Prisma: lihavuuden anatomia - liikunta ei tutkitusti laihduta

Vierailija kirjoitti:

Kyllä liikunta nimenomaan laihduttaa. Vai oletteko nähneet satakiloista maratoonaria? Rasva ei kerry silloin, kun hormonit ja aineenvaihdunta on kunnossa. Hölkkäämistä tehokkaampiakin lajeja toki on. Mutta liikunta todellakin laihduttaa. Lihomisen päätepiste on täydellinen liikkumattomuus kuolinpedillä. Suomenkin telkkarissa on niitä ohjelmia, joissa näitä tapauksia dokumentoidaan.

Kyllä olen nähnyt montakin satakiloista maratoonaria. Ihan vinkkinä: ne ei tule ensimmäisten joukossa maaliin, mutta tulevat kuitenkin sen kuuden tunnin aikarajan aikana. Terveisin ylipainoinen maratoonari (en tosin sataa kiloa paina).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Länkkäreiden suurin ongelma on jatkuva syöminen. 70- ja 80-luvuilla syötiin paljon vehnää, muroja, pullaa ja perunaa, mutta aterioita oli ehkä 3 päivässä. Välipaloja ja napostelua ei harrastettu. Ihmiset olivat hoikkia.

Nykyihminen märehtii 5-20 kertaa päivässä, jatkuvasti pitää olla puputtamassa jotain.

Oletko huomannut että ravitsemussuositukset kehottavat tuohon? "Syö säännöllisesti ja usein, ja pidä verensokeria yllä välipaloilla"

3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa taitaa olla suositus. Monilla taitaa vain noiden lisäksi tulla otettua snacksia tv:tä katsellessa, työkaveri toi töihin jotain, kokouksessa olikin jokin lisukekahvin kaveriksi jne. 

Ammattiurheilijat ja fyysistä työtä tekevät ovat erikseen. Väestöstä heitä on todella harva. Useimmille meistä liikkuminen on joko kevyt koiralenkki tai muutaman kerran viikossa tehtyä. Helposti yliarvoimme liikunnan kulutuksen ja aliarvioimme syömisen kalorit. Lisäksi saatamme syödä joka päivä saman verran riippumatta oliko tänään treenipäivä vai ei. Emme mukaudu kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä liikunta nimenomaan laihduttaa. Vai oletteko nähneet satakiloista maratoonaria? Rasva ei kerry silloin, kun hormonit ja aineenvaihdunta on kunnossa. Hölkkäämistä tehokkaampiakin lajeja toki on. Mutta liikunta todellakin laihduttaa. Lihomisen päätepiste on täydellinen liikkumattomuus kuolinpedillä. Suomenkin telkkarissa on niitä ohjelmia, joissa näitä tapauksia dokumentoidaan.

Kyllä olen nähnyt montakin satakiloista maratoonaria. Ihan vinkkinä: ne ei tule ensimmäisten joukossa maaliin, mutta tulevat kuitenkin sen kuuden tunnin aikarajan aikana. Terveisin ylipainoinen maratoonari (en tosin sataa kiloa paina).

Olen juossut kaksi kertaa Helsinki City maratonin, ja kummallakin kerralla paino putosi vuoden treenin aikana kymmenen kiloa ilman tarkoitusta pudottaa painoa. Eli uskon kyllä, että kohtuullisen säännöllinen (5krt/vko), kova ja pitkäaikainen liikunta laihduttaa kyllä. Vaikka se maratonin juokseminen on elämys itsessään, laihtuu ihan hyvin ja treenaamisesta saatavat endorfiinit on hyviä, on se maraton itsessään sairas ja epäterve juoksu tavalliselle pulliaiselle niin kuin minä.

Olen 166 cm pitkä ja aina harrastanut jotain liikuntaa: lapsena jalkapalloa ja pihaleikkejä, aikuisena juoksua 20 vuotta, tehnyt fyysisiä töitä, sittemmin kävelykenkkejä, käynyt välillä salilla jne. Oli järkytys käydä vaa'alla kun se näytti 70 kiloa.

Kieltämättä 34-kokoiset paidat ovat kittanoita, mutta kaikki 36 koon vaatteet menevät kyllä aivan hyvin päälle ja en näytä ylipainoiselta. Nyt aloitin taas lihaskuntoharjoittelun jotta saan läskiä vähemmälle. Minulla auttaa juurikin liikunta pysymään sopivan kokoisena kun saan syödä enemmän. Inhoan laskea mitään kaloreita yhtä paljon kuin välipalojen napostelua jonkun verensokerin ylläpitämiseksi. Liikunta myös kumma kyllä vähentää ruokahalua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Länkkäreiden suurin ongelma on jatkuva syöminen. 70- ja 80-luvuilla syötiin paljon vehnää, muroja, pullaa ja perunaa, mutta aterioita oli ehkä 3 päivässä. Välipaloja ja napostelua ei harrastettu. Ihmiset olivat hoikkia.

Nykyihminen märehtii 5-20 kertaa päivässä, jatkuvasti pitää olla puputtamassa jotain.

Oletko huomannut että ravitsemussuositukset kehottavat tuohon? "Syö säännöllisesti ja usein, ja pidä verensokeria yllä välipaloilla"

3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa taitaa olla suositus. Monilla taitaa vain noiden lisäksi tulla otettua snacksia tv:tä katsellessa, työkaveri toi töihin jotain, kokouksessa olikin jokin lisukekahvin kaveriksi jne. 

Ammattiurheilijat ja fyysistä työtä tekevät ovat erikseen. Väestöstä heitä on todella harva. Useimmille meistä liikkuminen on joko kevyt koiralenkki tai muutaman kerran viikossa tehtyä. Helposti yliarvoimme liikunnan kulutuksen ja aliarvioimme syömisen kalorit. Lisäksi saatamme syödä joka päivä saman verran riippumatta oliko tänään treenipäivä vai ei. Emme mukaudu kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Olen tuo, joka pitkästikin intoutui kertomaan painohallinnastaan:-) Mielestäni olet täsmälleen oikeassa. Olen aina hämmästellyt näitä suosituksia mussuttaa koko ajan jotain. Parille nuoremmalle työkaverille olen sanonut painokeskusteluissa, että ei välipala kuulu minään olennaisena osana aikuisen elämään, se on lapsille se suositus. Aikuinen voi ottaa välipalaa tietysti, mutta vain, jos oikeasti on nälkä.

Ei kantaa mukana patukkaa, pähkinää, smoothieta, mitä lie vain sen vuoksi, että kuuluu syödä aterioiden välillä. He vastaavat, että näin pysyy aineenvaihdunta käynnissä. No kyllä se pysyy ihan niillä aterioillakin! 

Ennen kaikkea tämä välipalastelu tuntuu olevan tapa, josta on vaikea päästä eroon, vaikka paino selvästi nousee. On ymmärrettävää, että se on sellainen, ihminen on hyvän perään!

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten laihduin kun aloin pyöräillä työmatkat? Iltaisin söin pizzaa ja karkkia, jos jotain ruokavaliolle tein niin sen että söin vielä vähän enemmän herkkuja. Mutta laihduin. Enää en pyöräile (yli vuoteen) mutta en ole lihonut takaisin, edelleen syön herkkuja.

Olet luonnon ihme.

Itse aloin kävellä 1h, 5x viikossa. 3 kuukaudessa paino nousi 5kg!

Eli liikunta lisää vaan ruuanhimo.

N 100kg

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä liikunta nimenomaan laihduttaa. Vai oletteko nähneet satakiloista maratoonaria? Rasva ei kerry silloin, kun hormonit ja aineenvaihdunta on kunnossa. Hölkkäämistä tehokkaampiakin lajeja toki on. Mutta liikunta todellakin laihduttaa. Lihomisen päätepiste on täydellinen liikkumattomuus kuolinpedillä. Suomenkin telkkarissa on niitä ohjelmia, joissa näitä tapauksia dokumentoidaan.

Kyllä olen nähnyt montakin satakiloista maratoonaria. Ihan vinkkinä: ne ei tule ensimmäisten joukossa maaliin, mutta tulevat kuitenkin sen kuuden tunnin aikarajan aikana. Terveisin ylipainoinen maratoonari (en tosin sataa kiloa paina).

Olen juossut kaksi kertaa Helsinki City maratonin, ja kummallakin kerralla paino putosi vuoden treenin aikana kymmenen kiloa ilman tarkoitusta pudottaa painoa. Eli uskon kyllä, että kohtuullisen säännöllinen (5krt/vko), kova ja pitkäaikainen liikunta laihduttaa kyllä. Vaikka se maratonin juokseminen on elämys itsessään, laihtuu ihan hyvin ja treenaamisesta saatavat endorfiinit on hyviä, on se maraton itsessään sairas ja epäterve juoksu tavalliselle pulliaiselle niin kuin minä.

Elämys :'D

Juosta kisassa, josta ei voita mitään, vaan joutuu vielä itse maksamaan siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Länkkäreiden suurin ongelma on jatkuva syöminen. 70- ja 80-luvuilla syötiin paljon vehnää, muroja, pullaa ja perunaa, mutta aterioita oli ehkä 3 päivässä. Välipaloja ja napostelua ei harrastettu. Ihmiset olivat hoikkia.

Nykyihminen märehtii 5-20 kertaa päivässä, jatkuvasti pitää olla puputtamassa jotain.

Oletko huomannut että ravitsemussuositukset kehottavat tuohon? "Syö säännöllisesti ja usein, ja pidä verensokeria yllä välipaloilla"

3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa taitaa olla suositus. Monilla taitaa vain noiden lisäksi tulla otettua snacksia tv:tä katsellessa, työkaveri toi töihin jotain, kokouksessa olikin jokin lisukekahvin kaveriksi jne. 

Ammattiurheilijat ja fyysistä työtä tekevät ovat erikseen. Väestöstä heitä on todella harva. Useimmille meistä liikkuminen on joko kevyt koiralenkki tai muutaman kerran viikossa tehtyä. Helposti yliarvoimme liikunnan kulutuksen ja aliarvioimme syömisen kalorit. Lisäksi saatamme syödä joka päivä saman verran riippumatta oliko tänään treenipäivä vai ei. Emme mukaudu kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Olen tuo, joka pitkästikin intoutui kertomaan painohallinnastaan:-) Mielestäni olet täsmälleen oikeassa. Olen aina hämmästellyt näitä suosituksia mussuttaa koko ajan jotain. Parille nuoremmalle työkaverille olen sanonut painokeskusteluissa, että ei välipala kuulu minään olennaisena osana aikuisen elämään, se on lapsille se suositus. Aikuinen voi ottaa välipalaa tietysti, mutta vain, jos oikeasti on nälkä.

Ei kantaa mukana patukkaa, pähkinää, smoothieta, mitä lie vain sen vuoksi, että kuuluu syödä aterioiden välillä. He vastaavat, että näin pysyy aineenvaihdunta käynnissä. No kyllä se pysyy ihan niillä aterioillakin! 

Ennen kaikkea tämä välipalastelu tuntuu olevan tapa, josta on vaikea päästä eroon, vaikka paino selvästi nousee. On ymmärrettävää, että se on sellainen, ihminen on hyvän perään!

Kun säätelyjärjestelmä toimii, niin ei tarvitse selitellä yllätyskiloja. Itse söin eilen viimeisen kerran kello 15 ja seuraavan kerran aamiaisella 7.30, koska ei ollut välissä nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Länkkäreiden suurin ongelma on jatkuva syöminen. 70- ja 80-luvuilla syötiin paljon vehnää, muroja, pullaa ja perunaa, mutta aterioita oli ehkä 3 päivässä. Välipaloja ja napostelua ei harrastettu. Ihmiset olivat hoikkia.

Nykyihminen märehtii 5-20 kertaa päivässä, jatkuvasti pitää olla puputtamassa jotain.

Oletko huomannut että ravitsemussuositukset kehottavat tuohon? "Syö säännöllisesti ja usein, ja pidä verensokeria yllä välipaloilla"

3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa taitaa olla suositus. Monilla taitaa vain noiden lisäksi tulla otettua snacksia tv:tä katsellessa, työkaveri toi töihin jotain, kokouksessa olikin jokin lisukekahvin kaveriksi jne. 

Ammattiurheilijat ja fyysistä työtä tekevät ovat erikseen. Väestöstä heitä on todella harva. Useimmille meistä liikkuminen on joko kevyt koiralenkki tai muutaman kerran viikossa tehtyä. Helposti yliarvoimme liikunnan kulutuksen ja aliarvioimme syömisen kalorit. Lisäksi saatamme syödä joka päivä saman verran riippumatta oliko tänään treenipäivä vai ei. Emme mukaudu kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Suositusten mukaan syöminen on varma tapa lihoa.

Ehkä kannattas kerrata liikunnan muut vaikutukset kuin se vähäinen kalorinkulutus, nimenomaan ne muut hyödyt suuressa osassa hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä liikunta nimenomaan laihduttaa. Vai oletteko nähneet satakiloista maratoonaria? Rasva ei kerry silloin, kun hormonit ja aineenvaihdunta on kunnossa. Hölkkäämistä tehokkaampiakin lajeja toki on. Mutta liikunta todellakin laihduttaa. Lihomisen päätepiste on täydellinen liikkumattomuus kuolinpedillä. Suomenkin telkkarissa on niitä ohjelmia, joissa näitä tapauksia dokumentoidaan.

Kyllä olen nähnyt montakin satakiloista maratoonaria. Ihan vinkkinä: ne ei tule ensimmäisten joukossa maaliin, mutta tulevat kuitenkin sen kuuden tunnin aikarajan aikana. Terveisin ylipainoinen maratoonari (en tosin sataa kiloa paina).

Olen juossut kaksi kertaa Helsinki City maratonin, ja kummallakin kerralla paino putosi vuoden treenin aikana kymmenen kiloa ilman tarkoitusta pudottaa painoa. Eli uskon kyllä, että kohtuullisen säännöllinen (5krt/vko), kova ja pitkäaikainen liikunta laihduttaa kyllä. Vaikka se maratonin juokseminen on elämys itsessään, laihtuu ihan hyvin ja treenaamisesta saatavat endorfiinit on hyviä, on se maraton itsessään sairas ja epäterve juoksu tavalliselle pulliaiselle niin kuin minä.

Elämys :'D

Juosta kisassa, josta ei voita mitään, vaan joutuu vielä itse maksamaan siitä.

Voittaa itsensä. Suosittelen.

Itse laihdun nimenomaan pelkällä syömisellä. Jos liikun koen niin hirveetä nälkää, että syön helposti liikaa ja on koko ajan mieliteko. Tottakai yritän pientä hyötyliikuntaa pitää elämässä, mutta vasta sitten kun saan painoa kunnolla alas voin lisätä liikuntaa. Nyt -5kg tänä vuonna, pyrin pikkuhiljaa saamaan -20kg pois niin pääsen normaalin painon rajalle.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina hämmästellyt näitä suosituksia mussuttaa koko ajan jotain. Parille nuoremmalle työkaverille olen sanonut painokeskusteluissa, että ei välipala kuulu minään olennaisena osana aikuisen elämään, se on lapsille se suositus. Aikuinen voi ottaa välipalaa tietysti, mutta vain, jos oikeasti on nälkä.

Virallinen suositus ei vain ole mikään "mussuta koko ajan". Välipalat syödään tarvittaessa ja monesti aikuinen ei niitä tarvitse. On sitten hetkiä, jolloin välipala puolustaa paikkaansa. Silloinkin hyvä tajuta millainen sen välipalan kannattaa olla. Muutama voileipä päällisineen ei ole mikään välipala, vaan lähestyy jo ateriaa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Länkkäreiden suurin ongelma on jatkuva syöminen. 70- ja 80-luvuilla syötiin paljon vehnää, muroja, pullaa ja perunaa, mutta aterioita oli ehkä 3 päivässä. Välipaloja ja napostelua ei harrastettu. Ihmiset olivat hoikkia.

Nykyihminen märehtii 5-20 kertaa päivässä, jatkuvasti pitää olla puputtamassa jotain.

Oletko huomannut että ravitsemussuositukset kehottavat tuohon? "Syö säännöllisesti ja usein, ja pidä verensokeria yllä välipaloilla"

3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa taitaa olla suositus. Monilla taitaa vain noiden lisäksi tulla otettua snacksia tv:tä katsellessa, työkaveri toi töihin jotain, kokouksessa olikin jokin lisukekahvin kaveriksi jne. 

Ammattiurheilijat ja fyysistä työtä tekevät ovat erikseen. Väestöstä heitä on todella harva. Useimmille meistä liikkuminen on joko kevyt koiralenkki tai muutaman kerran viikossa tehtyä. Helposti yliarvoimme liikunnan kulutuksen ja aliarvioimme syömisen kalorit. Lisäksi saatamme syödä joka päivä saman verran riippumatta oliko tänään treenipäivä vai ei. Emme mukaudu kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Suositusten mukaan syöminen on varma tapa lihoa.

Taitaa harvemmassa olle ne ihmiset, jotka aidosti söisi suositusten mukaan. Useimmat syövät liikaa, liika usein ja herkuttelevat liikaa. 3 ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa. Ei noiden ulkopuolella mitään snackseja, herkkuja tai muita juomia kuin vesi. Taitaa harvaan jäädä ketkä noin oikeasti toimisi.  

Minä olen laihduttanut kahdesti kymmenisen kiloa. Siis samoja kymmentä kiloa, koska ekalla kerralla ne kilot eivät pudonneet. Siksi pidin vähän kaukos, muutin toimintaa, ja kilot putosivat.

1. Kerta: 1500 kaloria pv. Kuutena päivänä viikossa 30 min kuntopyörää. Tuli hiki,

Tulos: kolme kiloa putosi, sitten jäi junnaamaan.

2. Kerta: 1300 kaloria pv. 2-3 päivänä viikossa 30 min kuntosalilla. Isoja lihaksia, ei tullut hiki.

tulos: kilot putosivat suunnitellusti.

Tällä kokemuksella väitän, että tuo määrä liikuntaa ei vaikuta yhtään mitenkään kalorinkulutukseen, vaikka laskurit muuta väittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa ohjelmassa kerrottiin ettei hadza-heimolla ollut ylipainoa, diabetestä tai muita lihavuuden aiheuttamia vaivoja. He syövät terveellisesti ja liikkuvat paljon. Länsimaisen lihavuuden suurin syy on ravinto ja nimenomaan ultraprosessoitu ravinto.

Määrittele ultraprosessoitu.

Ultraprosessoidun ruuan tunnistaa kuulemma siitä, että makua, väriä ja säilyvyyttä on paranneltu aineilla, joita ei löydy kotikeittiöstä. Esimerkiksi rasvat, öljyt, hapanmaitotuotteet ym. on prosessoituja, mutta ei ultraprosessoituja. Kananugetit, ranskalaiset, pikanuudelit, monet myslit ja murot, proteiinipatukat ym. ovat ultraprosessoituja.

Esim. työpaikalla näkee kyllä ihan suoraan lounaspöydässä ylipainoisten ihmisten ylipainon syyn. Samaa ruokaa samalta linjastolta mutta annoskoko tuplat verrattuna normaalipainoisiin. Ylipäätään nykyihmisen tulisi oppia sietämään nälkää. Nälkä ei ole haitallista (toisin kuin jano), jos nälän tunnetta sietää hetken elimistö sirtyy käyttämään energiaa pidempiaikaisista varastoista. Monet tutkimukset ovat osoittaneet paastoamisen pidentävän elinikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kanssa ymmärrä mikä sitten on oikea tapa laihtua, jos dieeteissä keho menee vaan säästöliekille ja lihakset katoaa. Eikä liikuntakaan nyt sitten auta.

Pitänee varmaan vaan tyytyä olee pullukka.

Elintapojen (ja ensisijaisesti syömistapojen) pysyvä muutos laihduttaa. Ei mikään dieetti.

Dieetti on ruokavalio.

Kalorivajeella laihdutetaan, liikunnalla pidetään kilot poissa.

Vierailija kirjoitti:

Esim. työpaikalla näkee kyllä ihan suoraan lounaspöydässä ylipainoisten ihmisten ylipainon syyn. Samaa ruokaa samalta linjastolta mutta annoskoko tuplat verrattuna normaalipainoisiin. Ylipäätään nykyihmisen tulisi oppia sietämään nälkää. Nälkä ei ole haitallista (toisin kuin jano), jos nälän tunnetta sietää hetken elimistö sirtyy käyttämään energiaa pidempiaikaisista varastoista. Monet tutkimukset ovat osoittaneet paastoamisen pidentävän elinikää.

Tähän päälle sitten mussutetaan herkkuja pitkin iltaa ja liikutaan vähemmän.