Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Minulla kävi oikeasti hyvä tuuri. Saan kunnalta apua, ja voin muuttaa takaisin omaan kotiin, kimpsuiseni kaikkineni. 😊
Hoidin täällä äitiä sen seitsemän vuotta, ja paljon omaa tavaraa kulkeutui tänne.
Lakanoita ja yleiskonetta. Kaikki vaatteet. Mitä nyt tarvitsin. Meille yhteisesti! Nyt sain kunnalta päätöksen muuttoavusta, ja olen kiitollinen. On myös haikea mieli. Rakkaan äidin rakas koti täytyy jättää... Saan muutettua kuitenkin ne tärkeimmät taulut ja tavarat. Hyvä näin. Ja kerron tästä, koska kovin moni on elänyt matkallani, täällä.
Mökkitalkkari-jutut? Hmm.. Tässä palstalla olen nyt viimeksi hokannut autoista asioita, ja huomannut senkin, että joku voi innostua oikeasti perunankylvöstä! Ei talousmielessä, mutta harrastukseksi. Ja juu. Säädän pari viirivehkaa sinne omaan uuteen kotiin myös, vihreyttä antamaan. Niin äitikin haluaisi. 😊 🌿💚
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sugar Beth kirjoitti:
Minulla kävi oikeasti hyvä tuuri. Saan kunnalta apua, ja voin muuttaa takaisin omaan kotiin, kimpsuiseni kaikkineni. 😊
Hoidin täällä äitiä sen seitsemän vuotta, ja paljon omaa tavaraa kulkeutui tänne.
Lakanoita ja yleiskonetta. Kaikki vaatteet. Mitä nyt tarvitsin. Meille yhteisesti! Nyt sain kunnalta päätöksen muuttoavusta, ja olen kiitollinen. On myös haikea mieli. Rakkaan äidin rakas koti täytyy jättää... Saan muutettua kuitenkin ne tärkeimmät taulut ja tavarat. Hyvä näin. Ja kerron tästä, koska kovin moni on elänyt matkallani, täällä.
Mökkitalkkari-jutut? Hmm.. Tässä palstalla olen nyt viimeksi hokannut autoista asioita, ja huomannut senkin, että joku voi innostua oikeasti perunankylvöstä! Ei talousmielessä, mutta harrastukseksi. Ja juu. Säädän pari viirivehkaa sinne omaan uuteen kotiin myös, vihreyttä antamaan. Niin äitikin haluaisi. 😊 🌿💚
Hyvä juttu, että tämänhetkiset ondelmasi ovat ratkeamassa. Viestistäsi jotenkin huokuukin helpotus ja kirjoittamisesi vaikuttaa sujuvan helpommin, vai kuvittelenko vain? Sinulla on tapahtunut todella iso muutos elämässäsi ja nyt siinä on alkamassa uusi tuntematon aikakausi. Tulin tähän ketjuun vähän myöhässä, enkä ole aivan kaikkia viestejäsi vielä ehtinyt lukea, mutta olit syy siihen, miksi lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni koskaan kirjoittamaan millekään nettipalstalle. Olen näitä ketjuja joitakin tässä keväällä täällä lueskellut, kun salaliittovouhotukset ja muut synkät aiheet alkoivat jo tympimään. Vähän keveämpiä nämä aiheet täällä kuitenkin.
Erityisesti tuo miten otat muut huomioon omista vaikeuksistasi huolimatta, kuten esimerkiksi noiden sinulle ylimääräisten keittiötarvikkeiden lahjoittaminen niitä tarvitseville lämmitti sydäntäni. Onneksi kaikki eivät vielä rakentaneet ympärilleen henkistä betonimuuria katkeruuksistaan ja katellisuuksistaan vaan vielä löytyy joku joka oikeasti ajattelee ihan maamme omiakin kärsijöitä, jotka monien mielestä itse ovat muka valinneet köyhän osansa, ja toimi yhteisönsä hyväksi vähistäkin varoistaan. (Joo kyllä pitää auttaa kaikkia hädässä olevia kansalaisuuksista riippumatta mielestäni, enkä halua verrata köyhien kärsimystä vaikkapa sodan kauhuista kärsiviin, mutta aina löytyy joku jolla menee huonommin, eikä se ole mielestäni syy jättää auttamatta ketään hitaasti vuosia kituvaa kansalaistamme, jos siihen on itsellä varoja ja haluja.)
Paljon tsemppiä sinulle tulevaan ja uskon sinun pärjäävän tuolla vahvalla ja joustavalla asenteellasi.
Täällä, kuten tässäkin ketjussa piisaa kaikenmaailman väliinhuutajia ja sonnanjauhajia ihan riittämiin, mutta onneksi myös sinun kaltaisia "oikeita" ihmisiä mahtuu joukkoon. Ainakin minua kiinnostaa lukea mieluummin esimerkkejä ja kuvauksia ihmisen oikeasta elämästä ja elämäntilanteesta enemmän, kuin yleisiä kliseitä tai täälläkin vastaantulleita onnettomia ohjeita, joita hyvävaraiset "oikeita päätöksiä elämässään tehneet" ihmiset jakavat meile "tyhmille" ja "saamattommille" köyhille. Sinun ja toivottavasti minunkin kaltaisten ihmisten kirjoitukset antavat enemmän realisista tietoa elämän tosiasioista ja auttaa mielestäni enemmän ymmärtämään muita ihmisiä ja niden erilaisia elämäntilanteita. Jos kukaan ei kerro, miten asiamme oikeasti ovat ei voi vaatiakaan tajuamista sellaisten toimesta, jotka ei asioista voi tietääkään. Ja oudosti näitä kertomuksia halutaan täällä vaimentaa syystä tai toisesta. Liian rankkaa kokkareille tai jotain...
Jaaritukset jatkuvat, hähää:
Tuo sinua kiinnostava ja monia ilmeisesti ärsyttänyt autojaaritukseni olivat minulta yritystä tuoda tosielämän realiteettejä näkyviin minun, yhden satunnaisen köyhän, näkövinnkelistä. Itseäni on jonkin verran vaivannut nuo yleisesti kirjoitellut kliseet autoilusta ja siitä miten se aina maksaa tuhansia ja tulee sitä ja tulee tätä... Ei se oikeasti aina ihna niin mene, jos vähäänkään haluaa siihen itse vaikuttaa. Jos sitten olet tehnyt "oikeita" valintoja autokulujesi suhteen, niin sitten sekään ei välttämättä kaikille kelpaa, vaan olisi pitänyt ilman ilman autoa ja ilmeisesti polttaa tai juoda tai jotain rahat, jotka autoon olisi mennyt ja sitten kituutella ilman ruokaa ja odottaa, että saisi kärsimyksistään joskus jonkin palkinnon edes seuraavassa elämässä.
Meillä on varmuudella kuitenkin vain tämä yksi elämä täällä ja kaikki muu on vain arvailua, joten ainakin itse haluan sen elää parhaani mukaan niillä korteilla, jotka minulle on jaettu. En tavoittele kuita taivaalta tai edes unelmoi enää etelänmatkoista, joita en koskaan pystynyt elämäni aikana tekemään, en haikaile maksukanavia televisiooni, uusia vempaimia jne, vaikka lapset niitä kaipaileekin tai mitään muutakaan vastaavaa. Mutta auta armias, jos haluan pystyä pitämään itselläni 150 euron ajoneuvon ja sitä vielä itse opetellut korjaamaan, niin onhan se pahemman luokan syntiä ilmeisesti maassamme. "Oikeat" köyhät narisee, ettei voi olla "oikea" köyhä ellei kärsi tarpeeksi ja varakkaat ajattelee, että se on leikkiköyhä, kun on varaa noiden autojen kanssa puuhailla ja vieläpä ajaa niillä. Mitähän rangaistuksia siitä on luvassa maallisen taivallukseni jälkeen?
Nyt tuli taas jaariteltua liikaa, joten jatkan ehkä siitä joskus toiste ihan vain vaikkapa muiden kiusaksi, jos ei muuten. Laitetaan nämä "synnit" sitten ulosottoon ja selvitellään niitä seuraavassa elämässä. (Nyt hei viestejä kehiin, että ei oikeasti köyhällä ole varaa elää, kuin yksi elämä!)
Täältä ovat kaikki lähteneet ilmeiseti minua ja revittelyjä köyhän arjesta pakoon? Älkää peljätkö, en ole mikään sekopää, joka ajaisi autonromulla päällenne, vaikka toi ADHD:n tapainen minulla onkin. En tee, enkä aio tehdä kenellekään mitään pahaa, jos ei liian pitkien kirjoitusteni lukemaan "pakottaminen" lasketa sellaiseksi.
Elämästäni riittäisi paljon tilanteita, jonka vain oikeasti köyhät tajuavat, jos vain osaisin tjotenkin tuoda niitä julki kohtuupituisilla viesteiillä. Otan kritiikit vastaan ja yritän opettella parantamaan ulosantiani. Olen sisäänpäin suuntautunut, joten kasvotusten kohtaamisissa minulla on sitten taas vaikeuksia saada ajatuksiani kerrottua puhumalla. Nyt, kun löysin keinon kertoa asioista täällä, niin yrittää pursuta tuhat asiaa kerralla sormien kautta tietokoneen ruudulle.
Mihin katosi tuo rutiköyhä Volvonomistaja? Meillä jäi jorinat kesken. Anteeksi, jos vaikutan nälvivältä, mutta jäi paljon minulle vielä epäselväksi, tai sitten minulla on hirveä tarve ymmärtää asiat väärin, eli vaikka nuo miksi olet sattumoisin nainen ja oletko ollut edellisessä elämässäsi, josta auto jäi mies vai mitä? Kaikkea ei kannata tänne julki tuoda, mutta haluatko valoittaa tilannettasti hieman tarkemmin ja suhdettasti tuohon Volvoon? Olisi kiva kuulla muiltakin autoilevilta köyhiltä kokemuksia, mutta nythän mä vasta hokasin, että pitäisi varmaan perustaa uusi ketju hei näille auto-asioille? Olen niin nuari ja viaton köyhä näiden nettipalstajuttujen kanssa. Pyydän sitäkin anteeksi kaikille ketä se on häirinnyt. Ei muistella pahalla.
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Täältä ovat kaikki lähteneet ilmeiseti minua ja revittelyjä köyhän arjesta pakoon? Älkää peljätkö, en ole mikään sekopää, joka ajaisi autonromulla päällenne, vaikka toi ADHD:n tapainen minulla onkin. En tee, enkä aio tehdä kenellekään mitään pahaa, jos ei liian pitkien kirjoitusteni lukemaan "pakottaminen" lasketa sellaiseksi.
Elämästäni riittäisi paljon tilanteita, jonka vain oikeasti köyhät tajuavat, jos vain osaisin tjotenkin tuoda niitä julki kohtuupituisilla viesteiillä. Otan kritiikit vastaan ja yritän opettella parantamaan ulosantiani. Olen sisäänpäin suuntautunut, joten kasvotusten kohtaamisissa minulla on sitten taas vaikeuksia saada ajatuksiani kerrottua puhumalla. Nyt, kun löysin keinon kertoa asioista täällä, niin yrittää pursuta tuhat asiaa kerralla sormien kautta tietokoneen ruudulle.
Mihin katosi tuo rutiköyhä Volvonomistaja? Meillä jäi jorinat kesken. Anteeksi, jos vaikutan nälvivältä, mutta jäi paljon minulle vielä epäselväksi, tai sitten minulla on hirveä tarve ymmärtää asiat väärin, eli vaikka nuo miksi olet sattumoisin nainen ja oletko ollut edellisessä elämässäsi, josta auto jäi mies vai mitä? Kaikkea ei kannata tänne julki tuoda, mutta haluatko valoittaa tilannettasti hieman tarkemmin ja suhdettasti tuohon Volvoon? Olisi kiva kuulla muiltakin autoilevilta köyhiltä kokemuksia, mutta nythän mä vasta hokasin, että pitäisi varmaan perustaa uusi ketju hei näille auto-asioille? Olen niin nuari ja viaton köyhä näiden nettipalstajuttujen kanssa. Pyydän sitäkin anteeksi kaikille ketä se on häirinnyt. Ei muistella pahalla.
Löytyy täältä Rutiköyhä volvonomistaja. Epätavallinen unettomuus vaivaa, joten jaksan tuskin lukea, eikä synny tekstiäkään sivukaupalla kuten yleensä.
Entisessä elämässäni tulin kivasti toimeen. Yksi suurimmista huveistani oli autolla ajeleminen ja auton puunaaminen, ja ehdinkin olla autonomistaja yli 30 vuotta, mutta sitten äkillinen työttömyys pani alkuun syöksykierteen. (Miestä tai ylipäätään kumppania ei ole koskaan ollutkaan - jos olisi ollut, olisin pystynyt rämpimään vielä pinnan yläpuolelle.)
Tunnistamisen välttämiseksi kerron vain, että minua on syytelty tyypiksi, jolle autot ovat kuin ihmisiä. Koska olen aika tylsä, eikä seurassani liiemmin viihdytä, olen pitänyt paria autoistani kaverinani vähän kuin Yksinäinen ratsastaja hevostaan. Tämä nykyinen, aivan sattuman kaupalla elämääni huristellut tapaus, on Silvereistä jälkimmäinen. Kuten aiemmin mainitsin, se on nyt seisomassa. Minä taas olen kuin vankilassa, kun en pääse liikkumaan ollenkaan. Ehkä tilanne vielä muuttuu, mutta todennäköisesti ei - asuntokin nimittäin puuttuu vielä, edelleen. Tätä elämää on vaikea kestää. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäaikaisköyhä, Volvon-omistaja ja ludesoffan-keittäjä myös! Monia lämpöisiä halauksia teille!
Kyllä minua auttoi tämä keskustelu. Oma elämä tasaantuu, mutta pysyn linjoilla. - Se ihana mieskin löysi minut ja palstan, voi ei! 😃 Kerroin täällä liiaksikin tunteistani, mutta entäs sitten? Hän nauraa puhelimessa... No höh! - Kuviossa on tällä neidolla hieno mies, ja se on hyvä homma! Hän naureskelee, kun nyt kerroin teille, että tykkään. - Ehkä hän on huomannut muutenkin? Mutta siis.
Sinä autoton, yllä. Ymmärrän. Minulle autoretket hyvässä seurassa, kasetti-musiikkineen kaikkineen, ovat olleet hieno juttu! Voi kunpa löytäisit pian kaverin! Ja minun puolestani saatte kiitos kaikki pysyä tässä ketjussa ja keskustelussa! On ollut hyvä ja kiva lukea, erilaisia kokemuksia siis! Saa olla köyhä, jolla on auto!
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Täältä ovat kaikki lähteneet ilmeiseti minua ja revittelyjä köyhän arjesta pakoon? Älkää peljätkö, en ole mikään sekopää, joka ajaisi autonromulla päällenne, vaikka toi ADHD:n tapainen minulla onkin. En tee, enkä aio tehdä kenellekään mitään pahaa, jos ei liian pitkien kirjoitusteni lukemaan "pakottaminen" lasketa sellaiseksi.
Elämästäni riittäisi paljon tilanteita, jonka vain oikeasti köyhät tajuavat, jos vain osaisin tjotenkin tuoda niitä julki kohtuupituisilla viesteiillä. Otan kritiikit vastaan ja yritän opettella parantamaan ulosantiani. Olen sisäänpäin suuntautunut, joten kasvotusten kohtaamisissa minulla on sitten taas vaikeuksia saada ajatuksiani kerrottua puhumalla. Nyt, kun löysin keinon kertoa asioista täällä, niin yrittää pursuta tuhat asiaa kerralla sormien kautta tietokoneen ruudulle.
Mihin katosi tuo rutiköyhä Volvonomistaja? Meillä jäi jorinat kesken. Anteeksi, jos vaikutan nälvivältä, mutta jäi paljon minulle vielä epäselväksi, tai sitten minulla on hirveä tarve ymmärtää asiat väärin, eli vaikka nuo miksi olet sattumoisin nainen ja oletko ollut edellisessä elämässäsi, josta auto jäi mies vai mitä? Kaikkea ei kannata tänne julki tuoda, mutta haluatko valoittaa tilannettasti hieman tarkemmin ja suhdettasti tuohon Volvoon? Olisi kiva kuulla muiltakin autoilevilta köyhiltä kokemuksia, mutta nythän mä vasta hokasin, että pitäisi varmaan perustaa uusi ketju hei näille auto-asioille? Olen niin nuari ja viaton köyhä näiden nettipalstajuttujen kanssa. Pyydän sitäkin anteeksi kaikille ketä se on häirinnyt. Ei muistella pahalla.
Löytyy täältä Rutiköyhä volvonomistaja. Epätavallinen unettomuus vaivaa, joten jaksan tuskin lukea, eikä synny tekstiäkään sivukaupalla kuten yleensä.
Entisessä elämässäni tulin kivasti toimeen. Yksi suurimmista huveistani oli autolla ajeleminen ja auton puunaaminen, ja ehdinkin olla autonomistaja yli 30 vuotta, mutta sitten äkillinen työttömyys pani alkuun syöksykierteen. (Miestä tai ylipäätään kumppania ei ole koskaan ollutkaan - jos olisi ollut, olisin pystynyt rämpimään vielä pinnan yläpuolelle.)
Tunnistamisen välttämiseksi kerron vain, että minua on syytelty tyypiksi, jolle autot ovat kuin ihmisiä. Koska olen aika tylsä, eikä seurassani liiemmin viihdytä, olen pitänyt paria autoistani kaverinani vähän kuin Yksinäinen ratsastaja hevostaan. Tämä nykyinen, aivan sattuman kaupalla elämääni huristellut tapaus, on Silvereistä jälkimmäinen. Kuten aiemmin mainitsin, se on nyt seisomassa. Minä taas olen kuin vankilassa, kun en pääse liikkumaan ollenkaan. Ehkä tilanne vielä muuttuu, mutta todennäköisesti ei - asuntokin nimittäin puuttuu vielä, edelleen. Tätä elämää on vaikea kestää. :(
Hei vaan taas!
Ymmärrän vaikean tilanteesi ja yritän pitää viestini lyhyenä. Sain nyt hyvän kuvan tilanteestasi ja osaan samaistua joihinkin kohtiin itsekin. Toivon sinulle toipumisia, toivottavasti väsymys ei ole oire mistään vakavasta. Ei tätä elämää voi kylllä tosiaan mitenkään ymmärtää, mutta mielestäni kannattaa katsoa loppuun asti koko rahan edestä, saattaa olla vielä isot "ilotulituksetkin" naapurin toimesta näköpiirissä loppuhuipennuksena. Yritän perustaa jossain vaiheessa oman ketjun meille köyhille autonomistajille, joten toivottavasti jatketaan turinointia viimeistään siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sugar Beth kirjoitti:
Pitkäaikaisköyhä, Volvon-omistaja ja ludesoffan-keittäjä myös! Monia lämpöisiä halauksia teille!
Kyllä minua auttoi tämä keskustelu. Oma elämä tasaantuu, mutta pysyn linjoilla. - Se ihana mieskin löysi minut ja palstan, voi ei! 😃 Kerroin täällä liiaksikin tunteistani, mutta entäs sitten? Hän nauraa puhelimessa... No höh! - Kuviossa on tällä neidolla hieno mies, ja se on hyvä homma! Hän naureskelee, kun nyt kerroin teille, että tykkään. - Ehkä hän on huomannut muutenkin? Mutta siis.
Sinä autoton, yllä. Ymmärrän. Minulle autoretket hyvässä seurassa, kasetti-musiikkineen kaikkineen, ovat olleet hieno juttu! Voi kunpa löytäisit pian kaverin! Ja minun puolestani saatte kiitos kaikki pysyä tässä ketjussa ja keskustelussa! On ollut hyvä ja kiva lukea, erilaisia kokemuksia siis! Saa olla köyhä, jolla on auto!
Sainpa halauksia tuplasti! Olen nimittäin Sohvankeittäjä ja Rutiköyhä volvonomistaja samassa paketissa. Paria muutakin nimeä olen käyttänyt. Voin jo paljastella, koska näin pitkästä ketjusta ei enää kukaan jaksa etsiä sitä, mitä kukakin on itsestään kertonut, ja ynnätä sitten yksityiskohdista henkilökuvaa.
Onnea vain Miehen kanssa, Sokerimaakari. Minäkin luulin muutama vuosi sitten löytäneeni melkovanhoilla päivilläni yhden, mutta hänen kiinnostuksensa hiipui samaa tahtia ikkunani alla seisovien autojen vuosimallien vanhenemisen kanssa. :(
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Täältä ovat kaikki lähteneet ilmeiseti minua ja revittelyjä köyhän arjesta pakoon? Älkää peljätkö, en ole mikään sekopää, joka ajaisi autonromulla päällenne, vaikka toi ADHD:n tapainen minulla onkin. En tee, enkä aio tehdä kenellekään mitään pahaa, jos ei liian pitkien kirjoitusteni lukemaan "pakottaminen" lasketa sellaiseksi.
Elämästäni riittäisi paljon tilanteita, jonka vain oikeasti köyhät tajuavat, jos vain osaisin tjotenkin tuoda niitä julki kohtuupituisilla viesteiillä. Otan kritiikit vastaan ja yritän opettella parantamaan ulosantiani. Olen sisäänpäin suuntautunut, joten kasvotusten kohtaamisissa minulla on sitten taas vaikeuksia saada ajatuksiani kerrottua puhumalla. Nyt, kun löysin keinon kertoa asioista täällä, niin yrittää pursuta tuhat asiaa kerralla sormien kautta tietokoneen ruudulle.
Mihin katosi tuo rutiköyhä Volvonomistaja? Meillä jäi jorinat kesken. Anteeksi, jos vaikutan nälvivältä, mutta jäi paljon minulle vielä epäselväksi, tai sitten minulla on hirveä tarve ymmärtää asiat väärin, eli vaikka nuo miksi olet sattumoisin nainen ja oletko ollut edellisessä elämässäsi, josta auto jäi mies vai mitä? Kaikkea ei kannata tänne julki tuoda, mutta haluatko valoittaa tilannettasti hieman tarkemmin ja suhdettasti tuohon Volvoon? Olisi kiva kuulla muiltakin autoilevilta köyhiltä kokemuksia, mutta nythän mä vasta hokasin, että pitäisi varmaan perustaa uusi ketju hei näille auto-asioille? Olen niin nuari ja viaton köyhä näiden nettipalstajuttujen kanssa. Pyydän sitäkin anteeksi kaikille ketä se on häirinnyt. Ei muistella pahalla.
Löytyy täältä Rutiköyhä volvonomistaja. Epätavallinen unettomuus vaivaa, joten jaksan tuskin lukea, eikä synny tekstiäkään sivukaupalla kuten yleensä.
Entisessä elämässäni tulin kivasti toimeen. Yksi suurimmista huveistani oli autolla ajeleminen ja auton puunaaminen, ja ehdinkin olla autonomistaja yli 30 vuotta, mutta sitten äkillinen työttömyys pani alkuun syöksykierteen. (Miestä tai ylipäätään kumppania ei ole koskaan ollutkaan - jos olisi ollut, olisin pystynyt rämpimään vielä pinnan yläpuolelle.)
Tunnistamisen välttämiseksi kerron vain, että minua on syytelty tyypiksi, jolle autot ovat kuin ihmisiä. Koska olen aika tylsä, eikä seurassani liiemmin viihdytä, olen pitänyt paria autoistani kaverinani vähän kuin Yksinäinen ratsastaja hevostaan. Tämä nykyinen, aivan sattuman kaupalla elämääni huristellut tapaus, on Silvereistä jälkimmäinen. Kuten aiemmin mainitsin, se on nyt seisomassa. Minä taas olen kuin vankilassa, kun en pääse liikkumaan ollenkaan. Ehkä tilanne vielä muuttuu, mutta todennäköisesti ei - asuntokin nimittäin puuttuu vielä, edelleen. Tätä elämää on vaikea kestää. :(
Hei vaan taas!
Ymmärrän vaikean tilanteesi ja yritän pitää viestini lyhyenä. Sain nyt hyvän kuvan tilanteestasi ja osaan samaistua joihinkin kohtiin itsekin. Toivon sinulle toipumisia, toivottavasti väsymys ei ole oire mistään vakavasta. Ei tätä elämää voi kylllä tosiaan mitenkään ymmärtää, mutta mielestäni kannattaa katsoa loppuun asti koko rahan edestä, saattaa olla vielä isot "ilotulituksetkin" naapurin toimesta näköpiirissä loppuhuipennuksena. Yritän perustaa jossain vaiheessa oman ketjun meille köyhille autonomistajille, joten toivottavasti jatketaan turinointia viimeistään siellä.
Kiitos toipumisentoivotuksista. Väsymys on suoraan verrannollinen piikkaamisen ääneen, jota on kuulunut jo kolmatta kuukautta aamuseitsemän ja iltakahdeksan välillä; vain sunnuntaisin voi olla päiväsaikaan ilman kuulosuojaimia. Karkuunkaan ei pääse. Tämä on kahden vuoden sisällä kolmas iso remontti minun välittömässä läheisyydessäni, ja nyt kieltämättä jo ahdistaa. Ja tämä on kuitenkin minun ongelmistani pienimpiä.
Pitkien juttujen lukeminen on minulle osa ammattia ja harrastus, joten anna tulla vain - en minä koko aikaa ole puoliunessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaisköyhä. kirjoitti:
Täältä ovat kaikki lähteneet ilmeiseti minua ja revittelyjä köyhän arjesta pakoon? Älkää peljätkö, en ole mikään sekopää, joka ajaisi autonromulla päällenne, vaikka toi ADHD:n tapainen minulla onkin. En tee, enkä aio tehdä kenellekään mitään pahaa, jos ei liian pitkien kirjoitusteni lukemaan "pakottaminen" lasketa sellaiseksi.
Elämästäni riittäisi paljon tilanteita, jonka vain oikeasti köyhät tajuavat, jos vain osaisin tjotenkin tuoda niitä julki kohtuupituisilla viesteiillä. Otan kritiikit vastaan ja yritän opettella parantamaan ulosantiani. Olen sisäänpäin suuntautunut, joten kasvotusten kohtaamisissa minulla on sitten taas vaikeuksia saada ajatuksiani kerrottua puhumalla. Nyt, kun löysin keinon kertoa asioista täällä, niin yrittää pursuta tuhat asiaa kerralla sormien kautta tietokoneen ruudulle.
Mihin katosi tuo rutiköyhä Volvonomistaja? Meillä jäi jorinat kesken. Anteeksi, jos vaikutan nälvivältä, mutta jäi paljon minulle vielä epäselväksi, tai sitten minulla on hirveä tarve ymmärtää asiat väärin, eli vaikka nuo miksi olet sattumoisin nainen ja oletko ollut edellisessä elämässäsi, josta auto jäi mies vai mitä? Kaikkea ei kannata tänne julki tuoda, mutta haluatko valoittaa tilannettasti hieman tarkemmin ja suhdettasti tuohon Volvoon? Olisi kiva kuulla muiltakin autoilevilta köyhiltä kokemuksia, mutta nythän mä vasta hokasin, että pitäisi varmaan perustaa uusi ketju hei näille auto-asioille? Olen niin nuari ja viaton köyhä näiden nettipalstajuttujen kanssa. Pyydän sitäkin anteeksi kaikille ketä se on häirinnyt. Ei muistella pahalla.
Löytyy täältä Rutiköyhä volvonomistaja. Epätavallinen unettomuus vaivaa, joten jaksan tuskin lukea, eikä synny tekstiäkään sivukaupalla kuten yleensä.
Entisessä elämässäni tulin kivasti toimeen. Yksi suurimmista huveistani oli autolla ajeleminen ja auton puunaaminen, ja ehdinkin olla autonomistaja yli 30 vuotta, mutta sitten äkillinen työttömyys pani alkuun syöksykierteen. (Miestä tai ylipäätään kumppania ei ole koskaan ollutkaan - jos olisi ollut, olisin pystynyt rämpimään vielä pinnan yläpuolelle.)
Tunnistamisen välttämiseksi kerron vain, että minua on syytelty tyypiksi, jolle autot ovat kuin ihmisiä. Koska olen aika tylsä, eikä seurassani liiemmin viihdytä, olen pitänyt paria autoistani kaverinani vähän kuin Yksinäinen ratsastaja hevostaan. Tämä nykyinen, aivan sattuman kaupalla elämääni huristellut tapaus, on Silvereistä jälkimmäinen. Kuten aiemmin mainitsin, se on nyt seisomassa. Minä taas olen kuin vankilassa, kun en pääse liikkumaan ollenkaan. Ehkä tilanne vielä muuttuu, mutta todennäköisesti ei - asuntokin nimittäin puuttuu vielä, edelleen. Tätä elämää on vaikea kestää. :(
Hei vaan taas!
Ymmärrän vaikean tilanteesi ja yritän pitää viestini lyhyenä. Sain nyt hyvän kuvan tilanteestasi ja osaan samaistua joihinkin kohtiin itsekin. Toivon sinulle toipumisia, toivottavasti väsymys ei ole oire mistään vakavasta. Ei tätä elämää voi kylllä tosiaan mitenkään ymmärtää, mutta mielestäni kannattaa katsoa loppuun asti koko rahan edestä, saattaa olla vielä isot "ilotulituksetkin" naapurin toimesta näköpiirissä loppuhuipennuksena. Yritän perustaa jossain vaiheessa oman ketjun meille köyhille autonomistajille, joten toivottavasti jatketaan turinointia viimeistään siellä.
Korjaus äskeiseen viestiini, että toivottavasti unettomuus ei ole merkki mistään vakavammasta, vaikka onkin itsessäänkin jo vakavaa. Väsymys tietenkin johtuu sitten tuosta unettomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Pitkäaikaisköyhä, Volvon-omistaja ja ludesoffan-keittäjä myös! Monia lämpöisiä halauksia teille!
Kyllä minua auttoi tämä keskustelu. Oma elämä tasaantuu, mutta pysyn linjoilla. - Se ihana mieskin löysi minut ja palstan, voi ei! 😃 Kerroin täällä liiaksikin tunteistani, mutta entäs sitten? Hän nauraa puhelimessa... No höh! - Kuviossa on tällä neidolla hieno mies, ja se on hyvä homma! Hän naureskelee, kun nyt kerroin teille, että tykkään. - Ehkä hän on huomannut muutenkin? Mutta siis.
Sinä autoton, yllä. Ymmärrän. Minulle autoretket hyvässä seurassa, kasetti-musiikkineen kaikkineen, ovat olleet hieno juttu! Voi kunpa löytäisit pian kaverin! Ja minun puolestani saatte kiitos kaikki pysyä tässä ketjussa ja keskustelussa! On ollut hyvä ja kiva lukea, erilaisia kokemuksia siis! Saa olla köyhä, jolla on auto!
Sainpa halauksia tuplasti! Olen nimittäin Sohvankeittäjä ja Rutiköyhä volvonomistaja samassa paketissa. Paria muutakin nimeä olen käyttänyt. Voin jo paljastella, koska näin pitkästä ketjusta ei enää kukaan jaksa etsiä sitä, mitä kukakin on itsestään kertonut, ja ynnätä sitten yksityiskohdista henkilökuvaa.
Onnea vain Miehen kanssa, Sokerimaakari. Minäkin luulin muutama vuosi sitten löytäneeni melkovanhoilla päivilläni yhden, mutta hänen kiinnostuksensa hiipui samaa tahtia ikkunani alla seisovien autojen vuosimallien vanhenemisen kanssa. :(
No voi ei, ja meidän pitää muuten keksiä sinulle parempi nimi kuin se lude-soffa-Volvo-homma-juttu!!! Mietinkin lukiessani.. 💗💗💗
Tiedä tästä minunkaan miehestä, mutta on hän nyt aivan ihana! Toivoisin, ettei hän enää kuitenkaan lurkkaa täällä Vauvalassa.... Siis sheesh! Olisi kiva hössöttää välillä rauhassa meidän tyttöjen kesken!
Tästä nimittäin puhutaan kotona, jos vaklaaminen jatkuu! 😃
Eilen ostin satsin suklaata pieneltä imatralaiskaupalta. Artteli-shop. He vain eivät enää nameja myy, ei kannattanut. Mutta on ihana postimyyntiputiikki! Heitä ei haittaa, että mainostan! Ostin loppuvaraston. - Ja niitä pieniä suklaalevyjä lähettelen miehelle viikoittain. On kuitenkin varaa kortteihin, ja merkkeihin, köyhälläkin neidolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taitaa olla nyt jotkut omaan tyyliinsä kirjoittavat ihmiset.
Tuntuu hiukan, että kirjoittavat toisilleen.
Meni hiukan sisäpiirijutuiksi.
Sisäpiiri? Siis mitä?
Liity mukaankeskusteluun, ja olet in.
Muuten me emme palvele ketään täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla nyt jotkut omaan tyyliinsä kirjoittavat ihmiset.
Tuntuu hiukan, että kirjoittavat toisilleen.
Meni hiukan sisäpiirijutuiksi.
Ensinnäkin tämä on KESKUSTELUpalsta ja ainakin minun tietojeni mukaan KESKUSTELU on sellaista, jossa kaksi tai useampi ihminen on kanssakäymisessä toistensa kanssa vaihtaen samalla ajatuksiaan ja ideoitaan ja muita asioita toistensa kanssa. Sitten on erikseen vaikkapa puskista huutelut ja nykyään omien kokemusteni mukaan yleistynyt tapa mölöttää päällekkäin kovaan ääneen toisia kinnostamatonta älämölöä samassa pöydässä istuvien kesken (Jos eivät ole sitten noita kännykkään tuijottajien "joukkoon" kuluvia). Tähän "KESKUSTELU" tapaan törmää ainakin meillä päin kirpputoreilla, joissa on kahvio, kierrellessä.
Nyt täällä kävi niin, että kolmisen aktiivisesti tässä ketjussa KESKUSTELLUTTA ihmistä kokivat keskenään jonkinlaista "joukkoon" kuulumista ja siksi KESKUSTELIVAT keskenään. Voin kirjoittaa vain omasta puolestani, mutta ainakin omat kirjoitukseni ovat kaikille niistä kiinnostuneille tarkoitettuja olin sitten vastanut kenelle tahansa. Minun on vain ainakin vaikeampi KESKUSTELLA sellaisten kanssa, joiden kanssa en edes tiedä KESKUSTELEVANI. Siksi laitoinkin itselleni näkyvän nimimerkin, jotta kanssani voisi joku halukas KESKUSTELLA. Puskista huutelut voisin toki opetella jättämään omaan arvoonsa, jos huuteluissa ei ole mitään pointtia. Sinutkin minä toivotan tervetulleeksi KESKUSTELEMAAN kanssani, jos jaksat lukea pitkiä jorinoitani, joita yritän opetella lyhentämään, onhan tämä KESKUSTELUpalsta.
Toiseksi tuo on tietäkseni yleinen ajatteluharha (Siis aivojen normaalia käytöstä, ei mikään psykologinen poikkeavuus), että kokee muiden, (vaikkapa juuri keskenään samoja kiinnostuksia omaavien) ihmisten olevan ikäänkuin liitossa keskenään, vaikka eivät olisikaan ja tuntee siksi(kin) itsensä ulkopuoliseksi. Olen itse kokenut vastaavaa usein "oikeassa" maailmassa. (esimerkkejä voin antaa pyydettäessä)
En tiedä oletko sinä jo sen ikäinen, että olisit saanut koulussa 80-luvun alussa matematiikassa joukko-oppia, jossa eroteltiin ympyröimällä kuvista mikä tai mitkä eivät kuulu joukkoon. Esim oli vaikkapa 7 vaaleata hahmoa ja yksi tumma hahmo), mutta olen miettinyt, että ainakin minuun tuo opetus olisi vaikuttanut negatiivisesti ainakin juuri tuossa joukkoon kuulumis-asiassa ja siten vaikeuttanut elämääni ja osaltaan myös vaikeuttanut köyhyydestä poispääsyä. Vaikka haitta olisi ollut häviävän pieni, niin haitta kuitenkin.
Linssejä?
No niistä muuten tulee hyvää muhennosta, sipulin kanssa. Minä söin linssejä Wienissä, sri-lankalainen ystäväni teki. En mieltänyt tuota ruokaa köyhäilyksi. Karuna loihti meille kahdelle myös talouskyljyksistä hyvää. Ja paistoi pannulla vehnäleipääkin, nam!
Sugar Beth kirjoitti:
Linssejä?
No niistä muuten tulee hyvää muhennosta, sipulin kanssa. Minä söin linssejä Wienissä, sri-lankalainen ystäväni teki. En mieltänyt tuota ruokaa köyhäilyksi. Karuna loihti meille kahdelle myös talouskyljyksistä hyvää. Ja paistoi pannulla vehnäleipääkin, nam!
Jostain syystä meidän lapsemme (nykyään teinejä) syövät mielellään dahlia (eli kypsennettyjä linssejä), mikäli siinä ei ole liikaa chiliä eikä juurikaan inkivääriä. Kolmetoistavuotias pyysi saisinko aamupalaksi sitä keltaista juttua?
Olen opetellut nyt myös idättämään papuja. Linsseistä vain vihreät pavut itävät, muut ovat kuorittuja ja siis eivät voi itää. No, belugalinssejä en ole testannut (menee yli mun hintakattoni).
Vierailija kirjoitti:
Sugar Beth kirjoitti:
Linssejä?
No niistä muuten tulee hyvää muhennosta, sipulin kanssa. Minä söin linssejä Wienissä, sri-lankalainen ystäväni teki. En mieltänyt tuota ruokaa köyhäilyksi. Karuna loihti meille kahdelle myös talouskyljyksistä hyvää. Ja paistoi pannulla vehnäleipääkin, nam!
Jostain syystä meidän lapsemme (nykyään teinejä) syövät mielellään dahlia (eli kypsennettyjä linssejä), mikäli siinä ei ole liikaa chiliä eikä juurikaan inkivääriä. Kolmetoistavuotias pyysi saisinko aamupalaksi sitä keltaista juttua?
Olen opetellut nyt myös idättämään papuja. Linsseistä vain vihreät pavut itävät, muut ovat kuorittuja ja siis eivät voi itää. No, belugalinssejä en ole testannut (menee yli mun hintakattoni).
Pitikö näiden viestien mennä kenties sinne linssiketjuun?
Tuo oli jonkun hyväosaisen trollin provo-ketju, jonka syöttiin yllättävän moni on tarttunut. Ei linssien syönnillä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko köyhä vaiko ei.
Minulle linssit tulivat tietoisuuteen jo lapsena Aku Ankka-lehdestä 70-luvulla. Kun löysin Aku Akuankasta jonkin minulle tuntemattoman käsitteen, niin menin kirjastoon tutkimaan mitä se tarkoittaa, kun mitään nettejä ei tuoloin tietenkään vielä ollut.
Muutoinkin kirjasto oli lapsuudessani toinen kotini, koska muihin harrastuksiin ei ollut varaa. Viidennellä luokalla tiesin jo monesta asiasta enemmän, kuin opettajani ja sain siksi vaikean oppilaan roolin, kun korjailin opettajan opetuksia tunneilla. Silti minusta tuli vain tyhmä ja saamaton köyhä, osittain, koska ei ollut varaa opiskella lukiota pidemmälle ja 90-luvun lama katkaisi loputkin haaveet "paremmasta" elämästä. Lukuharrastukseni on onneksi jatkunut koko elämän.
Tuo oli vuodatukseni vain esimerkkinä miten tyhmiä me köyhät tosiaan ollaan, kun ei osata itseämme edes ruokkia oikein.
Alue: Aihe vapaa
Pakotatteko ihan haulikolla uhaten vai miten? Lehtiä haravoimalla oppiikin hyvin vaikkapa lentokapteeniksi.
Toivottavasti nuorestanne kasvaa sitten noilla metodeilla isona menestynyt ja varakas mökkitalkkari.