jo suurempi kuin pankkilainan korko.

Aravan osuus oli muistaaksen n 20% kustannusarviosta, joka kyllä sitten ylitettiin reilusti. Lainaa sai nostaa sitä mukaan, kun talo valmistui ja oli esittää tarkastuspöytäkirjat

Aravan saadakseen piti myös asunnon koko olla suhteessa perhekokoon. Saimme rakentaa talon, jossa on 5h ja k, kun yksi huone oli yhteydessä pesuhuoneseen, joka sitten markkeerasi pukuhuonetta(takkahuone on siis meillä). 4henkeä siis perheessä.

Itse emme olis ottaneet arvavaa, jos olismme saaneet koko velan pankista.

Omia säästöjä oli ehkä sen aravalainan verran.

Talomme on keskisellä uudellamaalla.

Paljonko inflaatio söi teidän veloistanne?

Siltikään en ymmärrä tätä. Laskin meidän neljän vuoden bruttotulot ja laitoin lainalaskuriin, koroksi 15% ja laina-ajaksi 25 vuotta. Lainan lyhennys erä olisi pari sataa vähemmän, kuin meidän kk nettotulot. Lainan lisäksi ei saataisi edes vastiketta maksettua. Että joku tässä ei täsmää.

Se aravalainen kirjoittaa lisää. Meillä ei missään vaiheessa ollut 15 % korkoa. Kallein korko oli aravassa 8% ja tuolloin oli pankkilainamme korko 6,5% ja maksoimme aravan kokonaan jossain vaiheessa pois ja pankkilainan pikkuhiljaa ja toki tulomme nousivat samalla ajan kanssa kuten mullakin , Pankista saimme suhteilla alemman koron kuin normaalisti. Maksoimme lainaamme n 20 vuotta.