Moikkaatko sinä BUSSIKUSKIA?
Millaista kulttuuria sinä ylläpidät? Mä moikkaan aina tietty, jos kuski moikkaa ja myös joskus oma-aloitteisesti. Usein kumpikaan meistä ei moikkaa toisiaan. Mietin, että pitäis varmaan aina moikata oma-aloitteisesti, vaikka kuski katselisikin muualle. Piristää varmaan kuskin päivää?
Tuli vaan tästä artikkelista mieleen, jossa kerrotaan erään bussikuskin tylsistä työpäivistä:
http://www.iltalehti.fi/terveys/2015081420115270_tr.shtml
Kommentit (94)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 13:18"]En moikkaa, sehän on joku ihme proletaari, haiseva työläinen.
[/quote]
Mikäs pummi sä oot jos kerta linkillä pitää kulkee?
Matkustan pääkaupunkiseudulla. Katson kuljettajaa leimattuani lippuni. Tervehdin, jos kuljettaja tervehtii minua ensin. He näkevät päivittäin valtavan määrän matkustajia, joten en halua ns. pakottaa heitä vastaamaan tervehdykseeni. Kiitän usein, kun poistun päätepysäkillä.
Tervehdin aina kuljettajaa, jos matka on pidempi ja kiitän poistuessani.
Olen joskus moikkaillut, mutta liian monta kertaa kävi niin, että kuski ei itse tervehdi takaisin ja katsoo vähämielisesti päälle, jos sitäkään. Jos on sellaisen ulospäinsuuntautuneen ja avoimen oloinen kuski, niin sitten tervehdin, mutta norsunvittunaamoja en enää koskaan.
Tervehdin aina ensin, enkä pahoita mieltäni, jos kuski ei hoksaa moikata takaisin. 95-prosenttisesti kyllä saan vastatervehdyksen.
Useimmiten moikkaan. Nyt ehkä kuitenkin vähemmän kuin ennen, koska lippuautomaatit siirrrettiin kuskin vierestä lähemmäksi etuovea (Turussa siis). Paikallisbusseissa kyydistä poisjäädessä en kiitä, koska tuntuu hassulta huikata heippa sieltä keski- tai takaovelta kaikkien meluavien muksujen yli. Pitkän matkan busseista poistuessani kiitän kuskia aina matkasta, tosin niitä reissuja tulee tehtyä nykyään harvakseltaan.
Moikkaan aina. Vähän sama kuin esim kaupan kassa. Mun mielestä kuuluu hyviin tapohin. Mutta tästähän on se 321 miljoonaa eri mielipidettä.
Tervehdin tullessani ja kiitän poistuessani. Tästä tunnistaa syntyperäisen Espoolaisen :)
Kun ostan kertalipun niin sanon aina ensin moi, muuten en. Ja kun saan lipun niin tietenkin kiitän. Bussista poistuessa en sano mitään, hilaudun vain nopeasti ulos.
Olen ujo(hko), en ylimielinen.
Kuuluu NORMAALEIHIN käytöstapoihin tervehtiä toista kohdatessa! Ja juu, myös täällä Suomen junttilassa, uskokaa tää älkää.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 14:31"]Tervehdin tullessani ja kiitän poistuessani. Tästä tunnistaa syntyperäisen Espoolaisen :)
[/quote]
Kuten myös siitä, että syntyperäinen espoolainen on keskittynyt elämässään korostamaan espoolaisuuttaan (mitä hienoa? :o) ja jättänyt äikän tunnit väliin.
Tervehdin tullessa ja kiitän poistuessa jos poistun etuovesta, katson silmiin. En vedä hernettä nenään jos kuski ei vastaa. Samat kassalla yms asiakaspalvelijan kohdatessani.
Moikkaan bussiin astuessani ja kiitän poistuessani. Olenkin kyllä landelta. Kerran automaattisesti huusin "Kiitos!" poistuessani Helsingissä sporan kyydistä. Mitäköhän ihmiset on ajatellu, ei Helsingissä kukaan kiitä, ainakaan sporasta poistuessa. =D
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 14:38"]Tervehdin tullessa ja kiitän poistuessa jos poistun etuovesta, katson silmiin. En vedä hernettä nenään jos kuski ei vastaa. Samat kassalla yms asiakaspalvelijan kohdatessani.
[/quote]
Etuovesta ei poistuta.
Kyllä moikkaan bussikuskia niin kyytiin noustessani kuin myös töissä vastaan ajaessani.
Ja tervehdin myös matkustajia.
Olen siis itse bussikuski.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 14:41"]Moikkaan bussiin astuessani ja kiitän poistuessani. Olenkin kyllä landelta. Kerran automaattisesti huusin "Kiitos!" poistuessani Helsingissä sporan kyydistä. Mitäköhän ihmiset on ajatellu, ei Helsingissä kukaan kiitä, ainakaan sporasta poistuessa. =D
[/quote]
VEIKKAAN että ihmiset ovat saaneet mahtavan kahvipöytäaiheen sporakiittäjästä. "Miettikää, SE KIITTI! XD hahhahhhahhhahha! Kaikkea sitä kuulee..."
Täällä Tampereella sanon aina MORO. Nykyään kohdalleni on sattunut kuskeja, jotka eivät saa suutaan ollenkaan auki. Poistuessani en sano mitään paitsi jos pyydän päästä etuovesta; jolloin sanon kiitos.
Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa kuljin yläasteen ja lukion koulubussilla. Ja silloin aina moikattiin sekä bussiin tullessa että jäädessä pois. Nyt asun pääkaupunkiseudulla ja yleensä moikkaan silloin, jos olen ainoa, joka tulee pysäkiltä kyytiin. Jos tulee paljon ihmisiä kerralla niin silloin en aina moikkaa.