Mikä persoonallisuustyyppi olet?

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:04"]

Tästä horoskoopista sain INTJ:n, käy näköjään hyvin yhteen ''normihoroskoopin'' kauriin kanssa.

[/quote]

Minäkin sain INTJ:n. Olen kuitenkin valtavirtahoroskoopissa rapu eli eläinradan aivottomin, yllytyshulluin ja epäloogisin merkki. Kumpaankohan minun pitäisi nyt uskoa vai tekisinkö sen tavallisimman ratkaisun ja yhdistäisin mieluisat puolet kummastakin?

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[/quote]

Hauskasti ilmaistu ajatuksen poikanen. En käyttäisi kuitenkaan sanaa tinkaus, sillä se luo mielikuvan jankkaamisesta. Itse jankkaan vain, kun toinen osapuoli ei kykene, syystä tai toisesta, ymmärtämään ajatustani. Toisaalta voisin kysyä, onko parempi suhtautua kriittisesti ajatuksiin vai purematta niellä epälogiikkaa.

INFP

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[/quote]

Hauskasti ilmaistu ajatuksen poikanen. En käyttäisi kuitenkaan sanaa tinkaus, sillä se luo mielikuvan jankkaamisesta. Itse jankkaan vain, kun toinen osapuoli ei kykene, syystä tai toisesta, ymmärtämään ajatustani. Toisaalta voisin kysyä, onko parempi suhtautua kriittisesti ajatuksiin vai purematta niellä epälogiikkaa.

[/quote]No en oikein tiedä. Minä varmaan olen sinusta sitten hyvin henkisesti laiska, kun voin aivan helposti sanoa, että ok, mulle sopii olla erimieltä. :) Ei tarvi tulla mihinkään lopputulokseen, ei tarvi olla oikeassa. Hyvin harvassa asiassa se on tärkeää. Yleensä sinun kaltaisesi sitten ajattelevat "voittaneensa", tai pisteensä minulle jauhot suuhun. :)

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

Tuossa mielen ja ruumiin erottelussa tuleekin ehkä yksi suuri ero. Itse koen olevani vanki ruumiissani, koska en voi vain ajatella rauhassa juttuja ilman, että joku tyhmä tulee jossakin vaiheessa häiritsemään. 

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]

(Poistin aiempaa keskustelua lainauksista ettei mene liian pitkäksi.)

Itselläni ei ole tuota häiritsemisongelmaa, jo siksikin että elän lähes erakkona. Olen siis tietoisesti valinnut sinkkuuden ja lapsettomuuden ja mitään harrastamattomuuden. Töissä käyn, mutta sen jälkeen olen vain kotosalla, koska en kaipaa muuta. Minuakin tavallaan häiritsee liika ihmisten seura kuten kaikkia introverttejä varmasti, mutta eri syystä: olen hyvin herkkä vaistoamaan eleistä ja "energiasta" ihmisten mielialat ja olot ja niiden jatkuva tunteminen omassa tietoisuudessani on joskus raskasta. Se on jotain sellaista, kuin yksin ollessani tietoisuuteni taivas olisi kirkas ja aurinko paistaisi, mutta ihmisten seurassa helposti tulee varjostavia pilviä, joita jaksaa aikansa, mutta välillä sitten taas kaipaa latautumista ilman pilviä taivaalla. Olen kyllä ystävällinen ja välittävä ihmisille kun heitä kohtaan, mutta mieluiten olen kohtaamatta kovin paljoa.

Minä en tosiaan harrasta paljoa keskustelemistakaan, koska olen niin erakko. Haastamista en kaipaa enkä ole sellaisesta kiinnostunut. Jos aihe kiinnostaa, voin keskustella toki, mutta minulle ei ole kovin tärkeää keskustelun lopputulos tai se kuka nyt lopulta oli oikeassa tai väärässä. Tärkeämpää on yhteys meidän ihmisten välillä, kahden tuntevan ja ajattelevan tietoisuuden kohtaaminen. Minä en varmasti ottaisi haastamista loukkauksena, mutta aiheesta riippuen voi olla että en välittäisi osallistua keskusteluun. Eikä minua haittaisi ollenkaan jos sinä sitten sen perusteella ajattelisit "voittaneesi", eli että minä en pystynyt vastaamaan haasteeseen ;)

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:35"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

Tuossa mielen ja ruumiin erottelussa tuleekin ehkä yksi suuri ero. Itse koen olevani vanki ruumiissani, koska en voi vain ajatella rauhassa juttuja ilman, että joku tyhmä tulee jossakin vaiheessa häiritsemään. 

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]

(Poistin aiempaa keskustelua lainauksista ettei mene liian pitkäksi.)

Itselläni ei ole tuota häiritsemisongelmaa, jo siksikin että elän lähes erakkona. Olen siis tietoisesti valinnut sinkkuuden ja lapsettomuuden ja mitään harrastamattomuuden. Töissä käyn, mutta sen jälkeen olen vain kotosalla, koska en kaipaa muuta. Minuakin tavallaan häiritsee liika ihmisten seura kuten kaikkia introverttejä varmasti, mutta eri syystä: olen hyvin herkkä vaistoamaan eleistä ja "energiasta" ihmisten mielialat ja olot ja niiden jatkuva tunteminen omassa tietoisuudessani on joskus raskasta. Se on jotain sellaista, kuin yksin ollessani tietoisuuteni taivas olisi kirkas ja aurinko paistaisi, mutta ihmisten seurassa helposti tulee varjostavia pilviä, joita jaksaa aikansa, mutta välillä sitten taas kaipaa latautumista ilman pilviä taivaalla. Olen kyllä ystävällinen ja välittävä ihmisille kun heitä kohtaan, mutta mieluiten olen kohtaamatta kovin paljoa.

Minä en tosiaan harrasta paljoa keskustelemistakaan, koska olen niin erakko. Haastamista en kaipaa enkä ole sellaisesta kiinnostunut. Jos aihe kiinnostaa, voin keskustella toki, mutta minulle ei ole kovin tärkeää keskustelun lopputulos tai se kuka nyt lopulta oli oikeassa tai väärässä. Tärkeämpää on yhteys meidän ihmisten välillä, kahden tuntevan ja ajattelevan tietoisuuden kohtaaminen. Minä en varmasti ottaisi haastamista loukkauksena, mutta aiheesta riippuen voi olla että en välittäisi osallistua keskusteluun. Eikä minua haittaisi ollenkaan jos sinä sitten sen perusteella ajattelisit "voittaneesi", eli että minä en pystynyt vastaamaan haasteeseen ;)

[/quote]Sulla on mun luontoni :D

38

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[/quote]

Hauskasti ilmaistu ajatuksen poikanen. En käyttäisi kuitenkaan sanaa tinkaus, sillä se luo mielikuvan jankkaamisesta. Itse jankkaan vain, kun toinen osapuoli ei kykene, syystä tai toisesta, ymmärtämään ajatustani. Toisaalta voisin kysyä, onko parempi suhtautua kriittisesti ajatuksiin vai purematta niellä epälogiikkaa.

[/quote]No en oikein tiedä. Minä varmaan olen sinusta sitten hyvin henkisesti laiska, kun voin aivan helposti sanoa, että ok, mulle sopii olla erimieltä. :) Ei tarvi tulla mihinkään lopputulokseen, ei tarvi olla oikeassa. Hyvin harvassa asiassa se on tärkeää. Yleensä sinun kaltaisesi sitten ajattelevat "voittaneensa", tai pisteensä minulle jauhot suuhun. :)

[/quote]

Tuo on ehkä se epälogiikka, johon useimmat kaatuvat. Ymmärrän kuitenkin, mitä tarkoitat. Suvaitsen kaikkia mielipiteitä, mutta tarpeeni haastaa muita ei johdu mistään "oikeamielisyydestä" tai "voitosta". Useimmat luovuttavat älylliset haasteet heti, kun huomaavat oman epälogiikkansa ja syyttävät minua omista ajatuksistaan. Nautin älyllisestä haasteesta ja väittelystä sen itsensä takia, en voiton. Useimmat eivät vain omaa valmiuksia puolustaa omia ajatuksiaan. Tämä on siis vain minun kokemukseni.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[/quote]

Hauskasti ilmaistu ajatuksen poikanen. En käyttäisi kuitenkaan sanaa tinkaus, sillä se luo mielikuvan jankkaamisesta. Itse jankkaan vain, kun toinen osapuoli ei kykene, syystä tai toisesta, ymmärtämään ajatustani. Toisaalta voisin kysyä, onko parempi suhtautua kriittisesti ajatuksiin vai purematta niellä epälogiikkaa.

[/quote]

Monille meistä tärkeämpää on että kaikilla on mukavaa keskustelussa kuin se, että päädytään oikeaan lopputulokseen. Itse esimerkiksi yleensä valitsen olla jankkaamatta, ja jätän keskustelun lopputulemaksi vain, että olemme siis eri mieltä, ja sillä hyvä. Erityisesti uskontoon ja politiikkaan liittyvät aiheet ovat sellaisia, että ei niissä mihinkään yhteen näkökulmaan päädy vaikka kuinka keskustelisi, joten parempi säästää vaiva ja heti alkuun todeta, että meidän ajattelun lähtökohdat on niin erilaiset, ettei hedelmällistä keskustelua synny, joten parempi lopettaa alkuunsa.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:39"]

Tuo on ehkä se epälogiikka, johon useimmat kaatuvat. Ymmärrän kuitenkin, mitä tarkoitat. Suvaitsen kaikkia mielipiteitä, mutta tarpeeni haastaa muita ei johdu mistään "oikeamielisyydestä" tai "voitosta". Useimmat luovuttavat älylliset haasteet heti, kun huomaavat oman epälogiikkansa ja syyttävät minua omista ajatuksistaan. Nautin älyllisestä haasteesta ja väittelystä sen itsensä takia, en voiton. Useimmat eivät vain omaa valmiuksia puolustaa omia ajatuksiaan. Tämä on siis vain minun kokemukseni.

[/quote]Nimenomaan. Minä taas en näe mitään arvoa jollain jankuttamisella. Hyvin harvoin kyse on mistään oikeasti merkityksellisestä, joten mieluummin annankin periksi, ei minua kiinnosta niin paljon. Yleensä yksi kerta riittää mielipiteen tai käsitkysen esilletuomiseen, toisto ei tee siitä merkityksellisempää, eikä minua vaivaa huono kuulokaan.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:39"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:27"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:20"]

En tiedä, millainen on halusi haastaa muita ihmisiä. Meillä saattaa olla siinäkin ero. Itse haastan kaikki (älylliset ja ajattelevat) tuttavani. Koen tarvetta haastaa kaikkia. Useimmat, eli ne jotka eivät pysty vastaamaan haasteisiin, ottavat haasteeni henkilökohtaisina loukkauksina ja solvauksina. Mielestäni keskustelu ei ole ajatteleva, jos ketään ei haasteta. 

[/quote]Kuulostat aika rasittavalta, ainakin minun korvaani, sellaiselta, jonka pitää välttämättä saada aina joku tinkaus aikaiseksi. 

[/quote]

Hauskasti ilmaistu ajatuksen poikanen. En käyttäisi kuitenkaan sanaa tinkaus, sillä se luo mielikuvan jankkaamisesta. Itse jankkaan vain, kun toinen osapuoli ei kykene, syystä tai toisesta, ymmärtämään ajatustani. Toisaalta voisin kysyä, onko parempi suhtautua kriittisesti ajatuksiin vai purematta niellä epälogiikkaa.

[/quote]No en oikein tiedä. Minä varmaan olen sinusta sitten hyvin henkisesti laiska, kun voin aivan helposti sanoa, että ok, mulle sopii olla erimieltä. :) Ei tarvi tulla mihinkään lopputulokseen, ei tarvi olla oikeassa. Hyvin harvassa asiassa se on tärkeää. Yleensä sinun kaltaisesi sitten ajattelevat "voittaneensa", tai pisteensä minulle jauhot suuhun. :)

[/quote]

Tuo on ehkä se epälogiikka, johon useimmat kaatuvat. Ymmärrän kuitenkin, mitä tarkoitat. Suvaitsen kaikkia mielipiteitä, mutta tarpeeni haastaa muita ei johdu mistään "oikeamielisyydestä" tai "voitosta". Useimmat luovuttavat älylliset haasteet heti, kun huomaavat oman epälogiikkansa ja syyttävät minua omista ajatuksistaan. Nautin älyllisestä haasteesta ja väittelystä sen itsensä takia, en voiton. Useimmat eivät vain omaa valmiuksia puolustaa omia ajatuksiaan. Tämä on siis vain minun kokemukseni.

[/quote]

Useimmilla ei liene mitään kiinnostusta puolustaa omia ajatuksiaan. Jos he niitä kyseenalaistavat, niin he tekevät sen omassa rauhassaan itsekseen, ei jonkun "haastajan" kanssa käydyssä keskustelussa. Älä vaan luule, että aina kun joku ei puolustaudu, että kyse olisi siitä ettei hän PYSTY, ja luule sitä kautta olevasi älyllisesti toisen yläpuolella. Useimmiten on kyse siitä ettei sitä toista kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:53"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:41"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:34"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:21"]

INFJ.

[/quote]

INTP > INFJ 

t. INTP

[/quote]

Mitä tuo suurempi kuin tuossa tarkoittaa? Ei kai eri persoonallisuustyyppejä voi oikein paremmuusjärjestykseen laittaa vaan kaikilla erilaisilla ihmisillä on omat paikkansa mihin sopivat parhaiten.

[/quote]

Olisin vain halunnut vähän haastaa, mutta haastetta ei otettu vastaan.

-ap

Ja olen eri mieltä siitä, ettäkö persoonallisuustyyppejä ei voisi laittaa hierarkiaan.

[/quote]

Usein T:t kuvittelevat olevansa jotenkin F:n yläpuolella. He perustelevat kaiken logiikalla, mutta kun tulee tunne-elämän kriisi, he ovat ihan hukassa.

[/quote]

Näin leikillisesti voisi sanoa että tarve logiikkaan on vain intuition puutetta ;) Itse teen työkseni erittäin logiikkaa vaativaa hommaa, ohjelmoin tietokoneohjelmia. Mutta en tee sitä ajattelemalla tai logiikalla, vaan intuitiolla. Se tuntuu siltä kuin saisin yhteyden itseäni suurempaan voimaan ja olisin vain sisäisesti hiljaa, ja ratkaisut vaan virtaisivat sisältäni. Minun sormeni näpyttelevät näppäimistöä,mutta mieleni on ihan hiljaa, vain läpinäkyvyytenä jonka läpi koodi virtaa. Usein lopulta itsekin katson että käsittämättömän hienoa,  teinkö MINÄ tuon :D

t. 2, INFJ

[/quote]

AP: Hei. Nyt sekoitat loogisen päättelyn johonkin ihan muuhun. Kyllä minäkin lasken matematiikkaa intuitiolla, en pitkällä loogisellä päättelyllä. Näkökulmasi on varmasti mahtava, mutta se ei liity millään tavalla loogiseen päättelyyn.

Ei ole älyllisesti rehellistä verrata koodaamista ja loogista päättelyä. Monia asioita tehdään lihasmuistin ja intuition yhdistelmällä, jos tehtävä asia ei vaadi loogista päättelyä. Esim. tiskaamisessa toistetaan lihasmuistin avulla tiskausliikettä samalla, kun intuition avulla valitaan tietynlaisia tiskejä tietynlaiseen järjestykseen. Harva loogisesti päättelee, missä järjestyksessä on nopeinta tai helpointa tiskata. 
[/quote]

Itse teen tiskatessa loogista päättelyä että missä järjestyksessä selviän vähimmällä vitutuksella ja helpoimmalla. Olisi epäloogista vaan säheltää ja tuhlata aikaa noin tylsään hommaan tekemällä se huonossa järjestyksessä.

Pyrin muutenkin päättelemään loogisesti asioita ja ihmisten tekoja, toki tunnevammaiset eli tunteilla "ajattelevat" on rasittavia, koska mitään logiikkaa ei aina ole.

Myös helposti tunteitaan näyttävät ihmiset suorastaan vituttaa, koska en pidä itse esim hermostumisesta ja tälläiset ihmiset saavat minun hermostumisen tunteen heräämään. Itsekkäät kusipäät ei osaa hillitä tunteitaan.

Kyllä aikuisen pitäisi kyetä hillitsemään itsensä melkein missä vaan tilanteissa. Sehän siinä vituttaa että jotkut kuvittelee että heillä on oikeus raivostua/hermostua ku itse "joutuu" hillitsemään hermostuksen, koska ei olisi loogista hermostua esim. Virheen tehtyään koska se tekee tilanteesta vaikeamman.

Monesti tuntuukin että olisi Spock typerien ihmisten keskellä.

T: intp

Ooh, onpa kiintoisaa.

Tässä ketjussa taas hohkaa sellainen "olenpas minä erilainen ja jännittävä" -itsekorostus. Ja siitäkin huolimatta, että jos joku vatipää nyt uskookin näihin tyyppikuvauksiin, niin ei se kyllä kovin korkeasta yksilöllisyydestä kerro, jos mielestään vastaa yhtä 16 arkkityypistä.

Miten te jaksattekin löytää oman hännän noston aihetta tällaisesta pseudopsykologisesta paskasta?

Ketjussa on jo käynyt pokkaamassa Mystikko, Erakko, SuperOhjelmoija, HuippuÄlykäs ja muuten vaan Tosi Outo ja Kummallinen, tsih hih hii...

Ei mulla muuta. Proceed.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:04"]

Tästä horoskoopista sain INTJ:n, käy näköjään hyvin yhteen ''normihoroskoopin'' kauriin kanssa.

[/quote]

Minäkin sain INTJ:n. Olen kuitenkin valtavirtahoroskoopissa rapu eli eläinradan aivottomin, yllytyshulluin ja epäloogisin merkki. Kumpaankohan minun pitäisi nyt uskoa vai tekisinkö sen tavallisimman ratkaisun ja yhdistäisin mieluisat puolet kummastakin?

[/quote]

Kyllä, juuri niin. Löydät ne mielestäsi kummankin horoskoopin parhaimmat puolet ja luot niistä ''ihanneminän'' ja lopulta uskottelet itsellesi olevasi sellainen

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:45"]

Ooh, onpa kiintoisaa.

Tässä ketjussa taas hohkaa sellainen "olenpas minä erilainen ja jännittävä" -itsekorostus. Ja siitäkin huolimatta, että jos joku vatipää nyt uskookin näihin tyyppikuvauksiin, niin ei se kyllä kovin korkeasta yksilöllisyydestä kerro, jos mielestään vastaa yhtä 16 arkkityypistä.

Miten te jaksattekin löytää oman hännän noston aihetta tällaisesta pseudopsykologisesta paskasta?

Ketjussa on jo käynyt pokkaamassa Mystikko, Erakko, SuperOhjelmoija, HuippuÄlykäs ja muuten vaan Tosi Outo ja Kummallinen, tsih hih hii...

Ei mulla muuta. Proceed.

[/quote]

Miksi asia ei kiinnosta sinua, mutta käyt kuitenkin kaikki kommentit lukemassa ja arvostelemassa? 

Miksi joku persoonatyyppi olisi parempi kuin toinen? Kaikissa on omat puolensa. 

Toinen kirjain ( S / N ) ?
Mikä on S:n ja N:n merkittävimmät erot?
Mulle on muut tulokset selviä, olen I(X)TJ mutta tuo X häilyy S ja N välillä.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:34"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:21"]

INFJ.

[/quote]

INTP > INFJ 

t. INTP

[/quote]

Mitä tuo suurempi kuin tuossa tarkoittaa? Ei kai eri persoonallisuustyyppejä voi oikein paremmuusjärjestykseen laittaa vaan kaikilla erilaisilla ihmisillä on omat paikkansa mihin sopivat parhaiten.

[/quote]

Olisin vain halunnut vähän haastaa, mutta haastetta ei otettu vastaan.

-ap

Ja olen eri mieltä siitä, ettäkö persoonallisuustyyppejä ei voisi laittaa hierarkiaan.

[/quote]

Usein T:t kuvittelevat olevansa jotenkin F:n yläpuolella. He perustelevat kaiken logiikalla, mutta kun tulee tunne-elämän kriisi, he ovat ihan hukassa.

[/quote]

Mielenkiintoinen olkinukke. Ensinnäkin, kukaan T ei kuvittele olevansa kenekään yläpuolella. Tyhmät ihmiset ovat liian tylsiä, että heidän kanssaan jaksaisi käydä minkäänlaista keskustelua. Olen itse ystävällinen kaikille tylsille ihmisille, ettei tarvitse kuunnella sitä marinaa ja ulinaa. 

Lisäisin vielä, että logiikalla perustelu on universaalia verrattuna tunnepitoiseen "perusteluun". Logiikan voi kuka tahansa (älyllinen) ymmärtää, mutta tunnepitoisia "perusteluja" ymmärtävät vain tiettyjä tunteita kokevat. 

[/quote]

F:t osaavat paremmin hyödyntää intuitiotaan. Intuitiota on tutkittu toistaiseksi aika vähän, mutta mielenkiintoista on, että kun ihmisellä on hyvin kehittynyt intuitio, hän pystyy tekemään parempia päätöksiä ja ratkaisuja kuin jos hän käyttäisi pelkästään t-tyyppisesti faktoihin perustuvia argumentteja. Siten intuitio on aliarvostettu taito, mutta tulee kasvamaan arvostetuksi ajan saatossa.

Miettikääpä vaikka omia huonoja valintojanne. Aika usein intuitio sanoi, että tässä on jotakin mätää, mutta sitä ei tullut kuunnelleeksi, koska sille ei pystynyt käsitteellistämään mitään sanoitettavissa olevaa selkeää logiikkaa.

Kirjoitat: "Kukaan t ei kuvittele olevansa toisten yläpuolella" ja samalla heti kategorisoit ihmisiä tyhmiksi tai tylsiksi. Eikö se ole juuri yläpuolelle asettumista? Teet nopeita johtopäätöksiä toisen älystä, jonka jälkeen et enää kyseenalaista omaa logiikkaasi. Suhtaudut ylimielisesti F:ään ja F tyypillisesti vaistoaa ikävän tunneilmapiirin ja menee lukkoon. Se on tietysti F:n kehittymisen paikka, mutta miettikääpä, miten paljon hyvää esim. työpaikoilla saataisiin aikaiseksi, kun kaikki olisivat myönteisin ja kannustavin mielin paikalla, eivätkä heti kritisoimassa tai torpedoimassa (kuten aika usein T:t tekevät, kun se vaan tulee heiltä luonnostaan).

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:43"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:39"]

Tuo on ehkä se epälogiikka, johon useimmat kaatuvat. Ymmärrän kuitenkin, mitä tarkoitat. Suvaitsen kaikkia mielipiteitä, mutta tarpeeni haastaa muita ei johdu mistään "oikeamielisyydestä" tai "voitosta". Useimmat luovuttavat älylliset haasteet heti, kun huomaavat oman epälogiikkansa ja syyttävät minua omista ajatuksistaan. Nautin älyllisestä haasteesta ja väittelystä sen itsensä takia, en voiton. Useimmat eivät vain omaa valmiuksia puolustaa omia ajatuksiaan. Tämä on siis vain minun kokemukseni.

[/quote]Nimenomaan. Minä taas en näe mitään arvoa jollain jankuttamisella. Hyvin harvoin kyse on mistään oikeasti merkityksellisestä, joten mieluummin annankin periksi, ei minua kiinnosta niin paljon. Yleensä yksi kerta riittää mielipiteen tai käsitkysen esilletuomiseen, toisto ei tee siitä merkityksellisempää, eikä minua vaivaa huono kuulokaan.
[/quote]

Eli olet vain selkärangaton? Ja tyhmä. On typerää olla muuttamatta mielipidettään jos joku sinulle järkevästi ja loogisesti perustelee olevansa oikeassa.

Miksi pitää vääristä mielipiteistä kiinni? Koska ei "kiinnosta"? Ihmiset joita ei kiinnosta juuri mikään ovat kuin eläimiä, eletään vaan vaistojen ja tunteiden varassa.

Sellaisten ei pitäisi antaa äänestää, koska tekevät sen naaman ym. Mukaan eikä loogisesti.

Esim. Olisit mieltä että maapallo on litteä, etkä usko todisteita. Silloin olet idiootti/mielisairas, uskovaisethan on hyvä esimerkki tästä. Ovat väärässä ja elää mielikuvitusmaailmassa = ovat mielisairaita, eivätkä täten voi ymmärtää olevansa väärässä.

Ymmärrän tavallaan muuten tuota AP:ta hyvin sitä kautta, että seurustelin pari vuotta aikoinaan INTP-tyyppisen kanssa. INFJ ja INTP parisuhteessa on melko turhauttava yhdistelmä molemmille. 

INFJ tuntee tällaisessa parisuhteessa, että hänestä kohdataan vain pieni pintaosa, että hänen syvemmät ja merkityksellisemmät syvyytensä jäävät toiselta piiloon koska toinen ei niitä ymmärrä. Tunsin usein kuin olisin jäävuori josta vain 10% on vedenpinnan yllä, ja se toinen näkee vain sen osan. INTP taas turhautuu INFJ:n älyllisestä kiinnostumattomuudesta ja haluttomuudesta väitellä ja pohtia asioita pohtmisen itsensä takia. Lisäksi INFJ:n vaistomainen tapa päätyä asioihin voi olla toisesta joko epäloogista ja epäilyttävää tai jopa pelottavaa kuten minun exäni mielestä. Hänestä minä olin noita suorastaan, tosin hän aina välillä sanoi että joko olen niin huippuälykäs ettei hän pysty ollenkaan ymmärtämään minua tai sitten saan yliluonnollista apua, koska pystyn vain hetkeksi sisäänpäin kääntymällä päätymään asioihin joita hän on joutunut pohtimaan ties kuinka kauan. Me totesimme lopulta olevamme liian erilaiset ihmiset että kannattaisi jatkaa yhdessä olemista.

INFJ