Lue keskustelun säännöt.
Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa alkaa täyttämään kyselyjä netissä. Niistä saa palkinnoksi lahjakortteja. Ei niillä varsinaisesti rikastu, mutta 10 euron lahjakortilla Tokmannille saa jo esim hygieniatarvikkeet ostettua. Minä olen täytellyt niitä muutaman kuukauden ajan ja olen tienannut jo 100 euron arvosta lahjakortteja. Olisi varmasti kaikille vähävaraisille kiva lisä tuloihin. Vaatii vaivannäköä ja on hidasta, mutta näitä pystyy kyllä kuka tahansa jolla on nettiyhteys ja jokin laite täyttelemään.
Minä vastaan noihin kyselyihin (enää vain mukana yhdessä paneelissa) ja otan tosiaan aina Tokmannille lahjakortin, koska sieltä saa aika monipuolisesti kaikkea. Mutta en kylläkään lähellekään tuollaisiin "tienesteihin" pääse. 3-4 kertaa vuodessa saan sen kympin lahjakortin, vaikka pyrin vastaamaan kaikkiin kyselyihin, joita s-postiin tulee.
Mutta toisaalta köyhälle pienikin apu on oikeasti iso asia, ja hyvältä tuntui viimeksikin, kun sain kosteusvoiteen, hammastahnan ja -harjan, roskapussit ja pastilliaskin ihan "ilmaiseksi". :) Siksi raaskin sitten vielä ostaa kaksi tarjouksessa ollutta euron kynsilakkaputelia, ihania värejä molemmat. <3[/quote
Nuo lahjakortit on käteviä antaa lahjaksi myös, jos jollekin kelpaa. Minä kummilapselleni ehdotin tuollaista lahjaksi kun rahat oli vähissä ja äitinsä suuttui koska "hän ei osta vaatteita eikä meillä osteta mitään verkkokaupoista!". Pitkin hampain suostuivat kun tilanne oli ota/jätä ja näitä sai myös kauppoihin kelpaavia kortteja. Saivat lahjakortin, soittivat tiuskien perään "Paljonko tässä nyt sitten on rahaa?". Veikkaan että käyttämättä jäi. Rikkaita on helv...n vaikea lahjoa. Vai ettei teinityttö osta vaatteita 😄. Vaikea uskoa. Ettei edes alusvaatteita osteta uusia, sukkiakaan? Käteistä vain pitäis saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun miettii, että ostaako vessapaperia vai tamponeja.
Ostin vuosikausia sitten Lunette-kuukupin. Siitä asti ollut "ilmaiset" kuukautiset. Nykyään toi kuukuppi maksaa 24,90 e mutta varmaan on halvempiakin.
Kuukuppia minäkin ehdottaisin, pikaisella googlettelulla edullisin alle 10e.
Kuukupin käyttö omalla kohdallani olisi hankalaa. Miten peset sen välillä? Pysyyykö se raskaassa liikuntasuorituksessa? Joudun usein vaihtamaan suojat luonnonhelmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Ja meinaat että joku viitsii lähteä ostamaan sulta euron kynttilän? Mulla oli vaikka mitä myynnissä ja todella moni eurolla, ei näkynyt ostajia.
Kymmenen vuoden kokemuksella: kyllä joku ostaa. Kaikki menee kaupaksi kun on sisukas myyjä. Harva nykyään on, kaikki pitäisi tapahtua tänään, mieluiten eilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaa alkaa täyttämään kyselyjä netissä. Niistä saa palkinnoksi lahjakortteja. Ei niillä varsinaisesti rikastu, mutta 10 euron lahjakortilla Tokmannille saa jo esim hygieniatarvikkeet ostettua. Minä olen täytellyt niitä muutaman kuukauden ajan ja olen tienannut jo 100 euron arvosta lahjakortteja. Olisi varmasti kaikille vähävaraisille kiva lisä tuloihin. Vaatii vaivannäköä ja on hidasta, mutta näitä pystyy kyllä kuka tahansa jolla on nettiyhteys ja jokin laite täyttelemään.
Joo, jos on aikaa. Mäkin niitä täytän, mutta kaikki eivät toimi. Yhdestä firmasta piti saada lahjakortteja vaateliikkeeseen, vastasin moneen kyselyyn ja sain haalittua kolme kympin lahjakorttikoodia. Eipä ne koodit sitten toimineetkaan ikinä, vaikka selvittelin asiaa monen tahon kanssa, se oli sitten vain voi, voi...
Eilen viimeksi käytin tälläisen lahjakortin. Ei ollut ongelmia. Gogift kautta tulevat lahjakortit ainakin toimii. Olen liittynyt vain luotettaville paneeleille eikä minulla ole ollut ongelmia. Paypal maksut eivät minulla toimineet, mutta varmaan omassa osaamisessani vika.
Minulla myös GoGift toiminut hyvin, paitsi parilla viime kerralla lahjakortti ei ole auennut s-postista suoraan näytölle, vaan minun on pitänyt tulostaa se paperille. En tiedä, mistä on johtunut.
GoGiftin sivut ovat myös mielestäni vähän sekavat, ja joka kerta olen vähän epävarma, että miten se tilaaminen taas menikään. Mutta kyllä se sitten aina sujuu, ja koskaan ei ole käynyt niin, että en ole saanut tilaamaani lahjakorttia.
Minä myös joudun aina tulostamaan lahjakortin, ei toimi muuten. Nytkin olis 30€ lk odottamassa käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Ja meinaat että joku viitsii lähteä ostamaan sulta euron kynttilän? Mulla oli vaikka mitä myynnissä ja todella moni eurolla, ei näkynyt ostajia.
Kymmenen vuoden kokemuksella: kyllä joku ostaa. Kaikki menee kaupaksi kun on sisukas myyjä. Harva nykyään on, kaikki pitäisi tapahtua tänään, mieluiten eilen.
Mulla on 25 v kokemus myymisestä eikä tosiaan kaikki mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina köyhä kirjoitti:
Olen ollut aina lapsuudesta asti köyhä. Edes 80-luvulla työtätekevät vanhemmat eivät ostelleet mitään kivaa kuin muilla lapsilla oli. Vaatteita en saanut ostaa. Aina vanhoja sukulaisten käyttämiä. Yleensä yli isoja. Myöhemmin lukioikäisenä mulle annettiin käyttörahaa vaikka oli lama. Enhän minä osanut käyttää rahaa tai ostaa vaatteita. Rahat jäi hyllylle. Myöhemmin huomasin että minut oli kasvatettu köyhäksi. Kampaajalla käyntiä en suorittanut vaikka rahaa olisi löytynyt. Tottumusta käydä missään muualla kuin koulussa, töissä tai kotona ei ollut ja ei enää tullutkaan myöhemmin. Mieheni ja lapset painostaa käymään syömässä ulkona jne. Koen sen ahdistavana. Rikkaana ymmärrän miten köyhyys vammauttaa ihmisen hyvin pienelle sektorille. Nyt 46v kävin ensi kertaa elokuvissa koko perheen kanssa. En kyennyt nauttimaan elokuvasta. Näissä palveluiden ostamisen yhteydessä tunnen että en ole tarpeeksi hyvä ihminen tähän palveluun. 200 000e auto ja ajaminen ahdisti niin paljon että luovuin siitä vaikka mies oli toista mieltä. Siinä pihassa se seisoi pari vuotta kun minä köyhä käytän polkupyörää mieluummin kuin metroa esim. Suomi on tuottanut mun kaltaisia ihmisiä todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Oma tausta oli säästäväiset vanhemmat ei niinkään köyhät. Köyhäksi he minut kasvattivat. Ulkonäöltänikin olen hyvin köyhä. En ole koskaan käynyt baareissa tai oikein missään. Mun kaltainen ei tuo rahaa markkinatalouden rattaisiin. Köyhdytän tätä maata olemassa olollani elämällä kuin köyhä. Köyhyys ei ole ainoastaan rahattomuutta.
Niin minäkin elin köyhän lapsuuden. En saanut edes huulirasvaa, vaikka huuleni halkeilivat kyivuudesta. Äiti neuvoi hipaisemaan margariinia huulille. En minä kuitenkaan omaa elämääni pilaa sillä että olisin jäänyt katkeraksi koko maailmalle. Käytän rahani harkitsevasti, eikä minusta koskaan tule rikasta, mutta hankin itselleni kaiken mitä pystyn ja nautin kaikesta mitä pystyn saavuttamaan. Jokainen kaunis Arabian astiat, kohta valmistuva omakotitalo, uusi takki. Ihan mikä vaan. Olen todellakin ansainnut sen ja tehnyt sen eteen töitä. Mikään ei ole ollut itsestään selvää, eikä ole edelleenkään.
Tässä on asiallinen ja viisas kommentti. Itse olen köyhästä, no sanotaan pienituloisesta, kodista. Äitini oli nuuka ja tarkka, hyvä niin. Meitä oli monta suuta. Mitään turhuuksia ei ollut.
Mutta nyt aikuisena ja itsekin kyllä pinituloisena kyllä osaan arvostaa itseäni niinkuin myös elämän pieniä nautintoja. En kiellä itseltäni asioita vain kieltämisen ilosta. En saa siitä yhtään kultaisempaa krunua. Päinvastoin, tuntisin olevani tosi masentava, rasittava ja marttyyri niin vanhempana kuin puolisona.
Tuntuu, että joku muu itsetunto-ongelma kuin pelkästäään köyhä lapsuus on tuolla henkilöllä, joka ei osaa nauttia oikein mistään pienistäkää elämän iloista ja nautinnoista, vaikka nyt ilmeisesti varaa olisikin. Mietin miltä tuo asenne ahtaa juuri muusta perheestä tuntua. Ja syyllisääkö tämä henkilö muitakin tai saako tuntemaan syyllisyyttä muiden ihmisten erilaisista valinnoistaan kuin hän itse tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Ja meinaat että joku viitsii lähteä ostamaan sulta euron kynttilän? Mulla oli vaikka mitä myynnissä ja todella moni eurolla, ei näkynyt ostajia.
Kymmenen vuoden kokemuksella: kyllä joku ostaa. Kaikki menee kaupaksi kun on sisukas myyjä. Harva nykyään on, kaikki pitäisi tapahtua tänään, mieluiten eilen.
Mulla on 25 v kokemus myymisestä eikä tosiaan kaikki mene.
No niin totta, ei todellakaan kaikki mene.
Olin ennen kirpparimyyjä maksullisella kirpputoripaikalla. Ensin alkuun kun täytti pöytäå niin ostaminen oli innokkaampaa. Vein aina miltei joka päivä jotain muuta tavaraa ja siivosin pöytää, vaihdoin myymättömien paikkoja jne.
Sotten jo etulkäteen tiesi kokemuksesta, että hmiset vain alkoivat kulkea ohi vilkaisten. Kun pöytä oli sama ja niitä myymättömiä oli mukana niin eivät katsoneet tuoreempiakaa. Ellei ollut joku oikein myyvä tavara.
Sitten laitoin lapun miinus 50 %, se hetken auttoi. Ne jotka olivat kytänneet jotain tavaraa ostivat nyt sen alennuksella.
Aina kun lopetin kulloisenkin myyntiajan niin sain joko viedä kotii tai yleensä jätin ne ilmaiseksi kirpparille, siis luvan kanssa tietenkin.
En ole ikinä itse kokenut enkä kuullut, ellei pidä samaa pöytää ihan vakituiseen lopettamatta välillä, että olisi mennyt kaikki kirpparipöydässä tavarat myyntiin.
Sama Torissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa ja sivukaupalla neuvoja besserwissereiltä, jotka eivät tajua mitään köyhyydestä. Sitä näköalattomuutta ja ahdinkoa voi olla hyvin vaikea ymmärtää, jos ei ole sellaista kokenut, kun energia menee päivästä toiseen selviytymiseen ja laskukone raksuttaa päässä kaiket päivät ( ja pahimmassa tapauksessa yöt). Kun tietää, ettei se säästetty kaksi euroa kuitenkaan riitä, ei, vaikka saisi toisetkin kaksi säästöön. Rahareikiä on jonossa ja uusia tulee. Kilpajuoksua.
Joidenkin on pakko tulla julistamaan kaikki köyhät tyhmiksi, laiskoiksi juopoiksi.
Sitä arroganssin määrää ....We don’t see things as they are. We see things as we are. -Anaïs Nin
*****************************************
Juuri näin.
Otsikko: "Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa"
Ketjun sisältönä on satoja kirjoituksia, joissa esitetään eläväisin esimerkein, miten ei-köyhät todellakaan eivät tajua. Edes moneen kertaan selittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Kuulehan nyt. Kirpparit ovat täynnään juuri sitä samaa tuikkukippoa, teepaitaa, kirjoja eo osta ja huoli kukaan ilmaiseksikaa elle joku keräilykappale jne.
Pöytävuokrat ovat nousseet, itselle kävi niin, että kun jatkoin aikaa luulin, että ulee myyntiä kuitenkin, niin jouduin maksamaan itse.
Kynttilää, sisustustavaraa, astioita on niin paljon myynnissä. Jos myyn eurolla tai 50 sentillä ei tule niin paljon myyntiä, että kattaa vuokran tai tulee voittoa.
Nyt kevään tullen kaikki siivoavat kaappejaan ja samantyyppistä tavaraa on ihan ilmaiseksiki saatavissa. Esimerkiksi kierrätyskeskuksilla ja SPR kierrättää ilmaiseksi. Samoin facebookin roskalava on syönyt sitä euron myyntiä todella paljon.
Juurihan täällä köyhiä neuvotaan hakemaan ilmaiseksi tavaroita.
Köyhällä ei ole merkkituotteita myynnissä, ne menisivät kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?
kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?
Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.
Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.
Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.
Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.
Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.
läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt. Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?
kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?
Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.
Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.
Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.
Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.
Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt. Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.
Tuo nyt on ihan normihommaa monille että yrittää ja yrittää. Kaikki vaan ei silti onnistu. Minua pidätteli kotikunnassani pitkään sairas äitini, en halunnut häntä jättää. Opiskelin kaksi ammattia lainalla. Muutin paikkakuntaa kun luvattiin töitä jotka kuitenkin loppuivat puolessa vuodessa. Pieniä työpätkiä oli edes joskus. Kaikenkukkuraksi lapseni sairastui ja siinä meni mahdollisuudet työelämään. Kun lapsi viimein voi paremmin itse sairastuin. Nyt vajaakuntoisena mahdollisuudet todella pienet kohentaa tuloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?
kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?
Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.
Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.
Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.
Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.
Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt. Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.
Miten toi sydänsairaus käytännössä oireili? Miten paljon aiheutti kipua? Aiheuttiko uupumusta? Alensiko stressinsietokykyä? Kärsikö hän masennuksesta? Mitä jokapäiväisiä oireita hänellä oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on 400 euroa ja toisella 400 000 euroa ja se jälkimmäinen kertoo miten ensimmäisen kannattaisi ostaa ruokakaupassa järkevämmin, niin onko ihmiset ihan seonneet?
kuvittelet nyt, että se 400000 euroa omistava syntyi rahatukko kouorassaan? Entäs jos hän onkin kokenut vieläkin kovemman köyhyyden kuin se,jolla on 400 euroa? Sittenkö kuuntelisit rikasta? Vaikka olisi samat neuvot?
Voi olla, että se 400 000 tuhannen ihminen on kokenut myös köyhyyttä. Mutta jotenkin en vain jaksa ymmärtää, että hän on ihan omin avuin pelkällä 400 euron tuloilla kuukaudessa kuitenkaan saanut koottua tuon summan tililleen.
Joku onnenpotku, perintö, hyvä tilaisuus, onnistunut kauppa, on siis ollut kuitenkin jotain mitä myydä, tms.
Vaikka tämä aina halutaan kieltää tai unohdetaan.Köyhyydestä parempaan tilanteeseen voi päästä. Mutta satoja tuhansia ei tavallisella palkkatulolla normaaliin elämään kuuluvine kuluineen ei säästä. Ilman jotain apuvipua.
Joskus esimerkiksi hyvin edullinen, ellei ilmainen, asuminen auttaa paljon.
Kuten se joku nainenkin kuka antoi jutun, että on saanut koottua sijoituksia ja rikastunut moljonääriksi. Myikö muistaakseni asuntonsa sijoituksen pesämunaksi Hän sitten asui ilmaiseksi mummollaan. Varmaan söikin suurimmaksi osaksi mummon ruokapöydässä.läheinen sukulaiseni on tuollainen ihminen ja kokosi omaisuutensa vieläkin pienemmillä tuloilla kuin se 400 euroa kuussa. Hän myös syntyi rutiköyhään perheeseen. Saivat ruokaa, kun hoitivat naapuritilallisen paria lehmää. Kuvittele, että sinä teet 10-12 tuntista päivää ja saat palkaksi ruokaa juuri ja juuri sen verran, että saat pidettyä perheesi hengissä, lapsillasi on sairauksia, jotka johtuvat huonosta ravitsemustilanteesta. Sieltä tuo läheinen sukulaiseni ponnisti ja on tänä päivänä hyvin vauras. Hänellä ei ole ollut mitään onnenpotkuja, vaan ihan selkänahastaan on alussa repinyt kaiken. Hänen nuoruudessaan ei edes ollut mitään täällaisia hulppeit tukitoimia kuin nyt. Hän teki pitkää päivää ja opiskeli ensin yhden ammatin ja sitten toisen. tunnen monia tällaisia tapauksia, jotka ihan itse ilman mitään onnenpotkuja ovat vaurastuneet. JA heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen piirre. Kukaa heistä ei käyttänyt tekosyitä sille mikseivät voisi tehdä jotain muutoksia elämäänsä. He muuttivat toiselle paikkakunnalle, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että lapsetkin vaihtavat sitten koulua, vaikka se olisi merkinnyt sitä, että vuokrataan kaksio, luovutaan olohuoneesta ja tehdään siitä lastenhuone. He tekivät sen mitä piti tehdä, jotta pääsisivät vaurastumaan. Ja kohta joku kirjoittaa, että joo, mutta koitapas tehdä se pitkäaikaissairaana. Joo. tuo kertomani henkilö sairasti sitten lapsesta asti synynnäistä sydänsairautta. ELinikää hänelle povattiin maksimissaan 30 vuotiaaksi. KÄvi sitten niin, että lääketiede kehittyi, lääkitykset paranivat ja hän on edelleen elossa ja nauttii eläkkeistään ja eläkepäivistään.
Tuo nyt on ihan normihommaa monille että yrittää ja yrittää. Kaikki vaan ei silti onnistu. Minua pidätteli kotikunnassani pitkään sairas äitini, en halunnut häntä jättää. Opiskelin kaksi ammattia lainalla. Muutin paikkakuntaa kun luvattiin töitä jotka kuitenkin loppuivat puolessa vuodessa. Pieniä työpätkiä oli edes joskus. Kaikenkukkuraksi lapseni sairastui ja siinä meni mahdollisuudet työelämään. Kun lapsi viimein voi paremmin itse sairastuin. Nyt vajaakuntoisena mahdollisuudet todella pienet kohentaa tuloja.
Niin, joillain on sellainen käsitys, että köyhät eivät ole koskaan yrittäneet mitään. Tämä saattaa tietysti joidenkin kohdalla pitää paikkansakin, mutta useimpien kohdalla ei. Asiat eivät aina onnistu yrittämisestä huolimatta, ja jossain kohtaa sitä ehkä lakkaa yrittämästä, kun se ei tuota tulosta. Tai sitten on uupunut ja sairastunut kaikesta turhasta yrittämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meidän taloudessa kanssa syämmestä otti kun luovuimme yhdestä mersusta.
Vierailija kirjoitti:
Köyhän vessakulttuurista: yleensä jatkan käsisaippuaa vedellä josse on loppumassa. En vedä vessaa jos käyn pissalla(ellei vieraita ole kylässä). Pissan pyyhkimiseen ei tarvi paperia, vähän huuhtasee käsisuihkulla ja kuivaa erilliseen pyyhkeeseen. Jos on menkat ja siteisiin ei ole varaa(ja jos omistaa hyvin pieniä lapsia) voi ihan hyvin käyttää lapsen vaippaa.
Muita köyhyys vinkkejä: lämmitystä pienemmälle(pue sit vaan enempi päälle), järjestä köyhän kaverin kanssa "illallisia" (jokainen tuo sitä mitä sattuu olemaan kaapissa), yleensä ku laittaa viisaat päät yhteen saa taijottua maukkaan aterian. Myy kaikki myytäväksi kelpaava. Tietenkin käy kirpparilla ja tingi vielä päälle jos mahdollista. Pese pyykkiä vasta iltakahdeksan jälkeen(ei taija toimia jos on pyykkitupa). Itse säästän hedelmät ja kasvikset lapsille(syön sitten ku rahatilanne on parempi). Eihän tämä mitään kivaa ole, mutta pärjää siihen asti että, tili tulee. Voimia kaikille samassa veneessä oleville!
jos on varaa ostaa lasten vaippoja, niin on varaa nipistää rahaa sen verran, että ostaa itselleen kuukupin. pari vuotta sitten ostin toisen kuukupin itselleni, edellinen oli ollut käytössä 10 vuotta. Tuo uusi kuukuppi maksoi 14,90e. Jos sekin kestää 10 vuotta, niin se on 1,49 euroa/vuosi kuukautisiin. Ei paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lahjaksi saadun kirjan, kynttilän tms myy pois, saa 2-3€ rahaa jolla voi ostaa jauhelihaa viikoksi. Tai kirppikseltä eurolla ostetusta langasta neulotut sukat saa myytyä vitosella, voi ostaa paketin kahvia. Jne.
Mihin myyt yksittäisiä tavaroita, kuten esim. kynttilän?
Mihin myyt? Oletko koskaan kuullut palveluista nimeltä kirpputorit? Uskomatonta että joku ei vielä tiedä näistä 😳. Tori.fi, huuto.net ja Facebookin kirppikset. Tutustu, hyvä ihminen, ja pistä tarpeettomat tavarat myyntiin. Kivijalkakirppikseltä vuokraat pöydän jos tavaroita on paljon.
Ja meinaat että joku viitsii lähteä ostamaan sulta euron kynttilän? Mulla oli vaikka mitä myynnissä ja todella moni eurolla, ei näkynyt ostajia.
Kymmenen vuoden kokemuksella: kyllä joku ostaa. Kaikki menee kaupaksi kun on sisukas myyjä. Harva nykyään on, kaikki pitäisi tapahtua tänään, mieluiten eilen.
Mulla on 25 v kokemus myymisestä eikä tosiaan kaikki mene.
Ostaminen on helppo, myyminen on vaikea. Pulaaikana menee toisin päin.
Näin mummoikäisenä katsoo elämää, lapsuudesta saakka rahat vähissä ja tulevaisuus samaa kituuttamista.
Ja en ole kelan elätti ollut koskaan, työttömyyskorvausta en ole päivääkään saanut.
16 vuotiaasta olen kokopäivätyössä käynyt, opiskelun aikana viikonloput ja lomat töissä. Pienipalkkaiseen työhön sain koulutuksen, koska pidempi opiskelu parempipalkkaiseen työhön olisi vaatinut isohkon lainan ottamista.
En ole kaunis enkä rohkea :).
Joidenkin kasvojen ilmeestä ja käytösestä voin päätellä olevani vanha, ruma ja köyhä, nykyään epilepsia sairaus tekee minusta muille entistä näkymättömän.
Kyllähän pikku reissu piristäis varmaan pitkäksi aikaa, mutta mistä sopivat vaatteet ym tarpeelliset vermeet. Kaikki on nykyään niin kallista.
Rikkaat ja rahattomat(tv ohjelma) rahattomille kiva viikko ja rikkaatkin hieman ymmärtävät köyhiä sen loppuviikon ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun miettii, että ostaako vessapaperia vai tamponeja.
Ostin vuosikausia sitten Lunette-kuukupin. Siitä asti ollut "ilmaiset" kuukautiset. Nykyään toi kuukuppi maksaa 24,90 e mutta varmaan on halvempiakin.
Kuukuppia minäkin ehdottaisin, pikaisella googlettelulla edullisin alle 10e.
Kuukupin käyttö omalla kohdallani olisi hankalaa. Miten peset sen välillä? Pysyyykö se raskaassa liikuntasuorituksessa? Joudun usein vaihtamaan suojat luonnonhelmassa.
Kuukuppia voi pitää sisällä vaikka 8 tuntia putkeen, toki riippuu kuukautisten vaiheesta ja vuodon määrästä. Minulla suht runsasta vuotoa ja vuodon 2-3 päivänä joudun tyhjentämään kupin 3 tunnin välein. Muina aikoina voin mennä vaikka koko työpäivän tyhjentämättä kuppia. Miksi se ei pysyisi raskaassa liikuntasuorituksessa? Se kuppi on emättimesi sisällä. Samalla lailla se siellä pysyy kuin tamponikin. Jos olet epävarma, niin sitten teitenkin tyhjennät kupin ennen liikuntaa. Luonnonhelmassa voit vaikka kaivaa kupan ja tyhjentää kupin sinne ja sitten _hätätilassa_ voit vaikka laittaa sen takaisin sisälle ihan vain pyyhkäisemällä sen kuivaksi paperilla. On olemassa myös kupeille tarkoitettuja puhdistuspyyhkeitä luonnonhelmaa varten, mutta jos oletuksena on, että on köyhä, niin toki siitä sitten köyhä keksii tekosyyn sille että pitää ostaa kalliita siteitä ja tamponeja, kun ei ole varaa ostaa puhdistuspyyhkeitä. Ja jos ei kuppi nappaa, niin kokeile sitten kuukautisalushousuja. Minulla ei niistä ole kokemusta, mutta kaverillani on. Tulevat kuitenkin kalliimmaksi kuin kupit.
Vierailija kirjoitti:
Näin mummoikäisenä katsoo elämää, lapsuudesta saakka rahat vähissä ja tulevaisuus samaa kituuttamista.
Ja en ole kelan elätti ollut koskaan, työttömyyskorvausta en ole päivääkään saanut.
16 vuotiaasta olen kokopäivätyössä käynyt, opiskelun aikana viikonloput ja lomat töissä. Pienipalkkaiseen työhön sain koulutuksen, koska pidempi opiskelu parempipalkkaiseen työhön olisi vaatinut isohkon lainan ottamista.
En ole kaunis enkä rohkea :).
Joidenkin kasvojen ilmeestä ja käytösestä voin päätellä olevani vanha, ruma ja köyhä, nykyään epilepsia sairaus tekee minusta muille entistä näkymättömän.Kyllähän pikku reissu piristäis varmaan pitkäksi aikaa, mutta mistä sopivat vaatteet ym tarpeelliset vermeet. Kaikki on nykyään niin kallista.
Rikkaat ja rahattomat(tv ohjelma) rahattomille kiva viikko ja rikkaatkin hieman ymmärtävät köyhiä sen loppuviikon ajan.
viime kesänä tilasin 140 eurolla eräästä tunnetusta nettikaupasta vaatteita alennusmyynnistä. Mukana oli parit housut, joista yhset maksoivat 3 euroa, toiset 5,99,, kolmannet muistaakseni 12euroa ja risat. Kangas ei ollut ohutta ja kahdella käyttökerralla hajoavaa, vaan farkut ja paksumpaa puuvillaa. Ostin myös puseroita aikamoisen kasan. Mikään vaatekappale ei maksanut 8 euroa enempää. Paketin toimitus oli ilmainen. JOtkut paidat olivatkin hiukan liian suuria minulle, mutta osasin pienentää niitä helposti ompelukoneen avulla, koska en nähnyt syytä miksi palauttaisin ne plakän liian ison koon takia. Ompelukonettakaan ei olisi tarvinnut, sen olisi voinut hoitaa neulalla ja langallakin, mutta koska minulla ompelukone oli, niin tietenkin sitä käytin.
Kuukuppia minäkin ehdottaisin, pikaisella googlettelulla edullisin alle 10e.