Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Mikä ihme syy olla menemättä haastatteluun? Mulla oli aikanas 20 km työmatka pyöräillen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KÖyhillä ei todellakaan ole aina mitään käyttökelpoista myytävää eikä se ole kannattavaa.

Joitain tavaroita kyllä on, jotka toimii yhä. Olisi hienoa jos olisi olemassa joku köyhien tavaranvaihto- tai lainausrinki. Voisi lainata vaikka lautapelejä tai vasaraa toiselle köyhälle. Tai palveluita. Joku osaa leipoa ja joku toinen taas neuloa sukkia, joku voisi vaikka ulkoiluttaa vanhuksen koiraa. En tiedä, ehkä tällanen onkin jo. Edellisessä taloyhtiössäni oli tuon tapaista toimintaa.

Miksi köyhät eivät järjestä tuollaista toimintaa, on päivät aikaa. No siksi, että köyhä ei koskaan saata vaivautua, kaiken pitää tulla varmasti ilmaiseksi ja helpolla, muuten köyhä ei ala.

Köyhyys on ajattelutapa, sekaisin laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä.

Aamen. Todellakin köyhyys on ajattelutapa, laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä. Mä tulen köyhääkin köyhemmästä perheestä ja peräti persaukisesta suvusta, kouluttamattomista väkivaltaisista vanhemmista, olen asunut lastenkodissa ja turvakodissa, oma äiti tuhosi huijaamalla mun luottotiedot vuosiksi kun täysi-ikäistyin, sekä kliseisesti olen sairastanut todella hankalia sairauksia, mutta..

Kaivauduin ulos kuopasta ja vuosikausia on asiat paremmin kuin hyvin. On omaisuutta, kiinteistöjä, hyvät tulot, hyvä mies ja kaikki mistä tuolla huudellaan, että varakkaan tunnistaa. Varmaan mun ois pitänyt jäädä tällä köyhyyslogiikalla mitä täältä saa lukea, maahan makaamaan ja valittamaan, miten ei voi mitenkään tehdä yhtään mitään muuta kuin olla vaan köyhä.

Mut mitäpä minä tiedän, enhän voi mistään mitään tajuta kun nyt olenkin "rikas", tajuhan siitä lähtee kaiken suhteen kun rahatilanne muuttuu.. hohhoijjaa

Se mitä sun nyt pitäisi tajuta on, että on erilaisia elämäntilanteita eikä niihin voi aina vaikuttaa itse. Ja muistaa millasta on olla köyhä.

Kyllä minä sen köyhyyden muistan. Ja senkin., että TEIN asialle jotakin, jottei aina tarvitse olla köyhä. Ne jotka myös jäävät köyhiksi eivät tee mitään tai ainakaan tarpeeksi, he odottavat kaikkea valmiina tai vähintään helpolla.  Yhtään yritteliästä köyhää en tunne, he kaikki ovat aikaa sitten päässeet köyhyydestään, kuten minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KÖyhillä ei todellakaan ole aina mitään käyttökelpoista myytävää eikä se ole kannattavaa.

Joitain tavaroita kyllä on, jotka toimii yhä. Olisi hienoa jos olisi olemassa joku köyhien tavaranvaihto- tai lainausrinki. Voisi lainata vaikka lautapelejä tai vasaraa toiselle köyhälle. Tai palveluita. Joku osaa leipoa ja joku toinen taas neuloa sukkia, joku voisi vaikka ulkoiluttaa vanhuksen koiraa. En tiedä, ehkä tällanen onkin jo. Edellisessä taloyhtiössäni oli tuon tapaista toimintaa.

Miksi köyhät eivät järjestä tuollaista toimintaa, on päivät aikaa. No siksi, että köyhä ei koskaan saata vaivautua, kaiken pitää tulla varmasti ilmaiseksi ja helpolla, muuten köyhä ei ala.

Köyhyys on ajattelutapa, sekaisin laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä.

Aamen. Todellakin köyhyys on ajattelutapa, laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä. Mä tulen köyhääkin köyhemmästä perheestä ja peräti persaukisesta suvusta, kouluttamattomista väkivaltaisista vanhemmista, olen asunut lastenkodissa ja turvakodissa, oma äiti tuhosi huijaamalla mun luottotiedot vuosiksi kun täysi-ikäistyin, sekä kliseisesti olen sairastanut todella hankalia sairauksia, mutta..

Kaivauduin ulos kuopasta ja vuosikausia on asiat paremmin kuin hyvin. On omaisuutta, kiinteistöjä, hyvät tulot, hyvä mies ja kaikki mistä tuolla huudellaan, että varakkaan tunnistaa. Varmaan mun ois pitänyt jäädä tällä köyhyyslogiikalla mitä täältä saa lukea, maahan makaamaan ja valittamaan, miten ei voi mitenkään tehdä yhtään mitään muuta kuin olla vaan köyhä.

Mut mitäpä minä tiedän, enhän voi mistään mitään tajuta kun nyt olenkin "rikas", tajuhan siitä lähtee kaiken suhteen kun rahatilanne muuttuu.. hohhoijjaa

Sieltähän se pilkistikin: hyvä mies.

Kuinka moni entinen köyhä unohtaa mainita, että myös elämänkumppanilla ja parisuhteessa elämisellä on ollut oma osuutensa vaurastumiseen.

Kun maksaa kulut kahdesta pussista miltei aina jää jotain säästöön. Myös lainan saanti on helpompaa kahdella tienaavalla.

Jos elää yksin niin koko ajan maksaa vähintään puolta vähemmillä tuloilla kaikki kulut. Lainaa on vaikea saada yksin jos ei ole ainakin keskituloinen.

Minä saan noin 1000 euroa eläkettä. Elän yksin. Maksan yksin kuluni.

Jos asuisin parisuhteessa 1000 euron eläkeläisen kanssa toisella 1000 eurolla maksaisimme kulut, toinen 1000 euroa jäisi muuhun käyttöön. Jopa säästöönkin jäisi. Pystyisimme asumaan tässä samassa asunnossa kuin nytkin asun.

Tyhmä minä, kun en hoksaa noin helppoa keinoa rikastumiseen kuin hyvä mies.

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.

Niinpä. Minä sain ekan työpaikan kun olin 15v, ja ekan oman auton kun olin 32 v. Mutta en olekaan köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KÖyhillä ei todellakaan ole aina mitään käyttökelpoista myytävää eikä se ole kannattavaa.

Joitain tavaroita kyllä on, jotka toimii yhä. Olisi hienoa jos olisi olemassa joku köyhien tavaranvaihto- tai lainausrinki. Voisi lainata vaikka lautapelejä tai vasaraa toiselle köyhälle. Tai palveluita. Joku osaa leipoa ja joku toinen taas neuloa sukkia, joku voisi vaikka ulkoiluttaa vanhuksen koiraa. En tiedä, ehkä tällanen onkin jo. Edellisessä taloyhtiössäni oli tuon tapaista toimintaa.

Miksi köyhät eivät järjestä tuollaista toimintaa, on päivät aikaa. No siksi, että köyhä ei koskaan saata vaivautua, kaiken pitää tulla varmasti ilmaiseksi ja helpolla, muuten köyhä ei ala.

Köyhyys on ajattelutapa, sekaisin laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä.

Aamen. Todellakin köyhyys on ajattelutapa, laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä. Mä tulen köyhääkin köyhemmästä perheestä ja peräti persaukisesta suvusta, kouluttamattomista väkivaltaisista vanhemmista, olen asunut lastenkodissa ja turvakodissa, oma äiti tuhosi huijaamalla mun luottotiedot vuosiksi kun täysi-ikäistyin, sekä kliseisesti olen sairastanut todella hankalia sairauksia, mutta..

Kaivauduin ulos kuopasta ja vuosikausia on asiat paremmin kuin hyvin. On omaisuutta, kiinteistöjä, hyvät tulot, hyvä mies ja kaikki mistä tuolla huudellaan, että varakkaan tunnistaa. Varmaan mun ois pitänyt jäädä tällä köyhyyslogiikalla mitä täältä saa lukea, maahan makaamaan ja valittamaan, miten ei voi mitenkään tehdä yhtään mitään muuta kuin olla vaan köyhä.

Mut mitäpä minä tiedän, enhän voi mistään mitään tajuta kun nyt olenkin "rikas", tajuhan siitä lähtee kaiken suhteen kun rahatilanne muuttuu.. hohhoijjaa

Se mitä sun nyt pitäisi tajuta on, että on erilaisia elämäntilanteita eikä niihin voi aina vaikuttaa itse. Ja muistaa millasta on olla köyhä.

Kyllä minä sen köyhyyden muistan. Ja senkin., että TEIN asialle jotakin, jottei aina tarvitse olla köyhä. Ne jotka myös jäävät köyhiksi eivät tee mitään tai ainakaan tarpeeksi, he odottavat kaikkea valmiina tai vähintään helpolla.  Yhtään yritteliästä köyhää en tunne, he kaikki ovat aikaa sitten päässeet köyhyydestään, kuten minäkin.

Et ota huomioon mitä elämä voi tuoda tullessaan. Ajattelet, että olit köyhä ja teit sille jotakin ja tilanne on silloin ikuinen.

Monella on niin, että on ollut, jos ei rikas niin hyvässä elämäntilanteessa. Mutta sitten on tullut asioita, monesti monia yhtäaikaa jotka ovat muuttaneet sen tilanteen ihan toiseksi.

Eivät he ole jääneet köyhiksi, he ovat tipahtaneet köyhiksi.

Usein siihen tilanteeseen liitty myös sairautta tai niin syvä ja monimuotoinen ahdinko, ettei enää pysty nousemaan.

Mutta tätähän täällä ei tulla ikinä ymmärtämään.

Kuin ne jotkut jotka jotakin ymmärtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.

Asia mitä monet eivät tajua kuinka paljon energiaa se jatkuva kituuttaminen kuluttaa ja epävarmuus. Minäkin kävin pyörällä töissä kun oli kokopäivätyö, ok palkka ja mies jakamassa kulut ja lastenhoidon. Jäi energiaa ja aikaa kulkea huvikseen pyörällä vaikkei ollut pakko. Kun sitten myöhemmin olin yh eikä ok-palkkasta töitä enää löytynyt, ei olisi voimavaroja ollut tuohon, eikä edes aikaa kun se päiväkoti aukesi ja meni kiinni tietyn ajan puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän ketjuun jo aiemmin kommentoin, että kaikki säästövinkit sopivat paremmin keskituloisille kuin köyhille.

Osta tarjouksesta varastoon. Köyhillä ei ole millä ostaa eikä mitään tilaakaan varastoida mitään.

Kerää marjoja ja osta punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Köyhällä ei ole pakastinta.

Myy tavaraa kirppiksellä. Köyhällä ei ole mitään myytävää.

Käy vahtimassa naapurin lapsia tai leikkaamassa naapurin mummon nurmikko. Köyhien naapurissa ei asu ketään maksukykyistä.

Ja sitten ne klassiset: älä osta take away kahvia, lopeta maksukanavat ja lehtitilaukset, käy harvemmin kampaajalla ja hierojalla yms. mihin köyhällä ei ole muutenkaan varaa.

Osta lanttua ja naurista. Niistäkö yksinhuoltaja työpäivän jälkeen jaksaa keitellä ruoat lapsille ja lapset vielä suostuvat syömään :)

Keksitään lisää.

Mikä tahansa huonekalu tai kodinkone: hae roskalavalta ilmaiseksi.

Rahat ei tahdo riittää ruokaan: käy leipäjonosta kassillinen.

Köyhän lähiympäristössä roskalavoilla on korkeintaan purkujätettä, eikä ole mitään ilmaista ruuanjakelua. EU:n avustus jaetaan kerran vuodessa.

Roskalavoilta saa luteita. Kellä olisi halua ja varaa myrkytykseen?

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?

kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?

Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.

Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.

Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.

Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.

Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.

Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.

läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt.  Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.

 

Miten toi sydänsairaus käytännössä oireili? Miten paljon aiheutti kipua? Aiheuttiko uupumusta? Alensiko stressinsietokykyä? Kärsikö hän masennuksesta? Mitä jokapäiväisiä oireita hänellä oli?

Se on sydänsairaus. Mietipä itse sen vakavuutta, jos sydän lakkaa toimimasta edes hetkeksi.

Siinä ei teidän vihervassareiden ahdistuskohtaukset pääse samalle viivalle.

Tuo kyselyviesti taisi olla ironiaa..  Köyhiltä kun tivataan jok'ikinen yksityiskohta tarkkaan, jotta päästään pätemään, eikä uskota heidän kertomuksiaan.

Täällä lähes jokainen viesti on suomalaisia pilkkaava,vähättelevä ja riidan eripuran lietsomista. Joten jos ajattelisitte omaa parasta ette txt mitään. Ajan haaskausta. Annatte negatiivisten viedä energia ne. Siihen ne pimeyden matalat ovelasti teitä vie.

Olet kyllä niin oikeassa. Olen tänä vuonnakin jo "päättänyt" useamman kerran, että en tule tänne enää, en tuhlaa arvokasta energiaani ja aikaani tähän pas kaan. Mutta silti tulen, joka päivä. :( Tämä on valitettavasti hirveän addiktoivaa. Ja nyt kun olen ollut kipeänä, en ole jaksanut paljon mitään tehdäkään, niin helppo roikkua netissä... Käyn mä kyllä positiivisillakin sivuilla, joten ei tämä nyt ihan pelkästään tällä palstalla olemista ole.

Älä nyt ole Nelli Negatiivinen! Myy yksittäinen kynttilä nettikirpputorilla, kyllä se siitä iloksi muuttuu!! Jos oikein lannistaa, suunnittele tulevaa roskalava-pakastimen kontiinkantoreissua, on jotain odotettavaa, kunhan tervehdyt! 😃

:D No voi, kun valitettavasti minulla on jo pakastin enkä nyt tähän hätään tarvitse toista. Kynttilöitä tykkään polttaa, joten niitä ei oikein myyntiin liikene. Pari ylimääräistä tulitikkuaskia voisi löytyä. Pitäisikö kokeilla niiden myyntiä Torilla, sentti/kpl ehkä?

Minulla on sellaisia tuikkuja jäänyt jäljelle kun ei ole ollut sitä lankaa mikä sytytetään palamaan. On aina niitäkin seassa paketissa.

Ostaiskohan joku varakas niitä, ovat ihan hyviä, ei vaan voi polttaa. Kun ovat niin nuukia ja tarkkoja eivät raatsi kuitenkaan tuikkuja polttaa niin itseasiassahan tuikku on silloin ikuinen.

Hyvä ostos olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.

Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..

Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?

Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..

Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sugar Beth kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?

kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?

Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.

Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.

Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.

Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.

Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.

Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.

läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt.  Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.

 

Miten toi sydänsairaus käytännössä oireili? Miten paljon aiheutti kipua? Aiheuttiko uupumusta? Alensiko stressinsietokykyä? Kärsikö hän masennuksesta? Mitä jokapäiväisiä oireita hänellä oli?

Se on sydänsairaus. Mietipä itse sen vakavuutta, jos sydän lakkaa toimimasta edes hetkeksi.

Siinä ei teidän vihervassareiden ahdistuskohtaukset pääse samalle viivalle.

Tuo kyselyviesti taisi olla ironiaa..  Köyhiltä kun tivataan jok'ikinen yksityiskohta tarkkaan, jotta päästään pätemään, eikä uskota heidän kertomuksiaan.

Täällä lähes jokainen viesti on suomalaisia pilkkaava,vähättelevä ja riidan eripuran lietsomista. Joten jos ajattelisitte omaa parasta ette txt mitään. Ajan haaskausta. Annatte negatiivisten viedä energia ne. Siihen ne pimeyden matalat ovelasti teitä vie.

Olet kyllä niin oikeassa. Olen tänä vuonnakin jo "päättänyt" useamman kerran, että en tule tänne enää, en tuhlaa arvokasta energiaani ja aikaani tähän pas kaan. Mutta silti tulen, joka päivä. :( Tämä on valitettavasti hirveän addiktoivaa. Ja nyt kun olen ollut kipeänä, en ole jaksanut paljon mitään tehdäkään, niin helppo roikkua netissä... Käyn mä kyllä positiivisillakin sivuilla, joten ei tämä nyt ihan pelkästään tällä palstalla olemista ole.

Älä nyt ole Nelli Negatiivinen! Myy yksittäinen kynttilä nettikirpputorilla, kyllä se siitä iloksi muuttuu!! Jos oikein lannistaa, suunnittele tulevaa roskalava-pakastimen kontiinkantoreissua, on jotain odotettavaa, kunhan tervehdyt! 😃

:D No voi, kun valitettavasti minulla on jo pakastin enkä nyt tähän hätään tarvitse toista. Kynttilöitä tykkään polttaa, joten niitä ei oikein myyntiin liikene. Pari ylimääräistä tulitikkuaskia voisi löytyä. Pitäisikö kokeilla niiden myyntiä Torilla, sentti/kpl ehkä?

Minulla on sellaisia tuikkuja jäänyt jäljelle kun ei ole ollut sitä lankaa mikä sytytetään palamaan. On aina niitäkin seassa paketissa.

Ostaiskohan joku varakas niitä, ovat ihan hyviä, ei vaan voi polttaa. Kun ovat niin nuukia ja tarkkoja eivät raatsi kuitenkaan tuikkuja polttaa niin itseasiassahan tuikku on silloin ikuinen.

Hyvä ostos olisi.

sä voit sulattaa ne kynttilät uusiksi! tai syödä ne. rotatkin syö kynttilöitä nälkäänsä.

Sinäkö köyhä kirjoitti:

Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !

Ihan normitilanne itselle ollut vuosikaudet, toki rahaa jää joka kk alle 300. Lihaa en onneksi syö enkä muutakaan epäterveellistä. Elän todella niukkaa elämää normisti ja joka kk säästän jotta voin kesällä tehdä jtk mukavaa.

Ihminen on todellakin köyhä, jos ei pitkilläkään vaelluksilla osaa hankkia luonnosta vettä ja pestä sillä käsiään. Tai kantaa mukana retkikeitintä (ei paina paljon) ja pientä kaasupulloa tai vaihtoehtoisesti tulentekovälineitä joilla saa veden keitettyä ja vaikka tehtyä ruokaa. On eri asia keksiä tekosyitä sille miksei voi vaikka vaihtaa kuukuppiin, kuin sanoa rehellisesti se mikä on oikea ongelma: ei yksinkertaisesti halua käyttää kuppia. Sehän on myös ok, mutta silloin on turha valittaa siitä, että kuukautissuojiin menee niin paljon rahaa: tuolloin on itse tehnyt valinnan rahan käytöstään. 

Sinäkö köyhä kirjoitti:

Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !

Kun teet vaikka lihakeiton näin, että lihaa melko vähän, se on silti parempaa kuin lenkkimakkara.  Palapaistia teen useimmiten vain jouluksi, ei siinäkään yksi annos kovin kalliiksi tule.

Toivottavasti tilanteesi helpottuu.

Kiitos kaikille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina köyhä kirjoitti:

Olen ollut aina lapsuudesta asti köyhä. Edes 80-luvulla työtätekevät vanhemmat eivät ostelleet mitään kivaa kuin muilla lapsilla oli. Vaatteita en saanut ostaa. Aina vanhoja sukulaisten käyttämiä. Yleensä yli isoja. Myöhemmin lukioikäisenä mulle annettiin käyttörahaa vaikka oli lama. Enhän minä osanut käyttää rahaa tai ostaa vaatteita. Rahat jäi hyllylle. Myöhemmin huomasin että minut oli kasvatettu köyhäksi. Kampaajalla käyntiä en suorittanut vaikka rahaa olisi löytynyt. Tottumusta käydä missään muualla kuin koulussa, töissä tai kotona ei ollut ja ei enää tullutkaan myöhemmin. Mieheni ja lapset painostaa käymään syömässä ulkona jne. Koen sen ahdistavana. Rikkaana ymmärrän miten köyhyys vammauttaa ihmisen hyvin pienelle sektorille. Nyt 46v kävin ensi kertaa elokuvissa koko perheen kanssa. En kyennyt nauttimaan elokuvasta. Näissä palveluiden ostamisen yhteydessä tunnen että en ole tarpeeksi hyvä ihminen tähän palveluun. 200 000e auto ja ajaminen ahdisti niin paljon että luovuin siitä vaikka mies oli toista mieltä. Siinä pihassa se seisoi pari vuotta kun minä köyhä käytän polkupyörää mieluummin kuin metroa esim. Suomi on tuottanut mun kaltaisia ihmisiä todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Oma tausta oli säästäväiset vanhemmat ei niinkään köyhät. Köyhäksi he minut kasvattivat. Ulkonäöltänikin olen hyvin köyhä. En ole koskaan käynyt baareissa tai oikein missään. Mun kaltainen ei tuo rahaa markkinatalouden rattaisiin. Köyhdytän tätä maata olemassa olollani elämällä kuin köyhä. Köyhyys ei ole ainoastaan rahattomuutta.

Hei juuri sinä! Nyt KUN sinulla on varaa, niin voit alkaa harjoittelemaan esim hyödyllisten palvelujen ostoa itsellesi (vaikkapa jalkahoito, parturi).

Älä enää rankaise itseäsi lapsuuden lama-ajasta vaan mene elämässä eteenpäin.

Hyvää kevättä!

Olen yrittänyt. Ei onnistu. Köyhyys teki sen että ahdistun ja saan paniikkikohtauksia näitä palveluja ostaessa joten minulta ei rahaa mene jakoon markkinatalouden rattaisiin valitettavasti. Tulot on yli 4000e kk netto. Minua voisi ihan oikeasti verottaa enemmän. Pärjään 46v naisena opintotuen budjetilla.

Terapia voisi olla se paras sijoitus, oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että raha ei tuo onnea. Iloa saa monista asioista, jotka ovat ilmaisia.

Että jokainen ihminen on arvokas, rikas tai köyhä.

Kyllä. Siksi rahat pitäisi tasata paremmin kaikille.

Jos rahat tasataan, työt pitää tasata myös. Loppu vastikkeettomille tuille, työttömyyskorvauksen edellytys on 8 h työtä. Asumistuet pois kokonaan.

Sinäkö köyhä kirjoitti:

Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !

Kenen velkoja ne on? Sinun. Kenen valinta on ollut velkaantua? Sinun.

Noinhan se menee, tuolla elää oikein mukavasti ellei ole mennyt velkaantumaan eikä käytä rahaa päihteisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..

Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä). 

Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.

Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.

Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..

Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?

Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..

Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.