Lue keskustelun säännöt.
Vuokralla asuminen vs asunnon omistaminen. Kumpi kannattaa valita?
Esimerkkejä siitä mihin valinta on johtanut, kiitos.
Kommentit (2137)
Ehdottomasti mahdollisimman nuorena kiinni omistusasuntoon. Jossakin tilanteessa voi pääkaupunkiseudulla isojen perheasuntojen hinnat karata ulottuvilta niin pahasti, että jonkun säätiön vuokra- asunto voi olla järkevä vuokrauskohde. Samalla kuitenkin kannattaa pitää pieni sijoitusasunto tai pari. Tarvittaessa näistä voi irrottaa varat vaikka kesämökkiin ja ostaa sen velattomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistaminen. On johtanut siihen, että raha jää itselle sen sijaan että menisi toisen ihmisen kukkaroon.
mitä teet joskus ysikymppisenä monilla kymmenillä (ellei sadoilla) tuhansilla?
Anna vaikka hyväntekeväisyyteen. Ja jollain saattaa olla lapsia, joille olisi kiva jättää muutakin perintöä kuin akne ja alkoholismi.
Outoa ajattelua suomalaiselta, että kaikilla vuokralla asuvilla olisi alkoholi ongelmana. Keskieurooppalaiset ovat fiksumpia tässäkin ajattelussa. Et siis huomannut vasta juttua lehdestä, että rahat kannattaa käyttää itse eikä jättää perintöä lasten kiusaksi. Puolisolle jäi sisarusten kanssa rivitalo, joka on todellinen murheen kryyni. Mitään iloa siitä ei tule kenellekään olemaan vaikka saisi sen myydyksi. Vanhemmat jättivät todella ikävän perinnön tai ainakin toinen heistä, kenelle hapan tuntui maistuvan erikoisen hyvin..
Me maksamme kallista vuokraa kivasta asunnosta, ja käytetään varat omaan onneen ja terveydenhoitoon. Hyväntekeväisyyteen menee nytkin kahteen eri kohteeseen. On iloa antaa toisten iloksi jo silloin kun itsekin vielä hyväkuntoinen ja elämänhaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Ekaan asuntoon pantiin säästöjä muistaakseni 38 000 euroa. Myynnistä saadut rahat on aina sijoitettu uuteen asuntoon ja lainaa on ollut koko ajan. Yhdessä välissä sain perintöä n. 30 000 euroa, jonka sijoitin asumiseen myös. Seuraavan 3h+k kämpän saan velattomana/pienellä lainalla, riippuen millaiseen päädyn. Lisäksi aina ollut säästöjä/rahastosijoituksia, eli kaikki raha ei ole ollut kiinni kämpässä.
Korot olivat vuosia tosi matalalla, eikä tämä nykyinen korkotasokaan vielä päätä huimaa vaikka media jaksaa repiä siitä otsikoita. Esim. 2006 korot olivat paljon korkeammalla. On totta, että jossain muuttotappioalueella asunnon omistamalla harvoin saa voittoa, usein ei edes omiaan takaisin. Itse olen pysynyt koko ajan 35km säteellä Helsingin ytimestä, täällä asuntolaina ja omistaminen kannattaa.
Jos olisitte 20 vuotta sitten laittaneet tuon 38 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin pelkästään sen arvo olisi tänään 277 700 euroa. En ole valinnut tuota rahastoa tähän laskelmaan siksi, että kysymyksessä olisi jokin erityisen hyvin tuottanut rahasto, vaan siksi, että tuon rahaston kehitys kuvaa hyvin sitä, miten hyvin hajautettu sijoitus suomalaisiin pörssiosakkeisiin on keskimäärin tuottanut.
En silti väitä, että omistusasuminen ei olisi teille kannattanut taloudellisesti. Juuri asuntojen arvonnousu on saattanut hyvinkin tehdä siitä kannattavan. Mutta lopputulos ei ole silti niin itsestään selvä kuin mitä monet tuntuvat kuvittelevan,
Jos on persaukinen niin oman asunnon maksaminen kannattaa lähes aina jos siihen on mahdollisuus.
Jos taas varallisuutta on paljon niin tilanne ei aina ole ihan niin yksinkertainen. Jonkun ison perheasunnon arvoalueelta, jossa omistajan tuotto-odotukset on sidottu lähinnä arvonnousuun, voi saada vuokralle hintaansa nähden suhteellisen halvalla mutta sellaisen ostaminen taas sitoisi aika paljon rahaa mikä muualla tuottaisi paremmin - jos vastaavaa edes olisi ostettavissa. Tapauskohtaisesti voikin olla kannattavampaa vuokrata asunto ja pitää omat rahansa muualla poikimassa.
"Akne ja alkoholismi"...
... oli varmaan vitsinä tarkoitettu, mutta esimerkiksi eurooppalaisessa mittakaavassa suomalaiset ovat raittiimmasta päästä kansoja. Suomalaisten alkoholinkulutus oli EU:n toiseksi pienin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut sekä vuokralla, että omassa. Omistaa kannattaa, jos on hyvä alkupääoma tai on terveenä seuraavat 20v töissä hyvällä palkalla, tai varakas tai puoliso varakas tai vanhemmat varakkaita tai voittaa lotossa jossain vaiheessa. Eikä tulee lamaa.
Jos odotettavissa on huono terveys, huonolla palkalla töissä, jossa ehkä tulee lomautetuksi tai tulee lama,
silloin kannattaa olla vuokralla. Laman tullessa asunnon hinta saattaa puolittua,
jolloin mahdolliset velat jää maksamatta. Myös avo tai avioero kannattaa huomioida.
Lamankin tullessa on silti paremmassa asemassa jos on jotain omaisuutta kuin jos että ei mitään. Itse asiassa ne, joilla on talouskuopassa omaisuutta nousevat sieltä kahta korkeammalle verrattuna niihin joilla ei.
Vaikea nähdä miten joku tyypillinen 90-luvun laman uhri, jolta pankki vei talon ja jäljelle jäi silti ehkä satojakin tuhansia velkaa, olisi ollut paremmassa asemassa kuin samaan aikaan vuokralla asunut, jolla ei ollut taloa mitä viedä, muttei toisaalta velkaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan vaan tyhmä kun en tajua kuinka 20 vuoden vuokranmaksun saa kannattavammaksi kuin 20 vuoden asuntolainan lyhennykset jos maksettava kuukausittainen summa on molemmissa tapauksissa sama (oikeasti olisin kyllä joutunut maksamaan vuokraa jopa enemmän kuin mitä koron sisältävät lainalyhennykset ovat olleet). Toisessa tapauksessa kertyy kiinteää omaisuutta, toisessa ei.
Jos asunnosta maksettavan lainan kuukausierä 20 vuoden laina-ajalla + asunnon vastike on sama kuin vastaavan asunnon vuokra, niin joko ostaja on sijoittanut asuntoon merkittävän summan omaa alkupääomaa (jonka voisi sijoittaa johonkin muuhun, jos asuisi vuokralla) tai sitten ostaja on saanut asunnon ostettua selvään alihintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti oma heti kun siihen mahdollisuus. Aivan järjetöntä vuosikausia maksaa vuokraa.
Jos ajattelet rahan käyttöä järjellä ja pitemmällä aikavälillä niin osta oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaan asuntoon pantiin säästöjä muistaakseni 38 000 euroa. Myynnistä saadut rahat on aina sijoitettu uuteen asuntoon ja lainaa on ollut koko ajan. Yhdessä välissä sain perintöä n. 30 000 euroa, jonka sijoitin asumiseen myös. Seuraavan 3h+k kämpän saan velattomana/pienellä lainalla, riippuen millaiseen päädyn. Lisäksi aina ollut säästöjä/rahastosijoituksia, eli kaikki raha ei ole ollut kiinni kämpässä.
Korot olivat vuosia tosi matalalla, eikä tämä nykyinen korkotasokaan vielä päätä huimaa vaikka media jaksaa repiä siitä otsikoita. Esim. 2006 korot olivat paljon korkeammalla. On totta, että jossain muuttotappioalueella asunnon omistamalla harvoin saa voittoa, usein ei edes omiaan takaisin. Itse olen pysynyt koko ajan 35km säteellä Helsingin ytimestä, täällä asuntolaina ja omistaminen kannattaa.
Jos olisitte 20 vuotta sitten laittaneet tuon 38 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin pelkästään sen arvo olisi tänään 277 700 euroa. En ole valinnut tuota rahastoa tähän laskelmaan siksi, että kysymyksessä olisi jokin erityisen hyvin tuottanut rahasto, vaan siksi, että tuon rahaston kehitys kuvaa hyvin sitä, miten hyvin hajautettu sijoitus suomalaisiin pörssiosakkeisiin on keskimäärin tuottanut.
En silti väitä, että omistusasuminen ei olisi teille kannattanut taloudellisesti. Juuri asuntojen arvonnousu on saattanut hyvinkin tehdä siitä kannattavan. Mutta lopputulos ei ole silti niin itsestään selvä kuin mitä monet tuntuvat kuvittelevan,
Ja jos sen lisäksi olisit sijoittanut 20 vuoden aikana yhteensä 63 000 euroa (101 000 - 38 000) suhteellisen tasaisesti vuosien varrella samaan Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin tämän potin arvo olisi nyt noin 200 000 euroa. Eli jo näistä kahdesta sijoituksesta tulee noin 277 000 + 200 000 = 477 000 euroa. Sitten laskelmasta vielä puuttuu vuosien varrella maksamasi asuntolainan korot ja mitä ne olisivat tuottaneet sijoitettuna. Itse asiassa en ole lainkaan varma, mihin suuntaan laskelma kääntyisi, jos korotkin otettaisiin mukaan.
Tuo 200 000 on tosin selvästi epätarkempi kuin tuo ensin laskemani 277 700, koska tarkat sijoituspäivät eivät ole tiedossa. Alkupääomalle oli helppo laskea tuotto, kun sijoituspäivän oletti olevan tasan 20 vuotta sitten.
Meillä oma muuttovoittoisessa pikkukaupungissa, vuosien mittaan tästä tullut yksi halutuimpia alueita tässä kaupungissa. Sopivan matkan päässä palvelut, metsäinen lenkkipolku lähtee melkein takapihalta. Rivitaloalue, jossa naapurit ovat kavereita keskenään ja ei asu yhtään häirikköä. Asunto ostettiin aikanaan puoli-ilmaiseksi, nyt arvo noussut. Isot remontit taloyhtiöllä edessä ja joudumme ottamaan isot lainat, jotka hieman jännittävät. Mutta sitten asunnon arvo nousee taas. En sitten tiedä aikanaan paljonko saamme voittoa vai mitä tapahtuu, mutta en edes mieti sitä. Tämä on meidän koti ja lähinnä ajattelen, että lapsille kerrytän tulevaisuuteen omaisuutta tämän avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasunto kannattaa vain siinä tapauksessa, että kyse on omakotitalosta. Vuokralaisena ihan tarpeeksi katsellut näitä "naapurit lähellä"-asumismuotoja etten omaksi ostaisi kirveelläkään.
Olipas typerä kommentti.
Onnea vain sinulle kun ei tarvitse asua mölyapinan tai jumputtajan naapurissa, niin ettei saa nukuttua.
Tai oikeastaan onnea vaan sinun naapureillesi jotka sinusta joutuvat kärsimään, koska tiedetäänhän me jokainen, että sinähän se meluava ja häiriköivä sonta olet, jolta tulee niitä "elämisen ääniä" joita pitää vaan kestää, ja jos ei kestä niin pitää "muuttaa metsään".
Jos on vaarassa joutua työttömäksi, niin ei missään nimessä omistusasuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen oma asia. Molemmissa on puolensa.
Voi kun ovat vanhemmat eivät olisi ajatelleet että lapsille sitten. Vituttaa omistaa hometalo muuttotappioalueella. Kuluja siitä vain on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaan asuntoon pantiin säästöjä muistaakseni 38 000 euroa. Myynnistä saadut rahat on aina sijoitettu uuteen asuntoon ja lainaa on ollut koko ajan. Yhdessä välissä sain perintöä n. 30 000 euroa, jonka sijoitin asumiseen myös. Seuraavan 3h+k kämpän saan velattomana/pienellä lainalla, riippuen millaiseen päädyn. Lisäksi aina ollut säästöjä/rahastosijoituksia, eli kaikki raha ei ole ollut kiinni kämpässä.
Korot olivat vuosia tosi matalalla, eikä tämä nykyinen korkotasokaan vielä päätä huimaa vaikka media jaksaa repiä siitä otsikoita. Esim. 2006 korot olivat paljon korkeammalla. On totta, että jossain muuttotappioalueella asunnon omistamalla harvoin saa voittoa, usein ei edes omiaan takaisin. Itse olen pysynyt koko ajan 35km säteellä Helsingin ytimestä, täällä asuntolaina ja omistaminen kannattaa.
Jos olisitte 20 vuotta sitten laittaneet tuon 38 000 euroa Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin pelkästään sen arvo olisi tänään 277 700 euroa. En ole valinnut tuota rahastoa tähän laskelmaan siksi, että kysymyksessä olisi jokin erityisen hyvin tuottanut rahasto, vaan siksi, että tuon rahaston kehitys kuvaa hyvin sitä, miten hyvin hajautettu sijoitus suomalaisiin pörssiosakkeisiin on keskimäärin tuottanut.
En silti väitä, että omistusasuminen ei olisi teille kannattanut taloudellisesti. Juuri asuntojen arvonnousu on saattanut hyvinkin tehdä siitä kannattavan. Mutta lopputulos ei ole silti niin itsestään selvä kuin mitä monet tuntuvat kuvittelevan,
Ja jos sen lisäksi olisit sijoittanut 20 vuoden aikana yhteensä 63 000 euroa (101 000 - 38 000) suhteellisen tasaisesti vuosien varrella samaan Seligsonin Suomi -osakeindeksirahastoon, niin tämän potin arvo olisi nyt noin 200 000 euroa. Eli jo näistä kahdesta sijoituksesta tulee noin 277 000 + 200 000 = 477 000 euroa. Sitten laskelmasta vielä puuttuu vuosien varrella maksamasi asuntolainan korot ja mitä ne olisivat tuottaneet sijoitettuna. Itse asiassa en ole lainkaan varma, mihin suuntaan laskelma kääntyisi, jos korotkin otettaisiin mukaan.
Tuo 200 000 on tosin selvästi epätarkempi kuin tuo ensin laskemani 277 700, koska tarkat sijoituspäivät eivät ole tiedossa. Alkupääomalle oli helppo laskea tuotto, kun sijoituspäivän oletti olevan tasan 20 vuotta sitten.
Mitä tuolla rahalla tekee, jos ei edes asuntoa ostaisi. Minä ostin mieluummin asunnon, kuin sijoitin, kun en ylipäätänsä rahaa käytä juuri mihinkään. Oma koti kullan kallis.
Vaikka omistaisi millaisen lukaalin niin suurella todennäköisyydellä kaikki me päädytään palvelutaloon asumaan jossa vuokra on toista tuhatta kuukaudessa sisältäen hoidon, ruuan ym. Ja vaikka ei omaisuutta olisi niin kunta maksaa palvelusetelillä kulut. Rikkaat ja köyhät ollaan kaikki samassa puljussa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet rahan käyttöä järjellä ja pitemmällä aikavälillä niin osta oma.
Näin ajattelin minäkin 23v sitten,nyt tuli totuus esille kun alkavat putkiremonttia/kylppäri tehdä.
Tarvettakaan näille ei vielä olisi mutta "myyntimiehet "osaa asiansa.Kohdallani tämä tulee maksamaan
noin 42-48 t e ja asunnosta myydessä saisi ehkä 40te ja nyt ei kukaan ostaisi kun remontti merkitty papereihin.Et näissä as yhtiöissä huomaat jossain vaiheessa maksavasi asuntoa 2tai 3 kertaan.Tästä kun selviää jotenkin niin ok taloon ja äkkiä niin itse on päätäntävalta remonteissa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti mahdollisimman nuorena kiinni omistusasuntoon. Jossakin tilanteessa voi pääkaupunkiseudulla isojen perheasuntojen hinnat karata ulottuvilta niin pahasti, että jonkun säätiön vuokra- asunto voi olla järkevä vuokrauskohde. Samalla kuitenkin kannattaa pitää pieni sijoitusasunto tai pari. Tarvittaessa näistä voi irrottaa varat vaikka kesämökkiin ja ostaa sen velattomana.
Ennemmin sijoittaisin ylimääräiset rahani muualle kuin asuntoihin.
Pankki ei ole viime vuosikymmenenä paljon lainasta päässyt rikastumaan, toki tilanne on nyt muuttumassa. Vuokra esim. nykyisestä asunnostani olisi ollut jotakin 2000€/kk kieppeillä plus miinus nolla, eli olisihan tuota jonkin verran saanut maksella.