tiesitkö että vain 11% mt-eläkäläisistä on saanut tai

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]


Otan sen vastaan, koska minun on pakko. Minä en saa mistään lainaa psykoterapiaa varten. Eikä tuo 280 edes riittäisi. Minun pitäisi käydä kahdesti viikossa psykoterapiassa joten rahaa menisi lähemmäs 600 euroa kuukaudessa. Sitä en pysty itse maksamaan kun hätinä saan ruuat maksettua.

Ja miksi kuvittelet etten itse tee mitään? Joka ikinen päivä yritän hoitaa itseni ja parantua. Mutta en pysty itse tutkimaan esim transferenssia tai itse löytämään kaikkia sisäisi ristiriitojani. Altistus ei kohdallani toimi, koska uusia oireita tulee kuin sieni sateella. Minä yritän joka ikinen hetki kovempaa kuin sinä voisit ikinä kuvitellakaan. Mutta sitähän sinä et tiedä. Olet onnekas kun saat rahotusta psykoterapiaan, minä en sitä saa. Ei ole ketään jolta lainata, yhteiskunta ei tue terapiaa. Jos en ota eläkettä vastaan, joudun sillan alle.

Mutta psykiatrit ja muut lanttutohtorit eivät ajattele rahaa vaan vain ihmisten parasta. 

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

No en tiiä mitä entisiä narkkeja sulla on siellä ollut töissä kun ei perinteinen pelkkä masennus tollasta tee. Mulla ainakin pelaa kaikki enkä tarvitse ketään neuvomaan jos joku on kerran homman selittänyt,  enkä ole edes kontoutunut vielä.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:17"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"]Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote] Jos se on toimivaa terapiaa ja hlö on motivoitunut.

[/quote]

Hyvinkin näin. 11% näyttää aika vähältä, mut toisaalta näistä mt- eläkkeelle joutuneista/päässeistä, kuinka moni pystyisi käymään terapiassa?

[/quote]

Suurin osa. Tunnen kymmeniä mt-eläkeläisiä. Montako sinä tunnet?

[/quote]

En yhtään, enkä halua tunteakkaan.

Kuulun siihen 11 prosenttiin. Olen saanut Kelan tuet kahteen eri kertaan, lisäksi saanut julkisella ihan oikeaa psykoterapiaa. Olen silti maksanut itsekin hoidostani. Mutta mun tarina on pitkä ja erikoinen. En koskaan suostunut pysyvälle eläkkeelle, koska silloin on vaikeampi saada kuntoutusta.

Mun kohdalla asiat on luistaneet, ja nyt olen taas töissä. Pitääkin laskea, mitä olen pitkine sairaalahoitoineni tullut maksamaan.

Sitä ihmettelen, olenko jotenkin tosi poikkeus, vai ovatko muut kuntoutuneet niin kiireisiä töissä, etteivät ehdi nettiin. Täällä voi saada aika vääristyneen kuvan todellisuudesta nimittäin.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

Voi johtua myös lääkehoidosta. Osa todella paranee takaisin sille tasolle että voi tehdä "normaalisti" töitä. Tokikaan se ei lääketokkurassa onnistu. Itse käytin masennuslääkkeitä ja ne todella vaikuttivat esim kognitiivisiin kykyihin. Kun lopetin ne, ajatuskin juoksi ihan erilailla.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:17"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:10"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"]Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote] Jos se on toimivaa terapiaa ja hlö on motivoitunut.

[/quote]

Hyvinkin näin. 11% näyttää aika vähältä, mut toisaalta näistä mt- eläkkeelle joutuneista/päässeistä, kuinka moni pystyisi käymään terapiassa?

[/quote]

Suurin osa. Tunnen kymmeniä mt-eläkeläisiä. Montako sinä tunnet?

[/quote]

En yhtään, enkä halua tunteakkaan.

[/quote]

Jep jep, tää on tätä asennetta meitä mt-ongelmaisia kohtaa. Turha ihmetellä eläkelukuja kun asenteet on tätä luokkaa.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"] Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote]

Olen täysin eri mieltä. Psykoterapia auttaa monissa mt-ongelmissa hyvin mutta yhteiskunnalla ei ole resursseja tukea tarpeeksi pitkiä terapioita. Lisäksi esim pakko-oireiselle ei Suomessa tarjota kunnollista altistusterapiaa. Altistusterapian pitäisi olla jokapäiväistä, ei mitään kerran viikossa terapeutin huoneessa tehtävää. Lisäksi altistusterapia ei ole ainoa oikea terapia pakko-oireisille. Itse olen pakko-oireinen, eikä minulle altistus terapia toimi, koska pakko-oireet ovat niin laajat, että uusia oireita syntyy kun vanhat katoavat. Minun kohdallani pitäisi näkökulmaa muuttaa ja löytää se syy niille pakko-oireille. Pakko-oire on "vain" oire. Monet pakko-oireiset voisivat hyötyä pitkistä psykodynaamista psykoterapioista. Itsellä on aina ollut analyyttinen luonne joten käyttäytymisen muuttaminen ilman ristiriitojen ja transferenssin syntymistä ei vain toimi. Toki osalla pakko-oireet paranevat täysin myös altistusterapialla. Pitäisikin olla suurempi jousto siihen, että minkälaista psykoterapiaa ihmiset saavat. Pakko-oireet myös pakottavat helposti hoitamattomina ihmiset eläkkeelle kun niitä voitaisiin kuitenkin tehokkasti hoitaa psykoterapialla.

Kela ei esim tue 4 krt viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa. Jos pakko-oireinen hyötyy altistusterapiasta, altistus voitaisiin tehdä muutamassa kuukaudessa. Jos sen sijaan ei hyödy, pitäisi tukea analyyttisempiä terapiasuuntauksia jotta löydettäisiin potilaan sisäinen ristiriita joka aiheuttaa pakko-oireet.

Minä olen valmis tekemään työtä itseni kanssa, teen sitä joka ikinen päivä, jotta oireet olisivat lievempiä. Minulla ei kuitenkaan ole valmiuksia itse ratkaista sisäisiä ristiriitoja tai huomata transferenssia niinkuin ammattilaisella. Kaikki pakko-oireiset eivät ole samasta muotista tehtyjä. Itsellä pakko-oireet vievät tunteja päivästä ja altistus ei ole oikea tapa minulle. Jollekin toiselle se on. [/quote] Joku hypnoosi vois auttaa ja yhdistettynä altistusterapiaan. Noin kolme vuotta sitten tuli sarja pakko-oireisista ja he olivat kauhuissaan ensin. Mutta tokenivat altistusterapialla. Siihen on ne syyt miksi ihminen on aloittanut ne. Minäkin oon pakko-oireinen. Tiedän mistä johtuu, mutta koska en oo vielä saanut sopivaa terapiaa, kaikki jatkuu.

[/quote]

Ymmärrä myös, että pakko-oireisia on erilaisia. Joku voi parantua altistusterapialla, toinen tarvitsee psykodynaamista terapiaa. Kaikki eivät altistuksellakaan parane, esim jos minä saan oireet kuriin, tulee minulle pakkoajatuksia. Minun pitäisi siis saada se ristiriita pois, sitten ei olisi enää tarvetta tehdä oireita.

Tiedän sarjan johon viittaat. Siinä sarjassa altistus toteuttiin oikein. Altistettavathan saatiin suht nopeasti altistettua. He olivat muistaakseni vajaan kuukauden KOKO ajan hoidossa, siis psykoterapeutto asui heidän kanssaan talossa ja tekivät päivät läpeensä altistuksia. Toisin kuin esim Suomessa, jossa psykoteapeuttia näkee kerran viikossa. Tännekin pitäisi saada samanlaista laitosmaista altistusta, jossa potilas ei olisi hetkeäkään yksin vaan ryhmän kanssa tekemässä esim kuukauden ajan altistuksia.

Mutta sekään ei kaikkia paranna. Pakko-oireinen häiriö on laaja ja kaikille potilaille altistukset eivät sovi. Esim jos on psykoottista alttiutta. Toiset taas ovat luonnostaan analyyttisempiä ja heidän pakko-oireensa koskevat "kaikkia elämän osalueita.". Silloin esim psykodynaaminen terapia voi toimia paremmin. On kuunneltava potilasta millaista hoitoa hän haluaa. potilas usein tuntee itsensä. Itselle ei esim altistus sovi, vaan hyötyisin enemmän analyyttisemmästä. Mutta kun käypä hoito on mitä on, niin on vaikeaa saada sopivaa terapiaa.

[/quote]

Kun sinä olet noin alanyyttinen ja fiksu, etkö saa ajattelemalla itseäsi terveeksi? 

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:07"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:03"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:04"] [quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 15:49"] Halvemmaksi tulee pitää eläkkeellä kun laittaa kunnon terapiaan tai kuntoutukseen [/quote]

Ei tule. Yksi eläkkeelle laitettu nuori on yhteiskunnalle 4 miljoonan euron tappio. Esim viiden tai kuuden vuoden psykoterapia ei maksa neljää miljoonaa. Tämän jälkeen ihmisestä saattaa hyvällä todennäköisyydellä tulla veronmaksaja... Ja inhimillinen kärsimys vähenee. Itse en eläkkeellä halua olla, mutta ei ole  rahaa itse maksaa psykoterapiaa. ap [/quote]  Meillä on 500 000 työtöntä. Miten sen yhden kuntouttaminen asiaa auttaa?   [/quote] Etkö käsitä että niitä on paljon enemmän kuin se yksi?

[/quote]

Niin on. Jos jostain ilmestyisi 500 000 työpaikkaa niin silloin voisi kansantaloudellista hyötyä ollakin. Ensin kallis terapia ja sitten kortistoon. Missä hyöty?

[/quote]

Ajatellaanko fyysisestäkin sairauksista noin? Mitä jos syöpähoidot lopettaisiin sen takia ettei henkilö olisi enää työkykyinen? Tai esim jos saattohoidosta poistettaisiin lääkkeet? Kun ei niistä enää veronmaksajia tule..?

Ja edelleen...entinen mt-kuntoutuja voi olla tulevaiduuden yrittäjä?

[/quote]

Ei ajatella, enkä ole sanonut, että pitäisi ajatella. Vaan vetosit itse rahaan. Silloin puhutaan rahasta. Jos taas perusteet ovat inhimilliset, niin silloin puhutaan siitä asiasta. Minun mielestäni jokaiselle tarvitsevalle voisi olla mahdollista mennä terapiaan, jos minulta asiaa kysyttäisiin. Itse en sillä taas mitään tee, koska ei ole aikeita palata työelämään.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Ja edelleen...entinen mt-kuntoutuja voi olla tulevaiduuden yrittäjä?

[/quote]

En laittais kaikkia munia tähän koriin.

Kyllä se ihan meille tollo-hoitsuillekin opetetaan että lääkitys ja terapia ovat YHDESSÄ se hoidon kulmakivi. Mutta Suomessahan on tapana että maksetaan mieluummin etuuksia ja eläkkeitä kun kuntoutettaisiin. Sama se on päihdekuntoutuksessa: ei sinne pääse ennen kuin olet ryssinyt koko elämäsi. Sitten valitetaan kun katkolta ei saada positiivisia tuloksia ja pidetään katkoa hyödyttömänä. Jos sinne pääsisi kaikki jotka haluaisivat, heti kun haluavat niin kylläpä paranisi alkoholistit ja narkkarit.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"] Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote]

Olen täysin eri mieltä. Psykoterapia auttaa monissa mt-ongelmissa hyvin mutta yhteiskunnalla ei ole resursseja tukea tarpeeksi pitkiä terapioita. Lisäksi esim pakko-oireiselle ei Suomessa tarjota kunnollista altistusterapiaa. Altistusterapian pitäisi olla jokapäiväistä, ei mitään kerran viikossa terapeutin huoneessa tehtävää. Lisäksi altistusterapia ei ole ainoa oikea terapia pakko-oireisille. Itse olen pakko-oireinen, eikä minulle altistus terapia toimi, koska pakko-oireet ovat niin laajat, että uusia oireita syntyy kun vanhat katoavat. Minun kohdallani pitäisi näkökulmaa muuttaa ja löytää se syy niille pakko-oireille. Pakko-oire on "vain" oire. Monet pakko-oireiset voisivat hyötyä pitkistä psykodynaamista psykoterapioista. Itsellä on aina ollut analyyttinen luonne joten käyttäytymisen muuttaminen ilman ristiriitojen ja transferenssin syntymistä ei vain toimi. Toki osalla pakko-oireet paranevat täysin myös altistusterapialla. Pitäisikin olla suurempi jousto siihen, että minkälaista psykoterapiaa ihmiset saavat. Pakko-oireet myös pakottavat helposti hoitamattomina ihmiset eläkkeelle kun niitä voitaisiin kuitenkin tehokkasti hoitaa psykoterapialla.

Kela ei esim tue 4 krt viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa. Jos pakko-oireinen hyötyy altistusterapiasta, altistus voitaisiin tehdä muutamassa kuukaudessa. Jos sen sijaan ei hyödy, pitäisi tukea analyyttisempiä terapiasuuntauksia jotta löydettäisiin potilaan sisäinen ristiriita joka aiheuttaa pakko-oireet.

Minä olen valmis tekemään työtä itseni kanssa, teen sitä joka ikinen päivä, jotta oireet olisivat lievempiä. Minulla ei kuitenkaan ole valmiuksia itse ratkaista sisäisiä ristiriitoja tai huomata transferenssia niinkuin ammattilaisella. Kaikki pakko-oireiset eivät ole samasta muotista tehtyjä. Itsellä pakko-oireet vievät tunteja päivästä ja altistus ei ole oikea tapa minulle. Jollekin toiselle se on. [/quote] Joku hypnoosi vois auttaa ja yhdistettynä altistusterapiaan. Noin kolme vuotta sitten tuli sarja pakko-oireisista ja he olivat kauhuissaan ensin. Mutta tokenivat altistusterapialla. Siihen on ne syyt miksi ihminen on aloittanut ne. Minäkin oon pakko-oireinen. Tiedän mistä johtuu, mutta koska en oo vielä saanut sopivaa terapiaa, kaikki jatkuu.

[/quote]

Ymmärrä myös, että pakko-oireisia on erilaisia. Joku voi parantua altistusterapialla, toinen tarvitsee psykodynaamista terapiaa. Kaikki eivät altistuksellakaan parane, esim jos minä saan oireet kuriin, tulee minulle pakkoajatuksia. Minun pitäisi siis saada se ristiriita pois, sitten ei olisi enää tarvetta tehdä oireita.

Tiedän sarjan johon viittaat. Siinä sarjassa altistus toteuttiin oikein. Altistettavathan saatiin suht nopeasti altistettua. He olivat muistaakseni vajaan kuukauden KOKO ajan hoidossa, siis psykoterapeutto asui heidän kanssaan talossa ja tekivät päivät läpeensä altistuksia. Toisin kuin esim Suomessa, jossa psykoteapeuttia näkee kerran viikossa. Tännekin pitäisi saada samanlaista laitosmaista altistusta, jossa potilas ei olisi hetkeäkään yksin vaan ryhmän kanssa tekemässä esim kuukauden ajan altistuksia.

Mutta sekään ei kaikkia paranna. Pakko-oireinen häiriö on laaja ja kaikille potilaille altistukset eivät sovi. Esim jos on psykoottista alttiutta. Toiset taas ovat luonnostaan analyyttisempiä ja heidän pakko-oireensa koskevat "kaikkia elämän osalueita.". Silloin esim psykodynaaminen terapia voi toimia paremmin. On kuunneltava potilasta millaista hoitoa hän haluaa. potilas usein tuntee itsensä. Itselle ei esim altistus sovi, vaan hyötyisin enemmän analyyttisemmästä. Mutta kun käypä hoito on mitä on, niin on vaikeaa saada sopivaa terapiaa.

[/quote]

Kun sinä olet noin alanyyttinen ja fiksu, etkö saa ajattelemalla itseäsi terveeksi? 

[/quote]



En. Mistä ihmeestä toi sunkin stereotypia kumpuaa, että mt-sairaat olisivat tyhmiä ja siksi sairaita? Minä en ole tyhmä, ennen sairastumista kävin töissä ja opiskelin yliopistossa. Mt-sairaudet eivät katso älykkyysosamäärää. Enkä pysty "ajattelemaan" itseäni terveeksi tietenkään. En minä itse pysty huomaamaam transferenssia tai käsittelemään sisäisi ristiriitoja, jos en edes huomaa että niitä on. tähän tarvitaan koulutettu psykoterapeutti. Sanotko syöpäpotilaallekin, että miksei tämä voi ajatella itseään terveeksi? Minä tiedostan, että ajatukseni ovat vääristyneet, tiedostan, että pakkoajatukseni eivät ole normaaleja, tiedostan, että pelkoni ovat ylimitoitettuja. Silti en voi jättää oireita tekemättä kun ahdistus nousee niin korkeaksi että pää hajoaa. Minun pitää löytää se ahdistuksen syy. Ja se ei löydy ilman sitä transferenssia, ilman sitä että sisäinen ristiriita tulee tietoiseksi.

Eikö noiden terapioiden suhteen tehdä jonkinlainen arvio, että onko mitään toivoa saada tästä ihmistä työkykyistä ja tuottavaa kansalaista? Jos ennuste on heikko, niin ei tietenkään kannata yrittää. Rahat ovat tiukassa, joten joudutaan vähän miettimään kehen kannattaa panostaa ja kuka on menetetty tapaus.

Hyvässä lykyssähän nuo kuntoutuvat itsekseen ja palaavat jossain vaiheessa sorvin ääreen.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"] Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote]

Olen täysin eri mieltä. Psykoterapia auttaa monissa mt-ongelmissa hyvin mutta yhteiskunnalla ei ole resursseja tukea tarpeeksi pitkiä terapioita. Lisäksi esim pakko-oireiselle ei Suomessa tarjota kunnollista altistusterapiaa. Altistusterapian pitäisi olla jokapäiväistä, ei mitään kerran viikossa terapeutin huoneessa tehtävää. Lisäksi altistusterapia ei ole ainoa oikea terapia pakko-oireisille. Itse olen pakko-oireinen, eikä minulle altistus terapia toimi, koska pakko-oireet ovat niin laajat, että uusia oireita syntyy kun vanhat katoavat. Minun kohdallani pitäisi näkökulmaa muuttaa ja löytää se syy niille pakko-oireille. Pakko-oire on "vain" oire. Monet pakko-oireiset voisivat hyötyä pitkistä psykodynaamista psykoterapioista. Itsellä on aina ollut analyyttinen luonne joten käyttäytymisen muuttaminen ilman ristiriitojen ja transferenssin syntymistä ei vain toimi. Toki osalla pakko-oireet paranevat täysin myös altistusterapialla. Pitäisikin olla suurempi jousto siihen, että minkälaista psykoterapiaa ihmiset saavat. Pakko-oireet myös pakottavat helposti hoitamattomina ihmiset eläkkeelle kun niitä voitaisiin kuitenkin tehokkasti hoitaa psykoterapialla.

Kela ei esim tue 4 krt viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa. Jos pakko-oireinen hyötyy altistusterapiasta, altistus voitaisiin tehdä muutamassa kuukaudessa. Jos sen sijaan ei hyödy, pitäisi tukea analyyttisempiä terapiasuuntauksia jotta löydettäisiin potilaan sisäinen ristiriita joka aiheuttaa pakko-oireet.

Minä olen valmis tekemään työtä itseni kanssa, teen sitä joka ikinen päivä, jotta oireet olisivat lievempiä. Minulla ei kuitenkaan ole valmiuksia itse ratkaista sisäisiä ristiriitoja tai huomata transferenssia niinkuin ammattilaisella. Kaikki pakko-oireiset eivät ole samasta muotista tehtyjä. Itsellä pakko-oireet vievät tunteja päivästä ja altistus ei ole oikea tapa minulle. Jollekin toiselle se on. [/quote] Joku hypnoosi vois auttaa ja yhdistettynä altistusterapiaan. Noin kolme vuotta sitten tuli sarja pakko-oireisista ja he olivat kauhuissaan ensin. Mutta tokenivat altistusterapialla. Siihen on ne syyt miksi ihminen on aloittanut ne. Minäkin oon pakko-oireinen. Tiedän mistä johtuu, mutta koska en oo vielä saanut sopivaa terapiaa, kaikki jatkuu.

[/quote]

Ymmärrä myös, että pakko-oireisia on erilaisia. Joku voi parantua altistusterapialla, toinen tarvitsee psykodynaamista terapiaa. Kaikki eivät altistuksellakaan parane, esim jos minä saan oireet kuriin, tulee minulle pakkoajatuksia. Minun pitäisi siis saada se ristiriita pois, sitten ei olisi enää tarvetta tehdä oireita.

Tiedän sarjan johon viittaat. Siinä sarjassa altistus toteuttiin oikein. Altistettavathan saatiin suht nopeasti altistettua. He olivat muistaakseni vajaan kuukauden KOKO ajan hoidossa, siis psykoterapeutto asui heidän kanssaan talossa ja tekivät päivät läpeensä altistuksia. Toisin kuin esim Suomessa, jossa psykoteapeuttia näkee kerran viikossa. Tännekin pitäisi saada samanlaista laitosmaista altistusta, jossa potilas ei olisi hetkeäkään yksin vaan ryhmän kanssa tekemässä esim kuukauden ajan altistuksia.

Mutta sekään ei kaikkia paranna. Pakko-oireinen häiriö on laaja ja kaikille potilaille altistukset eivät sovi. Esim jos on psykoottista alttiutta. Toiset taas ovat luonnostaan analyyttisempiä ja heidän pakko-oireensa koskevat "kaikkia elämän osalueita.". Silloin esim psykodynaaminen terapia voi toimia paremmin. On kuunneltava potilasta millaista hoitoa hän haluaa. potilas usein tuntee itsensä. Itselle ei esim altistus sovi, vaan hyötyisin enemmän analyyttisemmästä. Mutta kun käypä hoito on mitä on, niin on vaikeaa saada sopivaa terapiaa.

[/quote]

Kun sinä olet noin alanyyttinen ja fiksu, etkö saa ajattelemalla itseäsi terveeksi? 

[/quote]



En. Mistä ihmeestä toi sunkin stereotypia kumpuaa, että mt-sairaat olisivat tyhmiä ja siksi sairaita? Minä en ole tyhmä, ennen sairastumista kävin töissä ja opiskelin yliopistossa. Mt-sairaudet eivät katso älykkyysosamäärää. Enkä pysty "ajattelemaan" itseäni terveeksi tietenkään. En minä itse pysty huomaamaam transferenssia tai käsittelemään sisäisi ristiriitoja, jos en edes huomaa että niitä on. tähän tarvitaan koulutettu psykoterapeutti. Sanotko syöpäpotilaallekin, että miksei tämä voi ajatella itseään terveeksi? Minä tiedostan, että ajatukseni ovat vääristyneet, tiedostan, että pakkoajatukseni eivät ole normaaleja, tiedostan, että pelkoni ovat ylimitoitettuja. Silti en voi jättää oireita tekemättä kun ahdistus nousee niin korkeaksi että pää hajoaa. Minun pitää löytää se ahdistuksen syy. Ja se ei löydy ilman sitä transferenssia, ilman sitä että sisäinen ristiriita tulee tietoiseksi.

[/quote]

Tämä tässä mielenterveysjutussa aina paistaa silmään. Sinäkin olet ilmiselvästi ihan fiksu ihminen ja tiedät suunnilleen itsekkin mikä sinussa on vikana. Mutta tarvitset jonkun toisen ihmisen sanomaan sen saman sinulle? 

Ei ihme että koko ala on monien oikeiden tieteenedustajien mielestä täyttä humpuukia.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

Todennäköisesti ovat lääkityksen sivu/haittavaikutuksia nuo mainitsemasi asiat.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:34"]

Eikö noiden terapioiden suhteen tehdä jonkinlainen arvio, että onko mitään toivoa saada tästä ihmistä työkykyistä ja tuottavaa kansalaista? Jos ennuste on heikko, niin ei tietenkään kannata yrittää. Rahat ovat tiukassa, joten joudutaan vähän miettimään kehen kannattaa panostaa ja kuka on menetetty tapaus.

Hyvässä lykyssähän nuo kuntoutuvat itsekseen ja palaavat jossain vaiheessa sorvin ääreen.

[/quote]


Ei perustu pelkästään siihen. Esim potilaan voi olla vaikeaa saada psykodynaamista psykoterapiaa jos käypä hoidossa suositellaan kognitiivista. Potilas voi kuitenkin luonteenpiirteidensä takia sopia paremmin psykodynaamiseen.

Lisäksi hyvin alkanut psykoterapia voi loppua kesken. Niin kävi minulle. Kävin kolme vuotta psykoterapiaa, mutta sitten se loppui juuri kriittisellä hetkellä. Olen vakavassa uhassa eläköityä kokonaan. Tappelen vastaan ja olen yrittänyt vaatia hoitoa, sillä tiedän, että minussa on potentiaalia. On valtava halu parantua, mutta yksin en siihen pysty.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

No en tiiä mitä entisiä narkkeja sulla on siellä ollut töissä kun ei perinteinen pelkkä masennus tollasta tee. Mulla ainakin pelaa kaikki enkä tarvitse ketään neuvomaan jos joku on kerran homman selittänyt,  enkä ole edes kontoutunut vielä.

[/quote]

Ei se työmoraali kotona istuessa nouse sellaiselle tasolle mitä nykypäivän työelämässä vaaditaan. 

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:36"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:33"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 16:37"] Ehkäpä siitä terapiasta on oikeasti paljon harvemmin hyötyä kun meille halutaan uskotella. Varsinkin vaikeiden mt-ongelmien, esim. vaikka pakko-oireisen häiriön kohdalla. Siinäkin sä teet sen työn itse, jos ei siihen itse pysty niin en usko olevan motivaatiota toisenkaan ohjaamana, eikä monesta ole siedätysterapioihin, muita taikavoimia en usko löytyvän miltään terapeutilta. [/quote]

Olen täysin eri mieltä. Psykoterapia auttaa monissa mt-ongelmissa hyvin mutta yhteiskunnalla ei ole resursseja tukea tarpeeksi pitkiä terapioita. Lisäksi esim pakko-oireiselle ei Suomessa tarjota kunnollista altistusterapiaa. Altistusterapian pitäisi olla jokapäiväistä, ei mitään kerran viikossa terapeutin huoneessa tehtävää. Lisäksi altistusterapia ei ole ainoa oikea terapia pakko-oireisille. Itse olen pakko-oireinen, eikä minulle altistus terapia toimi, koska pakko-oireet ovat niin laajat, että uusia oireita syntyy kun vanhat katoavat. Minun kohdallani pitäisi näkökulmaa muuttaa ja löytää se syy niille pakko-oireille. Pakko-oire on "vain" oire. Monet pakko-oireiset voisivat hyötyä pitkistä psykodynaamista psykoterapioista. Itsellä on aina ollut analyyttinen luonne joten käyttäytymisen muuttaminen ilman ristiriitojen ja transferenssin syntymistä ei vain toimi. Toki osalla pakko-oireet paranevat täysin myös altistusterapialla. Pitäisikin olla suurempi jousto siihen, että minkälaista psykoterapiaa ihmiset saavat. Pakko-oireet myös pakottavat helposti hoitamattomina ihmiset eläkkeelle kun niitä voitaisiin kuitenkin tehokkasti hoitaa psykoterapialla.

Kela ei esim tue 4 krt viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa. Jos pakko-oireinen hyötyy altistusterapiasta, altistus voitaisiin tehdä muutamassa kuukaudessa. Jos sen sijaan ei hyödy, pitäisi tukea analyyttisempiä terapiasuuntauksia jotta löydettäisiin potilaan sisäinen ristiriita joka aiheuttaa pakko-oireet.

Minä olen valmis tekemään työtä itseni kanssa, teen sitä joka ikinen päivä, jotta oireet olisivat lievempiä. Minulla ei kuitenkaan ole valmiuksia itse ratkaista sisäisiä ristiriitoja tai huomata transferenssia niinkuin ammattilaisella. Kaikki pakko-oireiset eivät ole samasta muotista tehtyjä. Itsellä pakko-oireet vievät tunteja päivästä ja altistus ei ole oikea tapa minulle. Jollekin toiselle se on. [/quote] Joku hypnoosi vois auttaa ja yhdistettynä altistusterapiaan. Noin kolme vuotta sitten tuli sarja pakko-oireisista ja he olivat kauhuissaan ensin. Mutta tokenivat altistusterapialla. Siihen on ne syyt miksi ihminen on aloittanut ne. Minäkin oon pakko-oireinen. Tiedän mistä johtuu, mutta koska en oo vielä saanut sopivaa terapiaa, kaikki jatkuu.

[/quote]

Ymmärrä myös, että pakko-oireisia on erilaisia. Joku voi parantua altistusterapialla, toinen tarvitsee psykodynaamista terapiaa. Kaikki eivät altistuksellakaan parane, esim jos minä saan oireet kuriin, tulee minulle pakkoajatuksia. Minun pitäisi siis saada se ristiriita pois, sitten ei olisi enää tarvetta tehdä oireita.

Tiedän sarjan johon viittaat. Siinä sarjassa altistus toteuttiin oikein. Altistettavathan saatiin suht nopeasti altistettua. He olivat muistaakseni vajaan kuukauden KOKO ajan hoidossa, siis psykoterapeutto asui heidän kanssaan talossa ja tekivät päivät läpeensä altistuksia. Toisin kuin esim Suomessa, jossa psykoteapeuttia näkee kerran viikossa. Tännekin pitäisi saada samanlaista laitosmaista altistusta, jossa potilas ei olisi hetkeäkään yksin vaan ryhmän kanssa tekemässä esim kuukauden ajan altistuksia.

Mutta sekään ei kaikkia paranna. Pakko-oireinen häiriö on laaja ja kaikille potilaille altistukset eivät sovi. Esim jos on psykoottista alttiutta. Toiset taas ovat luonnostaan analyyttisempiä ja heidän pakko-oireensa koskevat "kaikkia elämän osalueita.". Silloin esim psykodynaaminen terapia voi toimia paremmin. On kuunneltava potilasta millaista hoitoa hän haluaa. potilas usein tuntee itsensä. Itselle ei esim altistus sovi, vaan hyötyisin enemmän analyyttisemmästä. Mutta kun käypä hoito on mitä on, niin on vaikeaa saada sopivaa terapiaa.

[/quote]

Kun sinä olet noin alanyyttinen ja fiksu, etkö saa ajattelemalla itseäsi terveeksi? 

[/quote]



En. Mistä ihmeestä toi sunkin stereotypia kumpuaa, että mt-sairaat olisivat tyhmiä ja siksi sairaita? Minä en ole tyhmä, ennen sairastumista kävin töissä ja opiskelin yliopistossa. Mt-sairaudet eivät katso älykkyysosamäärää. Enkä pysty "ajattelemaan" itseäni terveeksi tietenkään. En minä itse pysty huomaamaam transferenssia tai käsittelemään sisäisi ristiriitoja, jos en edes huomaa että niitä on. tähän tarvitaan koulutettu psykoterapeutti. Sanotko syöpäpotilaallekin, että miksei tämä voi ajatella itseään terveeksi? Minä tiedostan, että ajatukseni ovat vääristyneet, tiedostan, että pakkoajatukseni eivät ole normaaleja, tiedostan, että pelkoni ovat ylimitoitettuja. Silti en voi jättää oireita tekemättä kun ahdistus nousee niin korkeaksi että pää hajoaa. Minun pitää löytää se ahdistuksen syy. Ja se ei löydy ilman sitä transferenssia, ilman sitä että sisäinen ristiriita tulee tietoiseksi.

[/quote]

Tämä tässä mielenterveysjutussa aina paistaa silmään. Sinäkin olet ilmiselvästi ihan fiksu ihminen ja tiedät suunnilleen itsekkin mikä sinussa on vikana. Mutta tarvitset jonkun toisen ihmisen sanomaan sen saman sinulle? 

Ei ihme että koko ala on monien oikeiden tieteenedustajien mielestä täyttä humpuukia.

[/quote]

Tiedän oireeni, en sitä mistä ahdistus lopulta kumpuaa. En näe sisäistä ristiriitaani. Enkä pysty itse analysoimaan esim transferenssia. En siis huomaa, mitä tunteita siirrän milloin kehenkäkin. Ei kukaan pysty itseään analysoimaan. Näen oireeni, näen rankat kokemukseni, mutta en pysty asioita ratkaisemaan yksin. Siihen nimenomaan tarvitaan psykoterapeuttia. Ei fiksuus pelasta psyykkisiltä sairauksilta eikä se, että on fiksu tarkoita, etteikö tarttisi psykoterapeuttia. Kaikilla meillä on kuitenkin tiedostamattomia haluja, ristiriitoja yms joiden päivänvaloon saattaminenyksin ei onnistu.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

No en tiiä mitä entisiä narkkeja sulla on siellä ollut töissä kun ei perinteinen pelkkä masennus tollasta tee. Mulla ainakin pelaa kaikki enkä tarvitse ketään neuvomaan jos joku on kerran homman selittänyt,  enkä ole edes kontoutunut vielä.

[/quote]

Ei se työmoraali kotona istuessa nouse sellaiselle tasolle mitä nykypäivän työelämässä vaaditaan. 

[/quote]


"kotona istuen" :D Et ilmeisesti ymmärrä millaista työtä on taistella pakko-oireita vastaan. Noh, toivotaan ettet ikinä itse sairastu, joutuisit syömään sanasi.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:14"]

Miksi otit eläkkeen vastaan? Miksi et itse tee mitään? Olen työtön mt-ongelmainen joka maksaa terapian periaatteessa itse. Otan siis velkaa isältäni 280e kuussa, siitä tulee kova hinta parissa vuodessa mutta se on sen arvoista koska se eläke mitä minulle tuputeltiin on kuin elämän heittämistä hukkaan, silloin olisi jo parempi vain kuolla enkä sitä halua. Aina ei niitä julkisen puolen idiootteja tarvitse kuunnella tai luottaa,  en usko että kenelläkään tulee ikinä välähtämään että terapian tarjoaminen ois aika fiksua.  Minäkin voin terveenä palata työelämään ja maksaa velkani isälleni pois ja elää vihdoin sellaista elämää mistä nyt haaveilen, eläkkeellä olisin aina jumissa samassa tilassa. 

[/quote]

Mitä noita olen töissä esimiehenä nähnyt niin ei niistä enää ole lähellekään samalle tasolle töitä tekemään kuin normaalit ihmiset. Kaksi ihmistä joutuu kokoajan neuvomaan, kun niillä lähimuisti pätkii ja motorisia häiriöitä yms.yms. En kyllä sellaista palkkaisi, ellei ole täysin kuntoutunut.

[/quote]

No en tiiä mitä entisiä narkkeja sulla on siellä ollut töissä kun ei perinteinen pelkkä masennus tollasta tee. Mulla ainakin pelaa kaikki enkä tarvitse ketään neuvomaan jos joku on kerran homman selittänyt,  enkä ole edes kontoutunut vielä.

[/quote]

Ei se työmoraali kotona istuessa nouse sellaiselle tasolle mitä nykypäivän työelämässä vaaditaan. 

[/quote]


"kotona istuen" :D Et ilmeisesti ymmärrä millaista työtä on taistella pakko-oireita vastaan. Noh, toivotaan ettet ikinä itse sairastu, joutuisit syömään sanasi.

[/quote]

Sekoitat kaksi eri asiaa nyt lahjakkaasti keskenään.

Ne pitkät työpäivät ovat fyysisesti raskaita siihen verrattuna, että istuu kotona ja luulee että pää räjähtää.