En tule mukaan synnytykseen, tyttöystävä kiukuttelee
Olen aivan suhteen alusta saakka tehnyt selväksi, että lapsia voin hankkia, mutta synnytyssaliin en tule, ota tai jätä. Nyt kun synnytyksen hetki lähenee, tyttöystäväni on kuitenkin alkanut ärhennellä ja kiukutella siitä, miten "hylkään" hänet. Olen ystävllisesti muistuttanut, että (a) synnytykseen voi ottaa toisenkin tukihenkilön ja (b) hänellä ei ole ollut missään vaiheessa mitään syytä olettaa minun tulevan. Tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta.
Pakko myöntää, että noin lapsellinen käytös vähentää arvostustani häntä kohtaan. Ymmärrän, että synnytys jännittää, mutta miksi on pakko käyttäytyä noin epäreilusti? Voiko tällaisen kohtuuttomuuden laittaa hormonien tms. piikkiin, vai onko vastaavaa odotettavissa myöhemminkin?
Kommentit (496)
Itse neuvoisin teitä keskustelemaan aiheesta ja syistä jonka vuoksi jättäytyisit pois synnytyksestä. Valintahan on kuitenkin omasi. Yrittäkää ymmärtää toistenne kannat ja keskustelkaa mikä on teille toimivin ratkaisu. Meillä on lähes sama tilanne, mies sitä mieltä ettei välttämättä tulisi mukaan synnytykseen jos saadaan joskus yhteisiä lapsia. Molemmilla siis omia lapsia joten luonnollista että jäisi lasten kanssa kotiin, siitä en tiedä miten suhtautuu myöhemmin. Halutessaan mies saa jäädä kotiin lasten kanssa jos ei mukaan halua, asia keskusteltu mutta tilanteet voi muuttua ja otan vastaan kumman tahansa päätöksen. Ensimmäisen lapsen kohdalla voi olettaa että puoliso haluaa toisen tuekseen koska ei tiedä mitä odottaa, kaikki voi mennä hyvin, tai todella huonosti, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, eli pelko on usein vahvimmin pohjalla.
Nyt pliis, lyhentäkää vähän noita lainauksianne. Ei tätä ketjua muuten lue enää Erkkikään.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 15:57"]
Jos nainen haluaa että lapsen isä on mukana synnytyksessä niin silloin on. Todella raukkamaista olla menemättä. No ei ole silloin kyse miehestä. Mies on ihminen joka kantaa vastuunsa ja on turvana perheelleen. Vaimolle ja lapsille. Jos olisin aloittajan tyttöystävä niin en palaisi vauvan kanssa yhteiseen kotiin. Sitten kun aloittajalla ole jalka poikki ja vedossa 4 viikkoa sairaalassa niin älä turhaan odota ketään käymään kun ihmisillä on sellanen periaate että eivät vaan yksinkertaisesti käy katsomassa sairaalassa olevaa läheistä. Turha sitä on sitten itseä ja kiukuttella.
[/quote]
Jo on itseään täynnä ja miehiä halveksiva teksti. Nainenko se muka määrää mitä miehen pitää/saa tehdä? Ei todellakaan määrää. Naiset eivät ole mitään jumalia jotka päättävät koska mies saa olla synnytyksessä ja koska sen pitää siellä ollla. Jos nainen saa kieltää miehen tulon synnytykseen niin naisilla ei ole mitään asiaa sanoa siihen että mies ei haluakkaan synnytykseen.
Ei voi saada kumpaakin. Joko nainen ei voi määrätä sitä tuleeko mies synnytykseen tai sitten naisilla ei ole mitään oikeutta valittaa jos mies ei tule
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä.
[/quote]
Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei.
Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö!
[/quote]
Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan.
Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa.
Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan.
[/quote]
Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa.
[/quote]
Ei, suurinosa ihmisistä täällä arvioi Apn kielenkäyttöä, yleistä asennetta ja syitä kysymykseen, eikä pelkästään morkkaa huvikseen.
Aloittajan tyttöystävä on hyvin mahdollisesti peloissaan ja haluaa tukea ja turvaa miehestään. Onko tämä kamala ja mahdoton asia? Sen sijaan että Ap kysyisi että mitä hän voisi tehdä kun blah blah syy ei pysty menemään synnytykseen mukaan mutta tyttöystävä vaatii, hän sanoo että nainen 'kiukuttelee' (alentuvaa kieltä), kieltäytyy kertomasta syytä miksei voi, ja kieltäytyy ymmärtämästä miltä tilanne saattaisi tuntua raskaana olevalle naiselle. Me emme voi tietää mitä nainen on ajatellut (mutta osa meistä muistaa hyvin miten se itsellä meni) mutta aika paljon on oletettava että hän suunnitteli noin, ottaen huomioon kuinka tapoihinsa jumiutunut Ap on.
[/quote]
Siis...kuka suunnitteli noin, eli miten? Minä näen tämän ketjun ap:n näkökulmasta. Hänhän se tänne kirjoittaa, ei tämä nainen, joka on siis aika valehtelija tai ei-itsetuntoja, kun on ilmeisesti luvannut hoitaa vauva-arjen yksin ja mennä synnyttämäänkin yksin. Tuleeko mieleesi, että mieskin haluaa tukeutua naiseensa? Miten mies tukeutuu tällaiseen naiseen, joka lupailee ummet ja lammet, mutta ei sitten tosiasiassa katso alkuunkaan syykseen pitää lupaamaansa?
[/quote]
Googlaa 'unreliable narrator'.
Apn kirjoitus tyyli paljastaa paljon. Kuullosta että hän ei paljoa välittä naisestaan tai tulevasta lapsesta, tai edes olisi kovin empaattinen ihminen. Hän vain jankkaa samaa. Kun he sopi. Ja siihen on vastattu useaan otteeseen täällä mutta mies ei käsitä miksi tuo sopiminen ei nyt vaan merkkaa tässä tilanteessa mitä hän ajatteli.
Kun nainen on raskaana, se ei ole hänen hommansa tehda tilanteesta miehelle helppo ja mukava oman olonsa kustannuksella. Se ei nyt vaan mene noin.
Tosin, jos Ap on tosiaan noin kylmä niin heikko itsetuntohan silla naisella on pakko olla.
[/quote]
Et käsitä käsillä olevaa tilannetta ollenkaan, vaikka olet lukutaitoinen ihminen. Ei aloittaja halua, että nainen tekee tilanteesta hänelle helpon. Vaan että nainen tekee kuten on sovittu, koska syyt olla poissa ovat aloittajalla selkeästi todella painavia. Mikä siinä doulassa on ajatuksena niin kaameaa?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:43"]
Lisään: nainen päättää synnytyksestä (terveys kuitenkin ekana) sillä nainen siinä sen homman hoitaa. Naisen keho, hormonit ja tunteet. Miehet ei ikinä tule tajuamaan mitä se on, teillä on niin eri systeemit. Yrittäkää edes olla tukena, se on tehtävänne lapsen isänä.
[/quote]
Ei todellakaan ole isän tehtävä. Turha vaatia miehiltä mitään jos nainen on se joka päättää.
[/quote]
Ja miehen tehtävä on olla tekemättä lapsia jos ei ole valmis niihin tai olemaan asianmukainen kumppani lapsien äidille.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä.
[/quote]
Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei.
Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö!
[/quote]
Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan.
Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa.
Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan.
[/quote]
Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa.
[/quote]
Ei, suurinosa ihmisistä täällä arvioi Apn kielenkäyttöä, yleistä asennetta ja syitä kysymykseen, eikä pelkästään morkkaa huvikseen.
Aloittajan tyttöystävä on hyvin mahdollisesti peloissaan ja haluaa tukea ja turvaa miehestään. Onko tämä kamala ja mahdoton asia? Sen sijaan että Ap kysyisi että mitä hän voisi tehdä kun blah blah syy ei pysty menemään synnytykseen mukaan mutta tyttöystävä vaatii, hän sanoo että nainen 'kiukuttelee' (alentuvaa kieltä), kieltäytyy kertomasta syytä miksei voi, ja kieltäytyy ymmärtämästä miltä tilanne saattaisi tuntua raskaana olevalle naiselle. Me emme voi tietää mitä nainen on ajatellut (mutta osa meistä muistaa hyvin miten se itsellä meni) mutta aika paljon on oletettava että hän suunnitteli noin, ottaen huomioon kuinka tapoihinsa jumiutunut Ap on.
[/quote]
Siis...kuka suunnitteli noin, eli miten? Minä näen tämän ketjun ap:n näkökulmasta. Hänhän se tänne kirjoittaa, ei tämä nainen, joka on siis aika valehtelija tai ei-itsetuntoja, kun on ilmeisesti luvannut hoitaa vauva-arjen yksin ja mennä synnyttämäänkin yksin. Tuleeko mieleesi, että mieskin haluaa tukeutua naiseensa? Miten mies tukeutuu tällaiseen naiseen, joka lupailee ummet ja lammet, mutta ei sitten tosiasiassa katso alkuunkaan syykseen pitää lupaamaansa?
[/quote]
Googlaa 'unreliable narrator'.
Apn kirjoitus tyyli paljastaa paljon. Kuullosta että hän ei paljoa välittä naisestaan tai tulevasta lapsesta, tai edes olisi kovin empaattinen ihminen. Hän vain jankkaa samaa. Kun he sopi. Ja siihen on vastattu useaan otteeseen täällä mutta mies ei käsitä miksi tuo sopiminen ei nyt vaan merkkaa tässä tilanteessa mitä hän ajatteli.
Kun nainen on raskaana, se ei ole hänen hommansa tehda tilanteesta miehelle helppo ja mukava oman olonsa kustannuksella. Se ei nyt vaan mene noin.
Tosin, jos Ap on tosiaan noin kylmä niin heikko itsetuntohan silla naisella on pakko olla.
[/quote]
Raskaus ei anna naiselle mitään etuoikeuksia tai helpotuksia
Joo, raskaus & oma lapsen syntymä ja "uhkarohkea teko" on kuitenkin vähän eri asia...
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:28"]
Miettikääpä sellaista tilannetta että mies aikoo tehdä jonkun uhkarohkean teon ja nainen toppuuttaa ja lopulta sanoo ettei aio sitten tulla sairaalaan katsomaan eikä hoitamaan jos käy hullusti. Mies vastaa: Ei tarvi tulla. No sitten käy oikeasti huonosti, mies joutuu sairaalaan. Kuinka moni nainen ei mene sinne ja auta miestään paranemaan, vaikka oli muuta sovittu? Kuinka moni mies jää katselemaan sellaista naista, joka todella ottaa miehensä takaisin vasta terveenä, vaikka on itse sanonut ettei tarvi tulla hoitamaan.
[/quote]
Tämä ketju huokuu niin paljon naisvihaa, että ei todeksi uskoisi. Olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaista miestä, jotka täällä kirjoittavat. Puhutaan oikeuksista, sopimuksista, petturuudesta. Missä on rakkaus, perhe, yhdessä tekeminen? Kylmäveristä sakkia ja lapsiparka syntymässä.
Etkö halua ap jättää naistasi? Toivon, ettei hän pääse kylvämään suhteeseenne mitään bullshittiä tämän varjolla. Naisen on pitänyt tajuta, ettei ole miehistä helpoimman kanssa. Deal with it, nyt. Inhottaa itseä sellaiset huutavat akat, voi että. Onneksi oon itse nainen, niin ei tarvitse koittaakaan elää naisen kanssa. Jos naiselle jää tuosta nyt hampaankoloon niin järjestele oma elämäsi niin, että pääset kuivin jaloin pois ja jätä nainen lapsen kanssa elelemään miten tahtoo. Koska se naisen ois ollut syytä heti tajuta, eikä leikkiä jotain "miehen ymmärtäjää".
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä. [/quote] Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei. Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö! [/quote] Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan. Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa. Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan. [/quote] Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa. [/quote] No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut.
[/quote]
No eikö ihminen nyt OMIA PELKOJAAN TUNNE? Kyllä nyt sen verran pitäisi osata tuntea. Minua ainakin pelotti synnytys, mutta minkäs teet, kun ei niitä lapsia oikein ilmankaan saa. Ei se ole ap:n vika, ettei nainen tunne itseään. Ap tunsi, ehkä nainen on katkera! ;D
[/quote]
Siis olet ollut raskaana mutta et muista enää tai et lukenut aiheesta ja nyt et sitten tiedä että hormoni muutoksilla on iso osa prosessissa? (..Ap?)
[/quote]
Siis oon ollut raskaana 2 kertaa ja kyllä pelotti, varsinkin ekalla kerralla. Olisin vielä 3-kymppisenä ollut pelkopolin asiakas, sain eesikoisen 35-vuotiaana ja siinä välissä olin rauhoittunut sen verran, että en ollut. Koin, että menen mestauslavalle, kun synnytys oli lähellä. Mutta silti en alkanut muuttaa mitään, mitä olin synnytyksestä aiemmin ajatellut. Halusin epiduraalin heti, sain sen, halusin synnyttää mahdollisimman kivuttomasti, sain senkin (onneksi), en keksinyt enää synnytyksen lähellä mitään uusia ongelmia, vaan tiesin, että joudun hirveimpään paikkaan elämässäni.
Jos olisi ollut puhetta, että otan doulan, sekin sopimus olisi pitänyt. En tosin olisi koskaan suostunut doulaan, joten me olisimme sitten lapsettomia. Mutta olisin osannut ennakoida kaiken, että mitä vaan voi tapahtua, kyllä.
[/quote]
Tosi hienoa että sait pelkosi kuriin ja jaksoit. Se on urotyö.
Olisit voinut ennakoida kaiken mutta mitään ylläreitä tullut joten et sitten ennakoinut??? Et 'keksinyt' enää ongelmia?
Nyt mua alkaa mietytyttämään miksi sä haluat noin voimakkaasti olla samaa mieltä Apn kanssa. Millainen sun mies on?
En lukenut koko ketjua, mutta meillä oli mieheni kanssa vastaava sopimus. Lapsia tehdään, mutta synnytyssaliin hän ei tule. Pelkäsi jotenkin sitä, ettei hallitse itseään, kun näkwe kuinka minuun sattuu. Kuinka ollakaan esikoista odottaessani muutti mieltään jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Asiat tulivat tutummiksi. En vaatinut häntä muuttamaan mieltään, mutta tottakai toivoin sitä. Mies itse on todella tyytyväinen, että uskaltautui mukaan synnytykseen ja pitää molempien lastemme syntymää hienoimpina kokemuksina elämässään. Toisen lapsen kohdalla miehen synnytykseen osallistuminen oli jo itsestäänselvyys. Kertomukseni pointtina oli se, että miehelläkin voi olla synnytyspelkoa, joka estää tulemasta mukaan synnytyssaliin. Aihe on tabu, eikä siitä puhuta. Harva mies myöskään itse myöntää, että tästä on kyse.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:43"]
Lisään: nainen päättää synnytyksestä (terveys kuitenkin ekana) sillä nainen siinä sen homman hoitaa. Naisen keho, hormonit ja tunteet. Miehet ei ikinä tule tajuamaan mitä se on, teillä on niin eri systeemit. Yrittäkää edes olla tukena, se on tehtävänne lapsen isänä.
[/quote]
Ei todellakaan ole isän tehtävä. Turha vaatia miehiltä mitään jos nainen on se joka päättää.
[/quote]
Ja miehen tehtävä on olla tekemättä lapsia jos ei ole valmis niihin tai olemaan asianmukainen kumppani lapsien äidille.
[/quote]
Älä jauha roskaa. Mies hoitaa miehen biologisesta lapsen teosta ja nainen naisen osuuden.
Nainen ei määrää mitä mies tekee tai ei tee. Sinulla on aivan sairas ajatusmaailma: pidät miehiä jonain naisen orjina joiden on tehtävä aina sitä mitä nainen haluaa ja mikä hyödyttää naisia.
Mutta onneksi asia ei niin ole. Jos haluat miesten olevan synnytyksessä mukana niin silloin pitää myös naisilta poistaa oikeus päättää onko lapsen isä synnytyksessä mukana.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:36"]
Kautta aikojen on naiset synnyttäneet yksin tai ns.lapsenpäästäjän tuella.Ei miestä kaikkeen tarvita.Tosin en ole
itse ikinä synnyttänyt,minulle se olisi ollut kuolemaksi.Kaikkia ei lääketiede voi auttaa.
[/quote]
Heh, täydellisesti muotoiltu, kymmen pistettä.:D
Mene nyt hyvä mies sinne, se on hieno kokemus miehelle. Päkötä sit vaikka kaikissa muissa asioissa, mutta tämä juttu kannattaa kokea.
T:synnytyksessä mukana ollut mies (ja eronnut, ei se siihen vaikuta).
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:43"]
Lisään: nainen päättää synnytyksestä (terveys kuitenkin ekana) sillä nainen siinä sen homman hoitaa. Naisen keho, hormonit ja tunteet. Miehet ei ikinä tule tajuamaan mitä se on, teillä on niin eri systeemit. Yrittäkää edes olla tukena, se on tehtävänne lapsen isänä.
[/quote]
Ei todellakaan ole isän tehtävä. Turha vaatia miehiltä mitään jos nainen on se joka päättää.
[/quote]
Ja miehen tehtävä on olla tekemättä lapsia jos ei ole valmis niihin tai olemaan asianmukainen kumppani lapsien äidille.
[/quote]
Älä jauha roskaa. Mies hoitaa miehen biologisesta lapsen teosta ja nainen naisen osuuden.
Nainen ei määrää mitä mies tekee tai ei tee. Sinulla on aivan sairas ajatusmaailma: pidät miehiä jonain naisen orjina joiden on tehtävä aina sitä mitä nainen haluaa ja mikä hyödyttää naisia.
Mutta onneksi asia ei niin ole. Jos haluat miesten olevan synnytyksessä mukana niin silloin pitää myös naisilta poistaa oikeus päättää onko lapsen isä synnytyksessä mukana.
[/quote]
Sunlaista miestä tuskin kukaan haluaa synnytykseen. Varmaan pilkkaisit sielläkin kärsivää naista.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:38"]
Googlatkaa ennemmin "manipulative woman"...
[/quote]
Joo, se kuuluisa nimike mitä kaikki käyttää....heh.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
Tämä ketju huokuu niin paljon naisvihaa, että ei todeksi uskoisi. Olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaista miestä, jotka täällä kirjoittavat. Puhutaan oikeuksista, sopimuksista, petturuudesta. Missä on rakkaus, perhe, yhdessä tekeminen? Kylmäveristä sakkia ja lapsiparka syntymässä.
[/quote]
Perheessä ei ikinä valehdella tai rikota sovittua asiaan. Jos oikeasti rakastaa toista niin ei petä toista eikä lupaa asioita joita ei pidä. Yhdessä tekeminen? Kuuluuko tähän yhdessä sopiminen jonka nainen voi koska tahansa purkaa ja miehen pitää se hyväksyä? Onko se yhdessä tekemistä?
Ap, saat varmasti kiukkuilua osallesi sen vuoksi, että ajatus ei ole täysin selvä siitä, ettet ihan oikeasti ole menossa mukaan synnytyssaliin. Tai perustelusi pyolisollesi eivät jostain syystä vakuuta häntä.
Esimerkiksi: suhteen alussa olette puhuneet lapsista ja olet sanonut että muuten ok, muttet synnytykseen osallistu. Asia on ollut silloin ok. Nyt puoliso on tajunnut mihin liemeen on joutunut (synnytys edessä, itseäkin kauhistutti sen lähestyessä kun tajusin, etten enää saa lasta ulos kuin synnytyssairaalassa enkä voi peruuttaa päätöstäni) ja hän oletettavasti kokee, että tarvitsee sinut, elämän tärkeimmän henkilön ja lapsen isän, sinut, tuekseen sairaalan henkilökunnan ja mahdollisen doulan lisäksi. Voin kertoa, että kun pelkää/jännittää jotain, mitä ei voi sivuuttaa, on ahdistus kamala, jos ei saa sitä tukea mitä eniten kaipaa. Ei puolisosi tuettomuuteen kuole fyysisesti, mutta omalla kokemuksella sanon, että väliinne ilmestyy "näkymätön seinä" - jollain asteella, halusit tai et. Ja asia pitää käsitellä läpi moneen kertaan.
Äärimmäisilleen vedetty periaatteellisuus on loppupelissä tosi lapsellista. Minusta tässä pelottavinta on se, että vaikutat pelottavan periaatteelliselta.. se ei ikävä kyllä toimi vanhempana. Samoin vastauksesi täällä esitettyihin kysymyksiin on antanut kuvan, että et ehkä tiedä mitä lapsen saaminen käytännössä tarkoittaa ja suhtaudut siihen kovin kylmästi. Se, että pyydät apua puolisosi kiukuttelun analysointiin, saa sinut tuntumaan äärimmäisen itsekkäältä (varsinkin, kun olet siitä onnekkaassa asemassa, että kehosi ei pakota sinua synnyttämään. Puolisosi sentään joutuu synnyttämään, vaikka ei enää haluaisikaan) Toivottavasti olen väärässä sinusta.
Kun et kerran syystä tai toisesta ole menossa synnytyssaliin todistamaan syntymää ja tukemaan puolisoa, niin oletan, että olet sitten "normaalia aktiivisempi" muissa tukitoimissa. Hanki doula, auta sairaalakassin pakkaamisessa, hiero alkusupistusten aikana puolisoa jos hän pyytää ja auta muutoinkin häntä hänen pyynnöstään. Odota salin oven luona, ole valmis menemään sisään heti! Pyydettäessä ja ole varautunut piiiitkään sairaalareissuun. Synnytyksen jälkeen "palvele puolisoa kuin koira", eli iloisena ja uskollisena. Käy läpi synnytystä sekä ennen että jälkeen tapahtuman, jotta pääset jollain tapaa kärryille, mitä kaikkea puolisosi on joutunut/päässyt kokemaan.
Muista, että synnytystä tai elämää ei loppupelissä oikeasti allekirjoittaa ja tilanteet voivat muuttua radikaalisti. Puhukaa myös, mitä teet sitten, jos puolisosi/vauva joutuu kriittiseen tilaan.
Se, miksi en oikein ymmärrä ajatuksiasi on se, että toiminnallasi osoitat, ettet osaa asettua täysin naisen asemaan. Mitä jos hän onkin muuttanut mielipiteensä siitä, että tarvitseekin sinut mukaan? Sinä hoet vain periaatettasi, kun olet onnellisesti mies, etkä siten pakon edessä. Parisuhteessa joutuu joskus venymään asioihinkin, joihin ei halua..
Ajattelin asiaa miten päin vaan, en ymmärrä periaatteellisuuttasi ja sitä, miksi analysoit puolisosi kiukkuilua. Jos kiukuttaa, on joku syy , mistä kiukku kumpuaa. Oletko kysynyt sitä syytä?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:08"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä. [/quote] Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei. Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö! [/quote] Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan. Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa. Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan. [/quote] Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa. [/quote] No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut.
[/quote]
No eikö ihminen nyt OMIA PELKOJAAN TUNNE? Kyllä nyt sen verran pitäisi osata tuntea. Minua ainakin pelotti synnytys, mutta minkäs teet, kun ei niitä lapsia oikein ilmankaan saa. Ei se ole ap:n vika, ettei nainen tunne itseään. Ap tunsi, ehkä nainen on katkera! ;D
[/quote]
Siis olet ollut raskaana mutta et muista enää tai et lukenut aiheesta ja nyt et sitten tiedä että hormoni muutoksilla on iso osa prosessissa? (..Ap?)
[/quote]
Siis oon ollut raskaana 2 kertaa ja kyllä pelotti, varsinkin ekalla kerralla. Olisin vielä 3-kymppisenä ollut pelkopolin asiakas, sain eesikoisen 35-vuotiaana ja siinä välissä olin rauhoittunut sen verran, että en ollut. Koin, että menen mestauslavalle, kun synnytys oli lähellä. Mutta silti en alkanut muuttaa mitään, mitä olin synnytyksestä aiemmin ajatellut. Halusin epiduraalin heti, sain sen, halusin synnyttää mahdollisimman kivuttomasti, sain senkin (onneksi), en keksinyt enää synnytyksen lähellä mitään uusia ongelmia, vaan tiesin, että joudun hirveimpään paikkaan elämässäni.
Jos olisi ollut puhetta, että otan doulan, sekin sopimus olisi pitänyt. En tosin olisi koskaan suostunut doulaan, joten me olisimme sitten lapsettomia. Mutta olisin osannut ennakoida kaiken, että mitä vaan voi tapahtua, kyllä.
[/quote]
Tosi hienoa että sait pelkosi kuriin ja jaksoit. Se on urotyö.
Olisit voinut ennakoida kaiken mutta mitään ylläreitä tullut joten et sitten ennakoinut??? Et 'keksinyt' enää ongelmia?
Nyt mua alkaa mietytyttämään miksi sä haluat noin voimakkaasti olla samaa mieltä Apn kanssa. Millainen sun mies on?
[/quote]
Mun mies on kuin suurin osa naisista täällä, itse olen aloittajan kaltainen. Ja siis en ennakoinut hakkaamalla kiveen jotain, jos mies ois sairastunut vaikka h-hetkellä, niin sitten olisi. Senkin oisin kestänyt, toki siitä ei nyt ketjussa olekaan kyse, mutta kuitenkin. Ihmettelen siis vilpittömästi aloittajan naisen tarvetta tukeutua aloittajan kaltaiseen mieheen, josta ei siihen selkeästi ole.
Minä voin tukeutua mieheeni ja tiedän sen, mutta hän ei monessakaan asiassa minuun ja hän tietää senkin. Eikä ala vaatimaan sitten, että hänen kuitenkin pitää saada tukeutua, kun siitä ei vaan tulisi mitään, mä en kykene.
Siis ahdistaisi synnytyssalista poissaoloa enemmän...
nro 486