Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Vierailija kirjoitti:

...Toisaalta nytkin selkeästi osa minusta haluais uskoa, että se ihannekuva sinusta on totta, koska tulee jotenkin ilkeä olo aina kun kirjoittaa jotain muuta kuin kauniita terveisiä. Mutta just tällainen tekee minusta sellaisen hyväksikäytettävän ja pitäis vain olla kovempi. Jos oot kuitenkin enimmäkseen empaattinen, niin voithan jotenkin ajatella että tää kaikki tuo muillekin iloa. Sitä en vaan ymmärrä, että miten se että odottaa tapaamista, jota ei oikeasti koskaan tule tapahtumaan, tuo iloa. Ite oon kai tässäkin sitten erilainen. Ei tää loppujen lopuksi tuota enää iloa, vaan enemmän surua ja huonoa fiilistä. Aiemmin oli ajoittain ihan piristävää ajatella että joku tykkäisi ja välittäisi just minusta outoudesta huolimatta, mutta se kupla on jotenkin hajonnut enkä pysty enää uskomaan siihen. Alan aina pahimmillaan epäillä tuota, että ehkä vain leikit ja naurat ja että kuinka moni tietää ja nauraa. Ärsyynnyn omalle hyväuskoiselle hölmöydelle ja hyväksikäytettävyydelle. Mulle sellainen oikea tosielämän ystävyys ois varmaan ollut se iloa tuottava asia. Se että ois tuntenut niin hyvin, että ois voinut luottaa eikä ois tarvinut epäillä. Siitä haaveileminen oli mulle se juttu, joka toi mulle sitä iloa. Hyvä tuttavuuskin ois voinut riittää. Nyt kun tiedän satavarmasti ettei se koskaan toteudu, enkä enää tiedä edes tunnenko sua yhtään, niin tää kaikki tuntuu tosi turhalta, ajanhukalta. Tää ketjukin varastaa ajan ja on täynnä riitelyä ja ilkeilyä. Tänne tuleminen aiheuttaa lipsumista muiden palstan juttujen lukemiseen. Se ei tee hyvää. Oon alkanut ajatella että ihmiset on oikeasti pohjimmiltaan yhtä ilkeitä kuin tällä palstalla. Vaikka aikoisin pysyä poissa ja ajattelisin ettet kirjoita, niin kuitenkin palaan aina uteliaisuudesta etsimään josko sittenkin löytäisin sun viestejä ja niitä oikeita ajatuksia. Vaikka en ikinä löydä, niin silti vain uudestaan ja uudestaan yritän etsiä. On tällä hetkelläkin jotenkin ihan tyhmä olo, kun käytin niin paljon aikaa ystävyyshaaveisiin ja etenkin tämän ketjun lukemiseen. Ja tämä ei ole siis painostus mihinkään ystävyyteen, ei ei. Jos kaikesta omituisuuksista huolimatta, jollain ihmeen tasolla haluaisitkin ystävyyttä, niin en silti halua että yrittäisit ystävyyttä, jos koet et järjellä halua sitä. Tää on vain kuvaus siitä, että erehdyin siitä että meillä ois joku yhteys ja että en jaksa käydä täällä enää.

Olis voinut olla munkirjoittama eräälle Miehelle, niin samanlaiset ajatukset itsellä.

Hyvää yötä ja sikeitä unia! ⭐️

Vaikuttaa siltä että arabi ehtii ensin.

Sinua rakas vierelleni kaipaan tai istuisimme vastakkain ja puhuisimme "kaikesta". Silmiisi sukeltamista ei silloin voisi kyllä välttää, mutta sinä oletkin aivan vastustamaton ja unohtumaton. Ja minä olen ihan myyty. Helliä suudelmia sinulle, rakkain. Hyvää yötä. Nuku hyvin. Kauniita unia. Minä rakastan sinua.

Kui sydämes hakkaa kipunoiva alasin

Mik lämpöä pitävi yllä

Siel valmistuvi poukkoileva sydän

Se kerran on oleva vierelläis

Kerrain sitä eessäis seisten

Miettivi syntyjä syviä

Yks ois esteenä silloin

Jos sanais ois kysymykseen ei

Vaan kysytkös

Vai kysynkös

Ollaankos kysymäti

Hiekka juoksee tiimassa kuu verhoutuu

Yks ois vain selvää

Katseet keskustelee

Suun miettiessä sanojaan

Vierailija kirjoitti:

Se keskustelun vaikeus irl sai mut tajuamaan, että sama juttu on varmaan ollut sen näkemisen kanssa. Saatat ajatuksen tasolla toivoa ja jopa ehdottaa sellaista, mutta kun pitäis mennä paikalle, niin et haluakaan nähdä. Mutta miksi sitten halusit ehdotella uudestaan sellaista, jos tiedät kokemuksesta että et kuitenkaan oikeasti halua nähdä. Hyväntahtoisesti ois voinut myös ajatella, että olisit koittanut tällä kaikella piristää mua, mutta tuo ei sovi siihenkään logiikkaan. Ei turhat näkemislupaukset varmaan ketään loppujen lopuksi piristä.

Aloin miettiä taas kerran sitäkin, että kiusaatko vaan tahalleen. Mutta jos koittaa miettiä vähemmän ilkeitä syitä, niin tykkäätkö sitten vain niin paljon siitä tunteesta, että joku tykkää sinusta ja ihailee, että haluat siksi ylläpitää sitä. Tuoko näkemisen ajatteleminen ja odottaminen tosi hyvät fiilikset ja energiat, mutta sitten kun on se hetki, että pitäis nähdä, vastata irl viestiin tms. niin järki puuttuu peliin ja sanoo vakavana että ”Ei, ei ei!” Jos olisin siinä sun kasvojen edessä, niin veikkaisin että saattaisit olla hyvinkin kylmä. Silloin joskuskin puhuit juurikin vähän huutamalla.

Tässä on varmaan käynyt niin, niin kuin monille tykästyessä: Oon vaan luonut sinusta jonkun ihannekuvan omaan päähän ja tykästynyt oikeasti vain siihen ihannekuvaan. Sivuuttanut asiat, jotka ei sovi siihen ja vahvistanut mielessäni niitä jotka sopii.  Oon yleensä aikaisemmin halunnut enimmäkseen ajatella sinusta vain positiivisia. Vähän ehkä liiankin, mm. että olisit tosi empaattinen ja jopa herkkä yms.  Ajatellut että toisinaan sinussa näkyvää kovuus on vain luotu kuori, joka peittää herkkyyden tms. Kuvitellut että meillä on joku erityinen yhteys ja siksi erityisesti osaan lukea millainen olet. Vielä vetänyt sen niin yli, että kuvitellut välillä että ehkä oikeasti tunnetaan jostain edellisestä elämästä. Varmaankin tosi tylsä elämä, kun siitä yrittää tehdä mielenkintoista tuolla tavalla. Mutta ehkä et oo sittenkään sellainen kuin kuvittelen.  Aina toisinaan, kun joku on puhunut sinusta jotain mikä ei sovi mun kuvaan, olen vain ajatellut mielessäni että se on ymmärtänyt jotenkin väärin eikä tunne sua. Mutta entä, jos ne onkin oikeassa. Joskus jotkut käytti sinusta sanaa voimakastahtoinen negatiivisessa merkityksessä, niin kuin se olisi ollut itsestäänselvyys. Mietin silloinkin että ei kuulosta sinulta, että varmaan vain saaneet vääränlaisen kuvan. Sitten se yksi joka ei tykkää minusta, haukkui mulle muutamaan kertaan suakin. Silloinkin vaan mietin, että se vaikuttaa vain muutenkin olevan ihminen, joka tykkää haukkua toisia selän takana ja mielistellä naamatusten. Että se johtuu siitä. Mutta sitten se valitti niistä asioista isomman porukan kanssa ja kaikki oli ärsyyntyneitä samoista asioista. Itse mietin pääni sisällä, että ootkohan jotenkin tosi väsynyt ja hommat on alkanut tuntua merkityksettömältä, asioiden tärkeysjärjestys mennyt ehkä uusiksi.  Erikoista tuossa oli myös se että ilmeisesti niiden mielestä olit jotenkin pelottava, koska kukaan ei ollut uskaltanut sanoa sulle mitään edes eräästä helposti korjattavasta asiasta. Sanoin sitten tuolle eräälle, että sanoo sulle suoraan edes siitä asiasta, että luultavasti et sitä edes oo tajunnut, kun kukaan ei muka uskalla mitään sanoa. Oli se sitten kai sanonut tai ainakin väitti sanoneensa.

...

Onpa reilua puida tuollaista täällä, se n sijaan, että puhuist asioista suoraan hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinulle

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Hyvää yötä

❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se keskustelun vaikeus irl sai mut tajuamaan, että sama juttu on varmaan ollut sen näkemisen kanssa. Saatat ajatuksen tasolla toivoa ja jopa ehdottaa sellaista, mutta kun pitäis mennä paikalle, niin et haluakaan nähdä. Mutta miksi sitten halusit ehdotella uudestaan sellaista, jos tiedät kokemuksesta että et kuitenkaan oikeasti halua nähdä. Hyväntahtoisesti ois voinut myös ajatella, että olisit koittanut tällä kaikella piristää mua, mutta tuo ei sovi siihenkään logiikkaan. Ei turhat näkemislupaukset varmaan ketään loppujen lopuksi piristä.

Aloin miettiä taas kerran sitäkin, että kiusaatko vaan tahalleen. Mutta jos koittaa miettiä vähemmän ilkeitä syitä, niin tykkäätkö sitten vain niin paljon siitä tunteesta, että joku tykkää sinusta ja ihailee, että haluat siksi ylläpitää sitä. Tuoko näkemisen ajatteleminen ja odottaminen tosi hyvät fiilikset ja energiat, mutta sitten kun on se hetki, että pitäis nähdä, vastata irl viestiin tms. niin järki puuttuu peliin ja sanoo vakavana että ”Ei, ei ei!” Jos olisin siinä sun kasvojen edessä, niin veikkaisin että saattaisit olla hyvinkin kylmä. Silloin joskuskin puhuit juurikin vähän huutamalla.

Tässä on varmaan käynyt niin, niin kuin monille tykästyessä: Oon vaan luonut sinusta jonkun ihannekuvan omaan päähän ja tykästynyt oikeasti vain siihen ihannekuvaan. Sivuuttanut asiat, jotka ei sovi siihen ja vahvistanut mielessäni niitä jotka sopii.  Oon yleensä aikaisemmin halunnut enimmäkseen ajatella sinusta vain positiivisia. Vähän ehkä liiankin, mm. että olisit tosi empaattinen ja jopa herkkä yms.  Ajatellut että toisinaan sinussa näkyvää kovuus on vain luotu kuori, joka peittää herkkyyden tms. Kuvitellut että meillä on joku erityinen yhteys ja siksi erityisesti osaan lukea millainen olet. Vielä vetänyt sen niin yli, että kuvitellut välillä että ehkä oikeasti tunnetaan jostain edellisestä elämästä. Varmaankin tosi tylsä elämä, kun siitä yrittää tehdä mielenkintoista tuolla tavalla. Mutta ehkä et oo sittenkään sellainen kuin kuvittelen.  Aina toisinaan, kun joku on puhunut sinusta jotain mikä ei sovi mun kuvaan, olen vain ajatellut mielessäni että se on ymmärtänyt jotenkin väärin eikä tunne sua. Mutta entä, jos ne onkin oikeassa. Joskus jotkut käytti sinusta sanaa voimakastahtoinen negatiivisessa merkityksessä, niin kuin se olisi ollut itsestäänselvyys. Mietin silloinkin että ei kuulosta sinulta, että varmaan vain saaneet vääränlaisen kuvan. Sitten se yksi joka ei tykkää minusta, haukkui mulle muutamaan kertaan suakin. Silloinkin vaan mietin, että se vaikuttaa vain muutenkin olevan ihminen, joka tykkää haukkua toisia selän takana ja mielistellä naamatusten. Että se johtuu siitä. Mutta sitten se valitti niistä asioista isomman porukan kanssa ja kaikki oli ärsyyntyneitä samoista asioista. Itse mietin pääni sisällä, että ootkohan jotenkin tosi väsynyt ja hommat on alkanut tuntua merkityksettömältä, asioiden tärkeysjärjestys mennyt ehkä uusiksi.  Erikoista tuossa oli myös se että ilmeisesti niiden mielestä olit jotenkin pelottava, koska kukaan ei ollut uskaltanut sanoa sulle mitään edes eräästä helposti korjattavasta asiasta. Sanoin sitten tuolle eräälle, että sanoo sulle suoraan edes siitä asiasta, että luultavasti et sitä edes oo tajunnut, kun kukaan ei muka uskalla mitään sanoa. Oli se sitten kai sanonut tai ainakin väitti sanoneensa.

...

Onpa reilua puida tuollaista täällä, se n sijaan, että puhuist asioista suoraan hänen kanssaan.

Ei hän vastais viestiin, niin ihan turhaa. 

Hyvää yötä J

En selviä, mutta näkemiin M

🦄🌱

Vierailija kirjoitti:

Se mitä pyhinä tapahtuu, se pyhiin jää.

Yes pyhinä rakastellaan kumppanin kanssa, arkena ehtii sit taas kaivata 👍

Oletko miettinyt suutelemistani mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se keskustelun vaikeus irl sai mut tajuamaan, että sama juttu on varmaan ollut sen näkemisen kanssa. Saatat ajatuksen tasolla toivoa ja jopa ehdottaa sellaista, mutta kun pitäis mennä paikalle, niin et haluakaan nähdä. Mutta miksi sitten halusit ehdotella uudestaan sellaista, jos tiedät kokemuksesta että et kuitenkaan oikeasti halua nähdä. Hyväntahtoisesti ois voinut myös ajatella, että olisit koittanut tällä kaikella piristää mua, mutta tuo ei sovi siihenkään logiikkaan. Ei turhat näkemislupaukset varmaan ketään loppujen lopuksi piristä.

Aloin miettiä taas kerran sitäkin, että kiusaatko vaan tahalleen. Mutta jos koittaa miettiä vähemmän ilkeitä syitä, niin tykkäätkö sitten vain niin paljon siitä tunteesta, että joku tykkää sinusta ja ihailee, että haluat siksi ylläpitää sitä. Tuoko näkemisen ajatteleminen ja odottaminen tosi hyvät fiilikset ja energiat, mutta sitten kun on se hetki, että pitäis nähdä, vastata irl viestiin tms. niin järki puuttuu peliin ja sanoo vakavana että ”Ei, ei ei!” Jos olisin siinä sun kasvojen edessä, niin veikkaisin että saattaisit olla hyvinkin kylmä. Silloin joskuskin puhuit juurikin vähän huutamalla.

Tässä on varmaan käynyt niin, niin kuin monille tykästyessä: Oon vaan luonut sinusta jonkun ihannekuvan omaan päähän ja tykästynyt oikeasti vain siihen ihannekuvaan. Sivuuttanut asiat, jotka ei sovi siihen ja vahvistanut mielessäni niitä jotka sopii.  Oon yleensä aikaisemmin halunnut enimmäkseen ajatella sinusta vain positiivisia. Vähän ehkä liiankin, mm. että olisit tosi empaattinen ja jopa herkkä yms.  Ajatellut että toisinaan sinussa näkyvää kovuus on vain luotu kuori, joka peittää herkkyyden tms. Kuvitellut että meillä on joku erityinen yhteys ja siksi erityisesti osaan lukea millainen olet. Vielä vetänyt sen niin yli, että kuvitellut välillä että ehkä oikeasti tunnetaan jostain edellisestä elämästä. Varmaankin tosi tylsä elämä, kun siitä yrittää tehdä mielenkintoista tuolla tavalla. Mutta ehkä et oo sittenkään sellainen kuin kuvittelen.  Aina toisinaan, kun joku on puhunut sinusta jotain mikä ei sovi mun kuvaan, olen vain ajatellut mielessäni että se on ymmärtänyt jotenkin väärin eikä tunne sua. Mutta entä, jos ne onkin oikeassa. Joskus jotkut käytti sinusta sanaa voimakastahtoinen negatiivisessa merkityksessä, niin kuin se olisi ollut itsestäänselvyys. Mietin silloinkin että ei kuulosta sinulta, että varmaan vain saaneet vääränlaisen kuvan. Sitten se yksi joka ei tykkää minusta, haukkui mulle muutamaan kertaan suakin. Silloinkin vaan mietin, että se vaikuttaa vain muutenkin olevan ihminen, joka tykkää haukkua toisia selän takana ja mielistellä naamatusten. Että se johtuu siitä. Mutta sitten se valitti niistä asioista isomman porukan kanssa ja kaikki oli ärsyyntyneitä samoista asioista. Itse mietin pääni sisällä, että ootkohan jotenkin tosi väsynyt ja hommat on alkanut tuntua merkityksettömältä, asioiden tärkeysjärjestys mennyt ehkä uusiksi.  Erikoista tuossa oli myös se että ilmeisesti niiden mielestä olit jotenkin pelottava, koska kukaan ei ollut uskaltanut sanoa sulle mitään edes eräästä helposti korjattavasta asiasta. Sanoin sitten tuolle eräälle, että sanoo sulle suoraan edes siitä asiasta, että luultavasti et sitä edes oo tajunnut, kun kukaan ei muka uskalla mitään sanoa. Oli se sitten kai sanonut tai ainakin väitti sanoneensa.

...

Onpa reilua puida tuollaista täällä, se n sijaan, että puhuist asioista suoraan hänen kanssaan.

Ei hän vastais viestiin, niin ihan turhaa. 

Teet hänen puolestaan päätöksiä? Outoa!

Tää olis jos edennyt, jos oltais oikeat toisillemme. Karua mutta totta. n>m

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä että arabi ehtii ensin.

Toinen skarppina metrossa, toinen herää krapulassa.

K

Voisitko kirjoittaa mulle edes muutaman lauseen. Luet tätä kuitenkin

Hyvää yötä!

Toivon ,että otat yhteyttä jos haluat tavata. 👩🏻‍🦰👩🏻👩‍🦱

🍄

HYJKU<3

Vierailija kirjoitti:

Voisitko kirjoittaa mulle edes muutaman lauseen. Luet tätä kuitenkin

Olet yhä rakas.

Sinulla on kauniit silmät.

En tiedä, miksi et jätä mieltäni rauhaan.

3 siinä, ole hyvä. Nyt nukkumaan!

Vierailija kirjoitti:

Tämä palsta on kökkö.

Niin on. Täällä on pakko käydä joka päivä ja siitä ei saa muuta kuin pahan mielen. Silti on pakko tulla heti seuraavana päivänä hankkimaan se paha mieli uudestaan.