Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää, kun poika itkee läksyjen kanssa
24.08.2015 |
Onko kenelläkään muulla sellaista, että lapsi itkeä tihrustaa, jos ei heti osaa läksyjä? Viime keväänä minulla kiristyi hermo monta kertaa, kun hän yritti laskea tai kirjoittaa, eikä onnistunut heti. Jos ei äiti tee sitä läksyä puolestä, poika saattaa itkeä puoli tuntia ennen ryhtymistä uudestaan työhön. Lisäksi hänen kärsivällisyytensä opetella jotain sellaista, mitä ei heti tajua, on todella huono. Kun olimme matkoilla ja tuli enemmän kotitehtävää, poika itki varmaan 2 tuntia niiden tehtävien kanssa.
Kommentit (89)
Niin itkin minäkin, kun mielipuoli isäni raivosi ja raivosi turhautumistaan vieressä. Mitä enemmän se raivosi ja mollasi, sitä enemmän minä itkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 21:51"] Ai miten olisi auttanut? No ehkä siten, että olisin tajunnut, että taustalla on jotain, joka estää tai vaikeuttaa minua oppimasta. Eikä vaan se, että olen jotenkin super tyhmä ja huonompi kuin muut, koska en ymmärrä. Ja se olisi varmaan helpottanut opiskelua nyt myöhemmälläkin iällä. En mä mitään lääkkeitä edes ajatellut.
[/quote]
Ihan hyvinhän sinä kirjoitat. Ei kaikki ole samalla tavalla älykkäitä. Jollain on matemaattista lahjakkuutta, toisella kielellistä. Yksi on taiteellinen, toinen tieteellinen. Vaikka saisi "lievästi kehitysvammaisen paperit", se kertoo ihmisestä oikeastaan vain sen, että ihminen on hidas oppimaan. Jokainen oppii silti. Oppiminen on elinikäinen prosessi, ei se kouluun lopu.
Teidän pitäisi opettaa se, että mitä tehdään, kun ei onnistu. Kun tuntee olevansa umpikujassa niin ensimmäinen reaktio on itku. Aikuisetkin opiskelevat opiskelutekniikoita, lapsillekin pitäisi oppimisesta jotain opettaa.
Itsekin olen aikoinaan keittiönpöydän ääressä itkenyt monta tuntia, kun matikka ei vaan meinannut upota päähän. Ja itken toisinaan edelleen, kun ei kuviot iskostu. Opiskelen amk:ssa. Suuri kiitos isälleni joka jaksoi niin monta vuotta tukea, huutaa, vääntää rautalangasta, hermostua ja taas vähän neuvoa. Kiitos iskä <3 ilman sinua en olisi edes ylioppilas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ohi aiheen mutta itse en ikinä muista että vanhempi olisi istunut vieressä silloin harvoin kun tein läksyjä. Jo tuo että isä tai äiti yleensä on auttamassa kotitehtävissä on hatunnoston paikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, tutulta kuulostaa. Meillä siis 9v. poika on juuri tuollainen.
Sama meininkin alkoi heti tokana koulupäivänä nyt kun aloitti kolmannen luokan. Ja läksynä oli vieläpä sellaisia matikantehtäviä, joita on opetettu jo ykkösen keväällä. Eli ne pitäisi olla edes jollakin tavalla hallussa.
Pahimmassa tapauksessa itku muuttuu raivoksi ja sitten lentää koulutarvikkeet. Ei oikein itsekään jaksaisi pitkän työpäivän päätteeksi vääntää tuon lapsen kanssa läksyistä kun pikkusiskokin kaipaisi huomiota pk-päivän jälkeen.
Lapsi käy kyllä erityiskoulua joten tehtävät ja koulunkäynti noin muutoinkin on suunniteltu hänen tarpeilleen sopivaksi (HOJKS).
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 22:22"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 21:51"] Ai miten olisi auttanut? No ehkä siten, että olisin tajunnut, että taustalla on jotain, joka estää tai vaikeuttaa minua oppimasta. Eikä vaan se, että olen jotenkin super tyhmä ja huonompi kuin muut, koska en ymmärrä. Ja se olisi varmaan helpottanut opiskelua nyt myöhemmälläkin iällä. En mä mitään lääkkeitä edes ajatellut.
[/quote]
Mikä juttu tämä on? Oliko sinua sanottu tyhmäksi koulussa? Vai kotona?
[/quote]
Sanoisin muuten, että jos ihmisellä on oppimisen kanssa ongelmia, niin hänellä voi olla sydän kultaa.
Terv. oppimisrajoitteisen lapsen äiti