Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa on verbejä, joista ei tiedä, onko preesens vain imperfekti? Esim. "minä etsin". Öö, nyt vai eilen?
12.03.2022 |
Miksi kieli ei kehity niin, että tulisi eri sanat preseensiä ja imperfektiä varten?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös Turun murteessa asia on ratkaistu kätevästi.
Preesens: mää etin
Imprefekti: mää ettisin
Entäs konditionaalimuoto?
Eikö se ole kaksinkertainen? Mää ettisisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä takerru yksityiskohtiin vaan katso kokonaisuutta niin helpottaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös Turun murteessa asia on ratkaistu kätevästi.
Preesens: mää etin
Imprefekti: mää ettisin
Entäs konditionaalimuoto?
Mää tulisi ettimä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Kontekstista tyhmimmänkn pitäisi tajuta kummasta on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Kyllä se vain on niin, että puhekielellä on oma kielioppinsa, eikä natiivi puhu sitä "väärin". Se, että joku piirre ei kuulu sinun kieleesi, ei tee siitä väärää.
Jos tarkoitat verbiä päästä asussa päässä (esim. en taida päästä tänään tulemaan), niin kyllä se päässä on ihan oikea muoto. Etelä-Karjalan murteessa on tuo piirre päässä (päästä), pessä (pestä).
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Tuo 3. persoonan muodon käyttö perusmuodon sijaan on helsinkiläisten "ominaisuus" ja kuulostaa ihan järkyttävältä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieli on näköjään kehittynyt niin, että ”Öö” on joidenkin mielestä uusi kysymyssana.
saari se on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Kyllä se vain on niin, että puhekielellä on oma kielioppinsa, eikä natiivi puhu sitä "väärin". Se, että joku piirre ei kuulu sinun kieleesi, ei tee siitä väärää.
Jos tarkoitat verbiä päästä asussa päässä (esim. en taida päästä tänään tulemaan), niin kyllä se päässä on ihan oikea muoto. Etelä-Karjalan murteessa on tuo piirre päässä (päästä), pessä (pestä).
En tarkoita tuota. Tuo on murre/lausumisero. Tarkoitan sitä, kun sanaa "päästä" käytetään sijainnin ilmaisemiseen. "Lähin naapurimme on sadan metrin päästä" - oma korvani ei hyväksy tätä, vaikka kuinka olisi mukamas jonkun murretta ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Kyllä se vain on niin, että puhekielellä on oma kielioppinsa, eikä natiivi puhu sitä "väärin". Se, että joku piirre ei kuulu sinun kieleesi, ei tee siitä väärää.
Jos tarkoitat verbiä päästä asussa päässä (esim. en taida päästä tänään tulemaan), niin kyllä se päässä on ihan oikea muoto. Etelä-Karjalan murteessa on tuo piirre päässä (päästä), pessä (pestä).
En tarkoita tuota. Tuo on murre/lausumisero. Tarkoitan sitä, kun sanaa "päästä" käytetään sijainnin ilmaisemiseen. "Lähin naapurimme on sadan metrin päästä" - oma korvani ei hyväksy tätä, vaikka kuinka olisi mukamas jonkun murretta ;).
Mitä murretta tuo sitten on?
Mutta se, hyävksyykö jonkun kielikorva jonkun murretta vai ei, ei tarkoita mitään murteen puhujien kannalta. Esim. joku ahdistuu siitä, että Satakunnan murteessa ei ole loppukahdennusta – satakuntalaiset käyttävät sitä siitä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Kyllä ne sanoo sen v:n vähintäänkin 1,5-kertaisena. Et vaan kiinnitä asiaan huomiota ENNEN kuin kuulet saman sanan porilaisen sanomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua haittaa tällaiset tilanteet, joissa sama sana tarkoittaa useampaa asiaa. Sen sijaan korvat soi ja verenpaine nousee, kun tajuaa, kuinka paljon nykyään käytetään sanoja täysin väärin. "Mä haen sen nopee/noppaa", "en jaksa enää tekstaa", "se on tuolla kahden korttelin päästä". Nämä toistuvat ihmisten puheessa jo niin usein, että epäilen, etteivät puhujat aidosti tiedä puhuvansa väärin. Ainahan voidaan sanoa, että no se on puhekieltä - ja toki onkin, tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi "päässä" vs. "päästä" ei vain yksinkertaisesti ole oikein, vaikka kuinka puhuttaisiin rennosti :D.
Tuo 3. persoonan muodon käyttö perusmuodon sijaan on helsinkiläisten "ominaisuus" ja kuulostaa ihan järkyttävältä!
Eivät myöskään käytä enää -maan/mään -muotoja. Siihen yhdistettynä tämä 3. persoona, ai että. Esim. "En rupea enää tähän aikaan tekstaa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Mitähän murretta mä sun mielestä puhun? Miten se kävi ilmi tekstistäni?
Savon murteessa loppukahdennusta ja lujaa aluketta vasta onkin, enemmän kuin muissa murteissa. Toki ilmiö pitää ensin tunnistaa ja huomata. Mutta tosiaan, kyllä sinä sanot purjevvene', et purjevene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Kyllä ne sanoo sen v:n vähintäänkin 1,5-kertaisena. Et vaan kiinnitä asiaan huomiota ENNEN kuin kuulet saman sanan porilaisen sanomana.
No itse asiassa olen porilaisen kanssa naimisissa ja asun Raumalla, enkä ole kuvailemassa ilmiötä havainnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Kyllä ne sanoo sen v:n vähintäänkin 1,5-kertaisena. Et vaan kiinnitä asiaan huomiota ENNEN kuin kuulet saman sanan porilaisen sanomana.
No itse asiassa olen porilaisen kanssa naimisissa ja asun Raumalla, enkä ole kuvailemassa ilmiötä havainnut.
Eipä sitä tosiaan kaikki havaitse. Eivät kaikki kiinnitä siihen huomiota. Ja kyllä se loppukahdennuksettomuus voi huomaamatta tarttuakin, esim. mun ystävä on naimisissa porilaisen miehen kanssa, ja se on tarttunut hänelle. He asuvat Helsingissä, ei Satakunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porilaiset ovat tuon ratkaisseet aikapäiviä sitten. Siellä päin sanotaan ”minä etsein”, ”minä nautein”…
Satakunnasta kasvuiässä vaikutteita saaneena, luulin pitkään että se on yleiskieltä kunnes minulle toisin valistettiin. Ihmettelin, että onpas tyhmää kun aikamuodot näyttävätkin samalta.
Huh... luulin, että kamalinta, mitä porilaiset ovat saaneet aikaan, on purjeveneen ääntäminen, mutta tuo on vielä kamalampaa!
Nyt on pakko kysyä että miten Porissa sanotaan sana purjevene? 😁
Satakunnassa ja Kymenlaaksossa ei ole loppukahdennusta. Kun muu Suomi sanoo purjevvene', satakuntalaiset ja kymenlaaksolaiset lausuvat sen niin kuin se kirjoitetaan: purjevene, ilman loppukahdennusta. Mun mielestä se ei ole kamalaa, mutta muistan kyllä, että lapsena se kuulosti oudolta. Sitten, kun aikuisena tutustuin enemmän satakuntalaisiin, aloin pitää piirteestä ja murteesta muutenkin.
Itse puhut outoa murretta. Olen pesunkestävä Savolainen ja Savossa sanotaan purjeveneitä ourjeveneeksi ilman mitään kahdennuksia.
Mitähän murretta mä sun mielestä puhun? Miten se kävi ilmi tekstistäni?
Savon murteessa loppukahdennusta ja lujaa aluketta vasta onkin, enemmän kuin muissa murteissa. Toki ilmiö pitää ensin tunnistaa ja huomata. Mutta tosiaan, kyllä sinä sanot purjevvene', et purjevene.
Höpö höpö. Eikä sanota. Se mikä minulle on savolaisena vaikeaa on ääntää v, f ja w niin että muutkin ymmärtää ,minkä niistä sanon.
Onhan muissakin kielissä vastaavia. Esim englannissa vaikkapa put ja cut.