Tiedätkö perheitä joissa ei lueta lapsille iltasatuja tai
Kommentit (85)
Voi helvetti. KESKUSTELKAA niiden lastenne kanssa, niin kieli kehittyy. Puhukaa samalla kielellä kuin aikuisille, EIKÄ yksinkertaistaen "missä kukka" tms. Se on sitä apukoulupedagogiikkaa ja teletapppikieltä, joka ei todellakaan kehitä ja edistä lapsen kielellisiä valmiuksia.
Toimin sijaisvanhempana ja olen erikoistunut lapsiin, joilla kielenkehityksen viivettä ym. kielellisiä vaikeuksia. En lue lapsille juuri koskaan, koska se ei ole vuorovaikutteista, enkä voi tietää, ymmärtääkö lapsi.
Iltasaduilla ei ole mitään tekemistä kielenkehityksen ym. kanssa, se on rauhallinen hetki, jossa fyysisellä läheisyydellä ja mm. oksitosiinin erityksellä on suurempi merkitys, auttaa lasta nukahtamaan turvallisesti.
Meillä iltasadut on korvattu pienellä juttutuokiolla ennen nukkumaanmenoa, lapsi saa täyden huomioni ja voi kertoa jos päivästä on jäänyt jotain painamaan mieltä tai ihan mitä vaan asiaa onkaan.
Lukemista paljon tärkeämpää on vuorovaikutus, kommunikointi, lapsen kuuleminen, kuunteleminen ja näkeminen. Ja se, ettei lässytä ja puhu vauvakielellä.
Lisään vielä edelliseen, että tottakai jos muuten ei osaa keskustella lapsensa kanssa,niin on hyvä ainakin lukea sitten paljon. Lapset kyllä meilläkin lukevat itse paljon, kuten minäkin.
Meillä ei ole oikein koskaan luettu iltasatua juuri ennen nukkumaanmenoa. Ollaan usein iltasella ulkona, ja luetaan kun tullaan sisälle, niin saat lapset rauhoittumaan varsinaisia iltatoimia varten, jotka yleensä sujuukin ihan mallikkaasti ja rauhallisissa merkeissä. Toinen hetki, jolloin luetaan usein, on silloin kun odotetaan, että saa ottaa päivällisen uunista :) En muista, että mullekaan olisi luettu juuri nukkumaanmenon yhteydessä.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 22:37"]
Lisään vielä edelliseen, että tottakai jos muuten ei osaa keskustella lapsensa kanssa,niin on hyvä ainakin lukea sitten paljon. Lapset kyllä meilläkin lukevat itse paljon, kuten minäkin.
[/quote]
minusta onsen lisäksi kiva lukea. Pitääkö tästäkin tehdä joku kuittailu? Toki puhutaan lapsen kanssa, mutta olen huomannut että ainakin isomman lapsen on helpompi kertoa vaikeista asioista nukkumaan mennessä, hämärässä. Silloin meillä ehkä on ollut syvällisimmät ja luottamuksellisemmat keskustelut. Nyt lapsi on jo teini. Tosin olimme kesällä kaupunkilomalla kaksin ja kyllä yön pimeydessä tuli hyvät keskustelut hotellissa.
Ollaan nyt 2 viikkoa luettu joka ilta satu, lapsi 2v 3kk. Aiemmin ei jaksanut kuunnella, nyt jaksaa semmosen 15 min olla ihan rauhassa. Tykkään hurjasti tästä uudesta rutiinista ja lapsikin vaikuttaa olevan iloinen.