Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!
Kommentit (17476)
Hikiset keskustelut. 💦💦💦😓😓😓😅😅😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiipuuko ihastus välillämme pikku hiljaa pois? Miehelle
Välillä hiipuu, sitten taas voimistuu. Tämä on kai luonnollista siksi, että et ole elämässäni läsnä.
Mielelläni olisin.
❤
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee mies välillä niin epätoivoinen olo että meinaan laittaa sulle viestiä ja kertoo kaiken. Mutta en mitenkään uskalla. Torjuisit varmaan. Vaikka tykkäätkin.
En torju. Tykkään. Uskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee mies välillä niin epätoivoinen olo että meinaan laittaa sulle viestiä ja kertoo kaiken. Mutta en mitenkään uskalla. Torjuisit varmaan. Vaikka tykkäätkin.
En torju. Tykkään. Uskalla.
Hän kieltäytyi kerran eräästä ehdotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee mies välillä niin epätoivoinen olo että meinaan laittaa sulle viestiä ja kertoo kaiken. Mutta en mitenkään uskalla. Torjuisit varmaan. Vaikka tykkäätkin.
En torju. Tykkään. Uskalla.
Ahaa. Kerrohan lisää. Tunnisteita. Odotan. Niitä ja paljon.
Ihan sivusta.
En ehtinyt vastata eilisen gallupin kysymykseen.
Väliäkös tuolla, kun olen vastaukseni kertonut jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Milloin tämä kaipauspiina loppuu?
Rohkeutta. Tee aloite ja katso mitä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei meikkaa, näyttää aina suunnilleen samalta.
Kyllä kyllä, samalta, sekä 15, 25, 35, 45, 55, 65, 75 ja 85-vuotiaana.
Meikittä olin oikein kaunis 20-vuotiaana.
Monet vanhat, meikittömät ja feikittömät hippinaiset on kauniita ja kauniimpia kuin kapitalistisen kulutusyhteiskunnan ikeessä eläneet ikätoverinsa.
Samoin miehet.Kun pitää olemuksen (energia) kirkkaana, ryhdin hyvänä ja elää terveesti sopivan stressitöntä elämää, näyttää viehättävältä kaiken ikäisenä meikillä tai ilman.
Tähän vielä pitkä luonnontilainen tukka, niin avot.
Ja iloinen, silmiin ylettyvä hymy tietysti.Kukaan lapsia saaanut ei voi elää täysin stressitöntä elämää. Lapsistaan on vanhemmilla aina jonkinlainen huoli.
Lapsettomat eivät tiedä siitä mitään.Pyh, tuo on luonnekysymys.
Ja myös ehkä huomaat mitä siellä luki; ”elää terveesti sopivan stressitöntä elämää” eli siellä EI lukenut ”elää täysin stressitöntä elämää”.
Nuokohan ne onkin mun äidin salaisuudet miksi se on näyttänyt aina ikäistään ainakin 10 vuotta nuoremmalta. Ei ole ensinnäkään ikinä tykännyt meikata. Toiseksi ei ole ikinä stressannut lapsista. Ei ois nimittäin koskaan halunnut lapsia ja on katunut meidän hankkimista. Ei ole siis myöskään ikinä stressannut mitään lapsiin liittyvää eikä ollut koskaan sellainen ylihuolehtiva, kuten monen kaverin äiti vaikutti aikoinaan olevan. Tai no varmaan ne oli normaalin huolehtivia ja meidän äidin asenne enemmänkin sellainen "Kyllähän nuo tuossa hengissä näyttää pysyvän, eikä se niin vakavaa jos sattuis kuolemaan"
-sivusta
Ei hyvän äidin tarvitse olla mikään ylihuolehtiva stressaaja, kuvaat nyt ääripäitä.
Minunkaan äitini ei ole taipuvainen stressaamaan, ja hän on kyllä hyvä äiti ja unelmoi isosta perheestä pikkutytöstä saakka.Miten nää äidit nyt edes liittyy koko aiheeseen? Ei kaikilla ole lapsia vielä satavuotiainakaan, eikä ne ole sen vähemmän naisia kuin muutkaan. Sivusta
Taidat trollata? Täällä kun ei ole kukaan mitään tuon suuntaistakaan kirjoittanut, että lapsettomat naiset olisivat jotenkin vähemmän naisia?
Eikä äidit tosiaan liity aiheeseen mitenkään, joku vaan virheellisesti väitti ettei ihmiset joilla on jälkeläisiä, voisi elää sopivan stressitöntä elämää.
Ja väänsipä vielä ”sopivasti stressittömän” ”täysin stressittömäksi”.
Suhteellisen sisälukutaidotonta porukkaa täällä.
Muru tiedätkö olen kranttu ja hurjan kranttu olenkin. Juuri sinä olet palani, mutta lähennymekö koskaan. Yllätyitkö kuinka puna nousi poskilleni mustasukkaisuudesta ja epävarmuudesta tarvitsen kodin. Rauha onkin ollut kateissa ja iski kyyneleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikean henkilön/ persoonan kanssa ei tarvitse työskennellä niin paljon tai kuluttavasti ollakseen onnellisia yhdessä. Se vain tapahtuu.
Tämä. Sitä odotellessa, että kohtaan joskus ihmisen jonka kanssa aletaan vaan hengaamaan.
Luulin tavanneeni sellaisen. Pari vuotta sitten ihastuin rankasti. Yhtenä päivänä alettiin jutella ja sitten juteltiin kuin oltais aina tunnettu. Mutta jotain kai tuli sitten väliin. Täällä kaipaan vieläkin tajuamatta mitä kävi. Sivusta tämä.
Perus, siksi odotankin sitä jonka kanssa aletaan vaan hengaamaan ja hengaaminen jatkuu ja jatkuu vaan.
Juttelut ja ”ihan ku oltais aina tunnettu”-olotilat on nähty, eivät merkitse mitään.Minä odotan sitä joka juoksee perään ja jää vierelle.
Mikään muu ei kiinnosta.Oletko itse valmis juoksemaan perään ja jäämään rinnalle. Vai sillä tavalla aina tärkeämpi osapuoli, että sinua pitää jallittaa, vastavuoroisuudesta viis.
Tietysti olen.
Vierailija kirjoitti:
K
K on täällä joka ilta. Onko hän nainen vai mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kannattaa tarttua tilaisuuteen saada oikeaa rakkautta, jos sellainen tarjoutuu!
Minulla oli kesällä 2017 tuollainen tilaisuus ja harmittaa vieläkin, etten lähtenyt sille tielle.
Nyt eletään siis kohta huhtikuuta 2022, ja jos pääsisin takaisin tuohon 2017 vuoteen niin toimisin toisin.Mistäs sen oikeaksi tiedät? Senkun otat häneen yhteyttä. Jos hän sulle on tarkoitettu, niin varmaan ilahtuu yhteydenotostasi. Muussa tapauksessa ei vaan ollut sulle siltikään tarkoitettu.
Hän on tietysti ollut vakaassa suhteessa jo vuosia.
Jossittele sitten. Senhän sä osaat.
Ei ole mitään jossiteltavaa enkä aktiivisesti harmittele tuota juttua, uskon että tulee vielä joku ihan muu joka on sopiva.
Tai jos tuo tyyppi sattuisi eroamaan, niin tietty oisin kärkyllä.
Mutta en lähde varatulle viestittelemään enkä häntä täällä ole koskaan kaipaillut tai hänen perään haikaile, tietenkään.
Tuli vaan tuosta aiheesta mieleen, että itse olisin voinut saada oikeaa rakkautta jos olisin valinnut vuonna 2017 toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin tämä kaipauspiina loppuu?
Rohkeutta. Tee aloite ja katso mitä tapahtuu.
Ei mulla ole sellaista mahdollisuutta. ⛔
Vierailija kirjoitti:
Muru tiedätkö olen kranttu ja hurjan kranttu olenkin. Juuri sinä olet palani, mutta lähennymekö koskaan. Yllätyitkö kuinka puna nousi poskilleni mustasukkaisuudesta ja epävarmuudesta tarvitsen kodin. Rauha onkin ollut kateissa ja iski kyyneleet.
Voi sua ❤️🩹❤️🩹❤️🩹
Vierailija kirjoitti:
Mitä pyörii sun ajatuksissa nyt kun taidat tietää että olen eronnut?
En usko ennen kuin kerrot irl.
Vierailija kirjoitti:
Gallup
Kerro itsestäsi jokin piirre tai asia, jonka haluaisit paljastaa kaivatullesi.
Olen tylsä.
Mulla tulee mies välillä niin epätoivoinen olo että meinaan laittaa sulle viestiä ja kertoo kaiken. Mutta en mitenkään uskalla. Torjuisit varmaan. Vaikka tykkäätkin.