Kaverini ei KOSKAAN kysy mitä lapselleni kuuluu, vaikka minä kysyn joka kerta hänen lapsestaan
En tarkoita että pitäisi jauhaa lapsijuttuja oli ne lapset sitten minkä ikäisiä tahansa, päinvastoin on ihanaa nähdä ja jutella ihan muita asioita, mutta sellainen pieni kohtelias "mitäs Maija-Petterille kuuluu?" tai muu pieni huomiointi tulee yleensä ihmisiltä suht luonnostaan. Mutta tuo yksi kaverini ei tosiaan ikinä kysy mitään, mutta mielellään kertoilee oman lapsensa edesottamuksista kyllä. Ja näin on ollut aina, vuosia.
Kommentit (14)
Hän on juntti! Tästä on juuri avattu toinen ketju, mikä on junttia.
Vierailija kirjoitti:
Hän on juntti! Tästä on juuri avattu toinen ketju, mikä on junttia.
Kappas, en huomannutkaan, olipa sattuma. Pistäkää tähän linkki, ei minun ole pakko toista samanlaista ketjua tietenkään ylläpitää.
AP
Vai oliko se tuo vauva-ketju? Minulla ei ole vauvaa, lapset ovat jo isompia ja asetelma vähän eri.
AP
Ei häntä kiinnosta, eikä siinä ole mitään väärää, ettei kiinnosta. Ehkei hän ole tullut edes ajatelleeksi, että vedät herneet nenään asiasta. Itse en muista koskaan erityisesti tentanneeni kavereiden lähisukulaisten kuulumisia. Luotan siihen, että kertovat, jos kerrottavaa on. Myöskään vastavuoroisuus ei ole mikään peruste, ei tällaiset asiat ole mitään valuuttaa.
Jotkut on kiinnostuneita vain itsestään. Heidän huolia ja ongelmia pitäisi aina kuunnella, mutta vastavuoroisesti ei ikinä kysellä kuulumisia.
Kaverini ei koskaan kysy, mitä koiralleni kuuluu. Olen tosi loukkaantunut.
Millaisia juttuja kertoo omista lapsistaan ? Hyviä vai huonoja ?
Vierailija kirjoitti:
Millaisia juttuja kertoo omista lapsistaan ? Hyviä vai huonoja ?
Kaikenlaisia kuulumisia, hyviä kai enemmän. Normaalia jutustelua. Siksi tuntuu oudolta ettei ikinä, siis tyyliin kertaakaan vuosien aikana ole kysynyt edes ohimennen, että mitä minun lapselleni kuuluu. Mutta en nyt ole vetänyt hernettä nenään varsinaisesti, tuntuu vaan vähän oudolta kun itse kuitenkin aina kysyn. Ehkä lopetan sen, ei minuakaan oikeasti kiinnosta mitä hänen Armakselleen kuuluu.
AP
Junttia vastavuoroisuuden puutetta, näkyy varmaan jossain muussakin jos ei tosiaan koskaan kysy.
Ehkä hän ajattelee eri tavalla kuin sinä. Voi vaikka ihmetellä mielessään, että onpa siinä utelias kaveri kun aina kyselee minun lapsistani ja omistaan ei puhu koskaan mitään. Ehkä sinun pitäisi olla oma-aloitteinen ja kertoa lastesi kuulumisia.
Minusta on useimmiten epäkohteliasta kysellä. Jos joku haluaa kertoa, hän kertoo. Itse voin kysyä yleisluonteisesti, että mitä kuuluu ja mites perhe. Ihminen voi sitten itse päättää, kertooko ummet ja lammet vai sanooko vain, että ei ihmeempiä. Oman kohteliaisuuskäsitykseni mukaan on parempi jättää mahdollisimman auki se, mitä ikään kuin vaatii toista kertomaan. Moni suomalainen suosii tällaista ns. negatiivista kohteliaisuutta eli osoittaa hienotunteisuutta jättämällä toisen rauhaan.
Loukkaannut ihan turhasta, jos kaverisi kuitenkin mielellään kuuntelee sinunkin juttusi. Ja hän itse varmaan kertoo asiansa sinulle ilman kyselemistäkin.
Lopeta sinäkin se kysely, sitä ei näköjään kiinnosta kuin omat jutut