Lue keskustelun säännöt.
Kansainvälinen etunimi + supisuomalainen sukunimi - miksi?
19.03.2022 |
Nykyään moni haluaa kansainvälisen etunimen lapselle, jotta elämä olisi "helpompaa" ja matkustellessa olisi kätevää, kun nimi olisi helppo muualla. Näitä etunimiähän kalenterissa riittää, mitkä ovat tuttuja Suomen lisäksi monissa muissa maissa: Anna, Amanda, Heidi, Laura, Maria, Johanna, Hanna, Sofia, Hugo, Joel, Leo, Johannes, Oliver jne. Tällaiset nimet on helppo ääntää.
Miksi ihmeessä ihmiset, joilla ei ole sukujuuria ulkomailla ja sukunimi on supisuomalainen, haluavat antaa lapsilleen kansainvälisiä etunimiä, jotka ovat sukunimen kanssa haastavia? Kun sukunimi on joku Pääkkönen, Tossavainen tai Romppainen-Korhonen, niin se Yasmina, Werner tai Beatrice ei ole helpoimmasta päästä.
Kommentit (186)
Tuttavalla Mico-niminen poika. Sivusta olen pannut merkille, että se on työlästä pojalle itselleen. Hän joutuu usein selittämään että c keskellä. Kun nimeä taivutetaan puhuttaessa, esim. "Micolla" tai "Micon kanssa", niin luullaan että on kyse Mikosta. Siinäkin tapauksessa että sanotaan "Mico", tarkistetaan usein että "Jaa, että Miko?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aina ollut sitä mieltä että tuollainen yhdistelmä on hassu. Itselläni on suomalainen sukunimi ja kansainvälinen etunimi, joka on kyllä samalla suomalainenkin ja on ihan ok ollut itselle. Toiselle omalle lapselle tuli sitten annettua täysin kansainvälinen etunimi. Siinä vain kävi niin. Jos ei muuta, niin erottuupahan ainakin koulun Veeteistä ja Onneista.
Noah-Michel ja Emmanuel Väätäinen.
En näe mitään ongelmaa. Ajatus siitä että Mico olisi liian vaikea jollekulle on ihan naurettava!
Vierailija kirjoitti:
No saako ulkomaalaisella olla suomalaista nimeä vain siksi, jos pitää suomalaisesta nimestä? Yksi esimerkki on vaikkapa F1-ajaja Jarno Trulli. Wayne Rooneyn pojan nimi on Kai. Muitakin on, vaikka ilmiö on melko harvinainen.
Kai onkin alkuperältään pohjoissaksalainen nimi. Vuosina 2006-2018 annettiin Saksassa 4500 kertaa pojille nimeksi Kai. Nykyään jotkut antavat Saksassa tytöille myös nimen Kai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kansainväliset nimet, jos perheellä on jotain sukujuuria ulkomailla tai aikeissa on kenties asua joskus ulkomailla. Sitä en ymmärrä, miksi täysin suomalaiset, viidennessä polvessa jossain pikkupaikkakunnalla asuvat ja kerran viidessä vuodessa Kanarialla käyvät haluavat antaa lapselleen kansainvälisen nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kansainväliset nimet, jos perheellä on jotain sukujuuria ulkomailla tai aikeissa on kenties asua joskus ulkomailla. Sitä en ymmärrä, miksi täysin suomalaiset, viidennessä polvessa jossain pikkupaikkakunnalla asuvat ja kerran viidessä vuodessa Kanarialla käyvät haluavat antaa lapselleen kansainvälisen nimen.
Miten sinä ajattelet nimien Suomeen tulleen? Suurin osa on lainatavaraa. Niitä on vain alettu antaa.
Vierailija kirjoitti:
Kai se oma perheaiheinen ig-tili lyö paremmin läpi kansainvälisesti, jos Mäki-Torkkojen lapset on nimiltään Ashleigh, Greyson ja McKayla sen sijaan, että olisivat Hanna, Jesse ja Elisa.
Tai niin sitä luulisi
Niinpä. Koska pitäähän muiden suomalaisten ihailla näitä kansainvälisiä nimiä. Ulkomaalaisethan eivät huomaa mitään ero, koska nuo Hanna, Jesse ja Elisa ovat ihan normaaleja nimiä myös muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä tapaa Johannes on kansainvälinen?
Lähin vastine on Johan tai John.
Ainakin saksankielisessä Euroopassa Johannes toimii hyvin "paikallisena nimenä", ja saksankieltä pääkielenään puhuvia on Euroopassa 100 miljoonaa tai lähelle sitä.
Mulla on tämä yhdistelmä eri päin, eli etunimi on suomalainen ja sukunimi ruotsinkielinen. Näitäkin näkee aina välillä, mutta en ole huomannut mammapalstalla kenenkään valittavan tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No saako ulkomaalaisella olla suomalaista nimeä vain siksi, jos pitää suomalaisesta nimestä? Yksi esimerkki on vaikkapa F1-ajaja Jarno Trulli. Wayne Rooneyn pojan nimi on Kai. Muitakin on, vaikka ilmiö on melko harvinainen.
Nimi Kai on käytössä myös Saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on vain tottumuksesta. Mitä erilaisempia ja erikoisempia nimiä näkyy, sitä tavallisempina niitä pidetään. Harvempi "tahallisesti" haluaa erityisen vaikeasti lausuttavaa nimeä lapselleen, vaan siinä on jokin syy taustalla. Osalla voi tulla nimi jostain parin sukupolven takaa myös. Ei nimi miestä/naista pahenna.
Sanotaan myös, että nimi on enne (latinaksi: nomen est omen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se oma perheaiheinen ig-tili lyö paremmin läpi kansainvälisesti, jos Mäki-Torkkojen lapset on nimiltään Ashleigh, Greyson ja McKayla sen sijaan, että olisivat Hanna, Jesse ja Elisa.
Tai niin sitä luulisiNiinpä. Koska pitäähän muiden suomalaisten ihailla näitä kansainvälisiä nimiä. Ulkomaalaisethan eivät huomaa mitään ero, koska nuo Hanna, Jesse ja Elisa ovat ihan normaaleja nimiä myös muualla.
Kieltämättä huvittava vertaus, kun joskus 1980-luvulla nuo Jesset ja Elisat olisivat olleet ulkomaisen kuuloisia nimiä. Niin ne ajat muuttuvat.
Muoti vaihtuu nimissäkin.
Jossain vaiheessa Suomessa kastettiin muutama Brooke ja Diana.
VIELÄ MICOSTA
Lue tarkemmin joka ihmettelit miten Mico voi olla vaikea jollekulle.
Nimi on työläs Micolle itselleen. Hän on varhaisteini ja joutuu - ja joutunut aina - selittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Muoti vaihtuu nimissäkin.
Jossain vaiheessa Suomessa kastettiin muutama Brooke ja Diana.
Mistä tiedät että kastettiin? Ja miten kaste liittyy koko asiaan?
Vierailija kirjoitti:
VIELÄ MICOSTA
Lue tarkemmin joka ihmettelit miten Mico voi olla vaikea jollekulle.
Nimi on työläs Micolle itselleen. Hän on varhaisteini ja joutuu - ja joutunut aina - selittelemään.
Selittelemään mitä? Mitä ihmeen ihmeellistä tuossa nimessä on?
Asumme (pysyvästi) ulkomailla.