Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Hän puhui kylläkin elatusavusta eikä lapsilisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Tarkistin, Suomessa on ollut lapsilisä vuodesta 1948, jo silloin se määrä oli 600 markkaa kuukaudessa. Tosin se maksettiin 4 krt vuodessa, 1800 mk kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö köyhä kirjoitti:
Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !
Kenen velkoja ne on? Sinun. Kenen valinta on ollut velkaantua? Sinun.
Noinhan se menee, tuolla elää oikein mukavasti ellei ole mennyt velkaantumaan eikä käytä rahaa päihteisiin.
Oletko aivan varma, että ne ovat hänen velkojaan? Monihan maksaa esim. exänsä tai oman lapsensa velkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun jo aiemmin kommentoin, että kaikki säästövinkit sopivat paremmin keskituloisille kuin köyhille.
Osta tarjouksesta varastoon. Köyhillä ei ole millä ostaa eikä mitään tilaakaan varastoida mitään.
Kerää marjoja ja osta punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Köyhällä ei ole pakastinta.
Myy tavaraa kirppiksellä. Köyhällä ei ole mitään myytävää.
Käy vahtimassa naapurin lapsia tai leikkaamassa naapurin mummon nurmikko. Köyhien naapurissa ei asu ketään maksukykyistä.
Ja sitten ne klassiset: älä osta take away kahvia, lopeta maksukanavat ja lehtitilaukset, käy harvemmin kampaajalla ja hierojalla yms. mihin köyhällä ei ole muutenkaan varaa.
Osta lanttua ja naurista. Niistäkö yksinhuoltaja työpäivän jälkeen jaksaa keitellä ruoat lapsille ja lapset vielä suostuvat syömään :)
Keksitään lisää.
Mikä tahansa huonekalu tai kodinkone: hae roskalavalta ilmaiseksi.
Rahat ei tahdo riittää ruokaan: käy leipäjonosta kassillinen.
Köyhän lähiympäristössä roskalavoilla on korkeintaan purkujätettä, eikä ole mitään ilmaista ruuanjakelua. EU:n avustus jaetaan kerran vuodessa.Roskalavoilta saa luteita. Kellä olisi halua ja varaa myrkytykseen?
Tässä on se syy, miksi en uskalla hakea mitään roskalavoilta enkä ostaa kirppiksiltä mitään isompaa tavaraa. Kai ne on useimmiten ihan ok, mutta se riski, että mukana tulee jotain ei-toivottuja ötököitä on silti aina olemassa.
Eli jos minulla ei ole varaa ostaa uutta, olen ilman. Ja suoraan sanoen ihmettelen, miten surutta ihmiset kaikkea käytettyä kamaa hakevat milloin mistäkin.
Luteet kuolee pakkasessa tai saunassa, myös 60 asteen pesussa. Me ei-köyhät tiedetään tuo ja voidaan ihan hyvin käyttää käytettyä. Köyhälle kaikki vaiva on aina ylivoimaista, tekosyy löytyy aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö köyhä kirjoitti:
Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemmän rahaa :D Elämä on ihanaa !
Kenen velkoja ne on? Sinun. Kenen valinta on ollut velkaantua? Sinun.
Noinhan se menee, tuolla elää oikein mukavasti ellei ole mennyt velkaantumaan eikä käytä rahaa päihteisiin.
Oletko aivan varma, että ne ovat hänen velkojaan? Monihan maksaa esim. exänsä tai oman lapsensa velkoja.
No ihan itse valitsee maksaa jonkun muun velkoja. Ei niin tarvitse kenenkään tehdä.
Sinäkö köyhä kirjoitti:
Rahaa jää laskujen ja velkojen jälkeen vaihtelevasti 250-400e/kk. Yritän pitää luottotietoni vielä, siksi sinnittelen. En koskaan raaski ostaa kalaa(lohta tms) tai mitään lihaa palana. Ei karjalanpaistiakaan. Jauheliha, halvin sika-nauta yleensä ok. Halvimpia pakastejuureksia ym. Kurkkua ja tomaattia ostan. Kalapuikkoja, lenkkimakkaraa, ranskalaisia. Olen luopunut jo kampaajalla käynnistä (kokonaan), mistä tahansa reissuista (myös lähelle), vaatteiden ostamisesta ennenkuin hajoavat (rintaliivit ovat molemmat useamman vuoden vanhat), sisutusjutuista en enää edes haaveile ellei muutaman euron löytöjä ole kirppiksellä. Silmälaseja olen maksanut kohta 2 vuotta. Baariin ei ole asiaa. Kahvilaan ei ole varaa. Elokuviin, teatteriin tai muuhun kulttuuriin ei ole varaa. Kaikki, aivan kaikki on halvinta mitä kaupasta löytyy. Olen masentunut. Velkavankeus tulee jatkumaan seuraavat 15 v. Tulisin paremmin toimeen jos laskisin asiat ulosottoon. Työttömälläkin on enemm
än rahaa :D Elämä on ihanaa !
Luin ja järkyttyneenä tajusin että kuvailet minun elämääni. Ero on vain siinä että elän näin vapaaehtoisesti. Ainut missä käyn on kirjasto (no, korona vaikuttaa kyllä). Pitäisikö huolestua sillä olen aivan tyytyväinen?
Tosin myönnän että säästän palkasta ylijäävän pahan päivän varalle. Ja minulla on myös auto =rahareikä, koska en pärjää ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Hän puhui kylläkin elatusavusta eikä lapsilisistä.
Kyllä se lapsilisäkin on tullut siihen päälle. Täyttä paskapuhetta antaa ymmärtää, että lapsen elättämiseen olisi ollut 60 mk/kk. Jos näin on, vanhempi on itse ryssinyt raha-asiansa täysin. 60 mk ei ole riittänyt kuukauden ruokiin oikeastaan koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun jo aiemmin kommentoin, että kaikki säästövinkit sopivat paremmin keskituloisille kuin köyhille.
Osta tarjouksesta varastoon. Köyhillä ei ole millä ostaa eikä mitään tilaakaan varastoida mitään.
Kerää marjoja ja osta punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Köyhällä ei ole pakastinta.
Myy tavaraa kirppiksellä. Köyhällä ei ole mitään myytävää.
Käy vahtimassa naapurin lapsia tai leikkaamassa naapurin mummon nurmikko. Köyhien naapurissa ei asu ketään maksukykyistä.
Ja sitten ne klassiset: älä osta take away kahvia, lopeta maksukanavat ja lehtitilaukset, käy harvemmin kampaajalla ja hierojalla yms. mihin köyhällä ei ole muutenkaan varaa.
Osta lanttua ja naurista. Niistäkö yksinhuoltaja työpäivän jälkeen jaksaa keitellä ruoat lapsille ja lapset vielä suostuvat syömään :)
Keksitään lisää.
Mikä tahansa huonekalu tai kodinkone: hae roskalavalta ilmaiseksi.
Rahat ei tahdo riittää ruokaan: käy leipäjonosta kassillinen.
Köyhän lähiympäristössä roskalavoilla on korkeintaan purkujätettä, eikä ole mitään ilmaista ruuanjakelua. EU:n avustus jaetaan kerran vuodessa.Roskalavoilta saa luteita. Kellä olisi halua ja varaa myrkytykseen?
Tässä on se syy, miksi en uskalla hakea mitään roskalavoilta enkä ostaa kirppiksiltä mitään isompaa tavaraa. Kai ne on useimmiten ihan ok, mutta se riski, että mukana tulee jotain ei-toivottuja ötököitä on silti aina olemassa.
Eli jos minulla ei ole varaa ostaa uutta, olen ilman. Ja suoraan sanoen ihmettelen, miten surutta ihmiset kaikkea käytettyä kamaa hakevat milloin mistäkin.
Luteet kuolee pakkasessa tai saunassa, myös 60 asteen pesussa. Me ei-köyhät tiedetään tuo ja voidaan ihan hyvin käyttää käytettyä. Köyhälle kaikki vaiva on aina ylivoimaista, tekosyy löytyy aina.
Toi on niin totta, aina löytyy jokin tekosyy. Ihan pokkana ei mennä edes työhaastatteluun ellei ole autoa, maksellaan jonkun kumminkaimankissan velkoja eikä käytettyä voida käyttää, koska köyhälle kelpaa vain uusi ja paras. Tietenkin ilmaiseksi kotiin tuotuna, kaikki muu on nöyryytystä.
Ihan itse luotte köyhyytenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Miten mahtaa olla? Minä muistan, että kuukauden opintorahani 80-luvulla oli 167 mk eli vajaat 60 nykyeuroa. Tuo 60 mk olisi reilut 20 nykyeuroa. Lapsilisien määrästä en tiedä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Nyt kannattaa ottaa asiasta itse selvää. On ollut muutaman satasen kuukaudessa aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun jo aiemmin kommentoin, että kaikki säästövinkit sopivat paremmin keskituloisille kuin köyhille.
Osta tarjouksesta varastoon. Köyhillä ei ole millä ostaa eikä mitään tilaakaan varastoida mitään.
Kerää marjoja ja osta punalaputettuja tuotteita pakastimeen. Köyhällä ei ole pakastinta.
Myy tavaraa kirppiksellä. Köyhällä ei ole mitään myytävää.
Käy vahtimassa naapurin lapsia tai leikkaamassa naapurin mummon nurmikko. Köyhien naapurissa ei asu ketään maksukykyistä.
Ja sitten ne klassiset: älä osta take away kahvia, lopeta maksukanavat ja lehtitilaukset, käy harvemmin kampaajalla ja hierojalla yms. mihin köyhällä ei ole muutenkaan varaa.
Osta lanttua ja naurista. Niistäkö yksinhuoltaja työpäivän jälkeen jaksaa keitellä ruoat lapsille ja lapset vielä suostuvat syömään :)
Keksitään lisää.
Mikä tahansa huonekalu tai kodinkone: hae roskalavalta ilmaiseksi.
Rahat ei tahdo riittää ruokaan: käy leipäjonosta kassillinen.
Köyhän lähiympäristössä roskalavoilla on korkeintaan purkujätettä, eikä ole mitään ilmaista ruuanjakelua. EU:n avustus jaetaan kerran vuodessa.Roskalavoilta saa luteita. Kellä olisi halua ja varaa myrkytykseen?
Tässä on se syy, miksi en uskalla hakea mitään roskalavoilta enkä ostaa kirppiksiltä mitään isompaa tavaraa. Kai ne on useimmiten ihan ok, mutta se riski, että mukana tulee jotain ei-toivottuja ötököitä on silti aina olemassa.
Eli jos minulla ei ole varaa ostaa uutta, olen ilman. Ja suoraan sanoen ihmettelen, miten surutta ihmiset kaikkea käytettyä kamaa hakevat milloin mistäkin.
Luteet kuolee pakkasessa tai saunassa, myös 60 asteen pesussa. Me ei-köyhät tiedetään tuo ja voidaan ihan hyvin käyttää käytettyä. Köyhälle kaikki vaiva on aina ylivoimaista, tekosyy löytyy aina.
No hyi, en halua edes ajatella jotain ludepesua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Nyt kannattaa ottaa asiasta itse selvää. On ollut muutaman satasen kuukaudessa aikanaan.
Siis vuodessa piti kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KÖyhillä ei todellakaan ole aina mitään käyttökelpoista myytävää eikä se ole kannattavaa.
Joitain tavaroita kyllä on, jotka toimii yhä. Olisi hienoa jos olisi olemassa joku köyhien tavaranvaihto- tai lainausrinki. Voisi lainata vaikka lautapelejä tai vasaraa toiselle köyhälle. Tai palveluita. Joku osaa leipoa ja joku toinen taas neuloa sukkia, joku voisi vaikka ulkoiluttaa vanhuksen koiraa. En tiedä, ehkä tällanen onkin jo. Edellisessä taloyhtiössäni oli tuon tapaista toimintaa.
Miksi köyhät eivät järjestä tuollaista toimintaa, on päivät aikaa. No siksi, että köyhä ei koskaan saata vaivautua, kaiken pitää tulla varmasti ilmaiseksi ja helpolla, muuten köyhä ei ala.
Köyhyys on ajattelutapa, sekaisin laiskuutta ja lyhytnäköisyyttä.
Jessus että sulla on paha olla, melkein sääliksi käy, mutta vain melkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Miten mahtaa olla? Minä muistan, että kuukauden opintorahani 80-luvulla oli 167 mk eli vajaat 60 nykyeuroa. Tuo 60 mk olisi reilut 20 nykyeuroa. Lapsilisien määrästä en tiedä yhtään mitään.
Ne selviävät ihan hakukoneella.
80-luvulla pieni palkka normaalista päivätyöstä oli keskimäärin 6000 mk/kk. Vuokraan meni suunnilleen nettopalkasta.
Jos tähän verrattuna opintoraha on ollut noin vähän, on asumisen ollut oltava ilmaista. Ellet ole tehnyt töitä samalla.
Sugar Beth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Miten köyhä toimittaa tämän yksittäisen kynttilän mahdolliselle ostajalle, kun rahaa pakkaus- ja postikuluihin ei ole? "Vain nouto", ja menestyshän on taattu! Tällä oivalla säästämiskeinolla, aiemmin ehdotettujen tiikerikakkujen leipomisen ja kanasäilykkeiden valmistamisen ohella, ratkeaa köyhälistön rahavaikeudet yllättävän menon sattuessa, tai muuten vain loppukuusta!! 😃
No voi Luoja, ostajahan sen postikulun maksaa tai käy hakemassa ja maksaa tavaran. Ei niitä myyjä minnekään kuskaa eikä postikuluja maksa. Pakkaustarvikkeita saat kaupasta samalla reissulla kun ostat sen tarjousjauhelihan. Ihan perustoimintaa nettikirppistelyssää. Miten voit olla noin tietämätön? Eletään jo vuotta 2022. Taidat vaan provoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Nyt kannattaa ottaa asiasta itse selvää. On ollut muutaman satasen kuukaudessa aikanaan.
Siis vuodessa piti kirjoittaa.
"Lapsilisän määrä oli 7200 markkaa vuodessa ja siitä maksettiin 1800 markkaa neljännesvuosittain. Alun alkaen määrättiin, että tämä lisä on vapaa valtiolle ja kunnille suoritettavista veroista. Tuen saaja oli yleensä äiti, mikäli lapsesta oli tehty ilmoitus huoltolautakunnalle."
Tämä vuonna 1948.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on todellakin köyhä, jos ei pitkilläkään vaelluksilla osaa hankkia luonnosta vettä ja pestä sillä käsiään. Tai kantaa mukana retkikeitintä (ei paina paljon) ja pientä kaasupulloa tai vaihtoehtoisesti tulentekovälineitä joilla saa veden keitettyä ja vaikka tehtyä ruokaa. On eri asia keksiä tekosyitä sille miksei voi vaikka vaihtaa kuukuppiin, kuin sanoa rehellisesti se mikä on oikea ongelma: ei yksinkertaisesti halua käyttää kuppia. Sehän on myös ok, mutta silloin on turha valittaa siitä, että kuukautissuojiin menee niin paljon rahaa: tuolloin on itse tehnyt valinnan rahan käytöstään.
Koskaan en ole valittanut niihin menevää rahaa. Miten liittyy köyhyyteen ettei osaa/ hanki luonnosta vettä? Retkikeitintä en halua kantaa kun sitä en tarvitse. En koskaan kesällä syö lämmintä ruokaa muutenkaan. Ja on todella tilanteita missä vettä ei ole saatavilla ympäristöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Nyt kannattaa ottaa asiasta itse selvää. On ollut muutaman satasen kuukaudessa aikanaan.
Siis vuodessa piti kirjoittaa.
"Lapsilisän määrä oli 7200 markkaa vuodessa ja siitä maksettiin 1800 markkaa neljännesvuosittain. Alun alkaen määrättiin, että tämä lisä on vapaa valtiolle ja kunnille suoritettavista veroista. Tuen saaja oli yleensä äiti, mikäli lapsesta oli tehty ilmoitus huoltolautakunnalle."
Tämä vuonna 1948.
Otitko huomioon markan arvon laskun -62
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kauan sitten olin niin köyhä, että kun lapsi kysyi saisiko iltapalaa (eikä jääkaapissa ollut kuin valo) niin vedin verhot ikkunan eteen ja sanoin nätisti, että kuka se nyt yöllä syö? Valvoin yön ja lähetin aamulla nälkäisen lapsen kouluun oppimaan ja syömään..
Valtiolta sain tuolloin 60 markkaa elatusapua, olin työtön ja karenssissa kun en ollut mennyt ns. työhaastatteluun 26 km päähän (ei ollut autoa jostain syystä).
Vieläkin käy kylmät väreet kun muistan sitä.
Tyypillinen köyhä. Oman auton puute ei ole mikään syy olla menemättä työhaastatteluun. Paitsi tietysti köyhälle.
Tämä kirjoittaja ei varmaan ollut edes markka-aikaan syntynyt..
Kävellenkö olisi se 26km pitänyt mennä edes takasin?
Tosi hehkeän vaikutelman olisi antanut tuntikausien kävelyn jälkeen..
Edellinen se tässä trollaa. Lapsilisistä on puhuttu viimeiset 40 vuotta, eivätkä ne koskaan ole olleet noin vähän, kuin 60 mk/kk.
Miten mahtaa olla? Minä muistan, että kuukauden opintorahani 80-luvulla oli 167 mk eli vajaat 60 nykyeuroa. Tuo 60 mk olisi reilut 20 nykyeuroa. Lapsilisien määrästä en tiedä yhtään mitään.
Ne selviävät ihan hakukoneella.
80-luvulla pieni palkka normaalista päivätyöstä oli keskimäärin 6000 mk/kk. Vuokraan meni suunnilleen nettopalkasta.
Jos tähän verrattuna opintoraha on ollut noin vähän, on asumisen ollut oltava ilmaista. Ellet ole tehnyt töitä samalla.
Palkka on siis ollut noin 2000 nykyeuroa.
Voi olla, että muistan opintorahan määrän väärin. Tuo luku on kuitenkin jotenkin syöpynyt mieleeni. Tuolloin kyllä saatiin asumistukea ja jokainen otti opintolainaa.
Tässä on se syy, miksi en uskalla hakea mitään roskalavoilta enkä ostaa kirppiksiltä mitään isompaa tavaraa. Kai ne on useimmiten ihan ok, mutta se riski, että mukana tulee jotain ei-toivottuja ötököitä on silti aina olemassa.
Eli jos minulla ei ole varaa ostaa uutta, olen ilman. Ja suoraan sanoen ihmettelen, miten surutta ihmiset kaikkea käytettyä kamaa hakevat milloin mistäkin.