Miksi nimiäisiin halutaan suvun kastemekko ja muita kristillisiä perinteitä?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko miettineet, että semmoinenkin on kuin hätäkaste sairaalle vauvalle? Siinä ei mekkoa eikä muutakaan mekkoa ehditä pukea vauvalle. Väittääkö nyt joku, että kaste olisi jotenkin vähemmän arvokas? Ei sillä mekolla ole merkitystä kuin juhlamielen tuojana aikuisille, mikä tietenkin heille suotakoon. Muistetaan nyt kuitenkin, mikä on oikeasti tärkeää.

Hätänimiäiset kai ne silloinkin on, kun vanhemmat eivät halua lastaan kastaa muutenkaan kristilliseen tapaan. Tärkeintä on tosiaan olla uskollinen itselleen ja valitsemalleen tielle. Sitä sanotaan rehellisyydeksikin.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ne antaa aikanaan 15-vuotiaalle rippiristinkin vaikkei lapsi käy rippikoulua. Kun suvun "perinteet" 😆

Entäpä sitten. Monet ristikorut ovat hyvin kauniita. Kaikilla ei ole fakkiintunutta pakkomiellettä nähdä kaikkialla jotain uskonnollista. Risti voi kuvata jotain muutakin. Esim. kelttiristillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ne antaa aikanaan 15-vuotiaalle rippiristinkin vaikkei lapsi käy rippikoulua. Kun suvun "perinteet" 😆

😂😂😂

Voisiko isämmaallisen ja arvokonservatiivisen kristityn vauvan pukea Moskovan Patriarkka Kirillin suosimaan ”kultainen tekopenis” asukokonaisuuteen? Voisiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllähän tuo kastemekko nimiäisissä myötähäpeää aiheuttaa. Onhan niitä nyt muitakin asiallisempia juhla-asuja.

Kertoo paljon ihmisen henkisestä tilasta, jo vauvan päällä olevan puhdas asiallinen vaate aiheuttaa myötähäpeää. Suosittelen psykiatriasta hoitoa. 

KASTEmekko on kastetta varten, ei kukaan sellaista joulujuhlaan tai synttäreillekään pue. Pälli 😂

Niin? Oletko jotenkin vammainen, kun et pysty hahmottamaan, että vaatteita voi käyttää tasan niissä tilanteissa kuin itse haluaa. Mikään ei estä laittamasta vaikka HÄÄmekkoa joulupöytään päälle. Ei pidä olla niin kaavoihin kangistunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on mekko, osa suvun historiaa.

Kappale kangasta. 

Mitä väliä, ihan oikeasti?

Totta, ei oikeastaan väliä. joten kyseistä kangaskappaletta ei tarvitse jokaiselle lapselle lainata.

Ei tarvitse. Mutta saa, jos haluaa. Normaaliälyisissä perheissä ei palvota mekkoa uskonnollisena symbolina, vaan sitä käsitellään ihan vain vaatteena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatko sinä päättää, onko suvun kastajaismekko "vahvasti kristillinen" vai voitaisiinko valinta tehdä jokaisessa perheessä itse?

Niin minun kuin mieheni suvussa on oltu monta sukupolvea tapakristittyjä, vanhempamme erosivat kirkosta 60- ja 70-luvulla. Sitä vanhemmat sukulaiset olisivat mahdollisesti myös eronneet, jos se olisi ollut tapana. Suvun kastajaismekko on jo usean sukupolven ennen meidän lapsia ollut siirtymärituaaliin liittyvä asu, jossa juhlitaan uutta lasta ja sukuyhteyttä, kristillisyys on tilaisuudessa ollut pakollinen paha. 

Perinteet uudistuvat ja lainaavat muista kulttuureista ja tavoista. Niin teki kristinusko aikanaan, miksi me ateistit emme voisi poimia itsellemme mieluisia piirteitä suomalaisille tutuista kristillisistä tavoista?

Perhe saa valita ihan itse. Mutta koska kyseessä on suvun kastemekko, niin nimiäisiin sitä ei saa, jos mekon omistaja niin päättää. Meillä se on isoäitini ja hänen jälkeensä tätini. Oman kastemekon perhe voi tietenkin hankkia.

Juuri näin. Eli kun meidän tilanteessa toisessa suvussa ei ollut mekkoa, mutta toisessa oli 20-luvulla tehty, joka oli kiertänyt ennen meidän lapsia jo monessa nimenantojuhlassa, ja jota suvun vanhimmat nimenomaan toivoivat käytettävän, tottahan sen puimme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Kaste on kristillistä.

Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa. 

Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.

Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.

Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Kaste on kristillistä.

Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa. 

Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.

Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.

Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.

Meinaatko, että pitäisi olla ihan alasti koko nimiäisväen?

OT: Käyttääkö kukaan maistraattihäissä valkoista hääpukua huntuineeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Kaste on kristillistä.

Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa. 

Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.

Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.

Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.

Ei sinulla ole mitään mahdollisuutta estää ketään käyttämästä kastemekkoa nimiäisissä. Olet säälittävä ja merkityksetön. :D

Siis mistä ap on saanut päähänsä että kastemekko on kristillinen perinne? Perinteen mukaan kastettavat olivat raavaita miehiä ja kastaminen tapahtui joessa. Ei heitä silkkimekkoon sullottu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Perehdypä vähän kasteen teologiaan niin ymmärrät, että kastemekko ei ole vain valkoinen mekko. 

t. uskonnoton mutta yleissivistynyt

Kun katsoo esim pari sataa vuotta vanhempia maalauksia lasten kastajaisista, lapset ovat joko alastomia tai kullanvärisiin ja purppuraisiin kapaloihin käärittyjä.

Missäköhän maassa ja missä yhteiskuntaluokassa näitä kultaisia ja purppuraisia oli... Tuskin Suomessa koskaan.

Joo, kato ne maalaukset yleensä esittävät kuninkaallisia ja keisarillisia lapsia ympäri Eurooppaa. Ruotein kuninkaallisita on myös maalauksia. Suomalaisen talonpoikaiskakaran kasteesta ei ole maalauksia ennen 1800-luvun loppua. On kyllä sanallisia kuvauksia ja esim yhdestä varastetusta kastevaatteesta tuomiokirjassa. Se oli ”musta kangas” (svart klädhe). Ei siis valkoinen mekko sekään..

kyllä nuo perinteet ovat ihan kivoja ja luovat juhlaan tunnelmaa, vaikka minulla ei olekaan harhoja, enkä usko taruolentoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Kaste on kristillistä.

Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa. 

Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.

Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.

Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.

Eivät nuo kristinuskoon liity. Noita kaikkia rituaaleja esiintyy kaikissa kulttuureissa, osa vähän eri nimillä. Eivät tosiaan ole mikään kristittyjen juttu. Typerää yrittää omia itselleen rituaalit, jotka kuuluvat ihmisen käytökseen kaikkialla maapallolla, aikakaudesta ja uskonnosta riippumatta.

Mitä ihmeen kristillistä on muka jossain muka jossain lapsen mekossa?

--sen enempää kuin vaikkapa hääpuvussa??

Vierailija kirjoitti:

OT: Käyttääkö kukaan maistraattihäissä valkoista hääpukua huntuineeen?

Kyllä. Olen ollut sellaisissa häissä. Tiesithän, että valkoinen häämekko ja huntu eivät ole millään tasolla uskonnollisia symboleja? 

Hunnuttautuminen on ikivanha Lähi-idän kulttuureihin kuulunut tapa, jossa huntu liitetään naisen siveyteen ja kunnollisuuteen. Hunnulla pyritään peittämään hekumallisiksi mielletyt naisen hiukset ja estämään miesten syntisiä ajatuksia. Lännessä morsian voi käyttää häissään morsiushuntua, joka alun perin on symboloinut neitsyyttä. Nykyaikana hunnun käyttö liittyy enemmän romanttiseen hääsymboliikkaan. Leski on voinut käyttää suruajan

Valkoinen väri symboloi puhtautta, ja perinteisesti valkoiseen hääpukuun saivat pukeutua vain neitsyet.

Ei minusta sinänsä ole ihmeellistä, että haluaa liittää lapsensa osaksi suvun perinteitä, käyttää samaa kastemekkoa ja ehkä lainata kastemaljaakin, vaikka ei haluakaan liittää lastaan kristilliseen seurakuntaan.

Tätä haluavan tulisi kuitenkin hänenkin kunnioittaa toisten  tunteita näihin pyhiksi siunattuihin (malja) tai koettuihin (se mekko) liittyen. Näinhän he itsekin toivovat kunnioitettavan omaa uskontoaan/uskonnottomuuttaan, ja muita elämän valintoja, jotka ehkä poikkeavat suvun perinteistä. Miksi siis loukata toisten kristillistä vakaumusta ja siihen kuuluvia esineitä liittämällä ne osaksi jotain aivan muuta, jos se toisista tuntuu pahalta?

Itselleni siis ihan sopisi että tyttärieni kastemekko olisi nimiäiskäytössä, mutta kastemaljaa en haluaisi nähdä karkkikuppina, se loukkaisi minun tunteitani kovasti. Ja luulen, että jos anoppini vielä eläisi, hänelle voisi se kastemekkokin olla hankala homma.

Voisko ne nuoretkin olla joskus armollisia suvun muita jäseniä kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kristillistä kastemekossa on?

Ei mitään, ihan maallista touhua.

Kaste on kristillistä.

Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa. 

Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.

Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.

Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.

Kaikkiin uskontoihin kuuluu jonkinlainen syntymä/nimeämisrituaali, avioitumisrituaali ja hautaamisrituaali. Jopa pakanat antavat lapsilleen nimiä, solmivat avioliittoja ja hautaavat vainajat. Myös eräänlaisia ehtoollisia on monissa muissakin uskonnoissa kuin kristinuskossa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä se oli vauvan isovanhemmille tärkeää, että saivat lapsesta kuvan suvun kastemekossa.

Juuri näin! Minun äitini on kirjaillut jokaisen lapsen nimen puvun helmaan.