Kulujen reilu jakaminen uusperheessä
Tästä aiheesta on tehty jo ainakin miljoona aloitusta, mutta teen silti uuden aloituksen.
Tässä yhtenä päivänä selailin Facebookia, kun huomasin erään artikkelin, joka käsitteli uusperheen taloutta. Tässä artikkelissa oli haastateltu suur(uus)perhettä, jossa oli äidin omia lapsia, isän omia lapsia sekä pariskunnan yksi yhteinen lapsi. Sekä perheenäiti että perheenisä kertoivat, että heillä on tapana ostella esim. Vaatteita ja muita juttuja omien lasten lisäksi myös puolison omille lapsille, ja ”tässä taloudessa kaikki on yhteistä” ja heillä tämä systeemi toimii mielettömän hienosti kaikki ovat onnellisia jne. Kirjoitin sitten tämän artikkelin alle kommentin: ””Uusperheessä vanhemmat ovat velvollisia maksamaan vain omien lastensa kulut”. Tähän sainkin sitten useita kommentteja, jotka kaikki olivat eri mieltä asiasta minun kanssani. Jostain kumman syystä kaikki kommentoijat olivat naisia. Kommentit olivat tyyliin, ”Onpa erikoista ajattelua. Omassa uusioperheessä kyllä kaikki lapset on molemmille samalla tavalla omia vaikka heillä muitakin vanhempia on. Saman katon alla kaikki kulut ovat yhteisiä” ja ” sitten voi myös lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki ovat perhettä ja perheen kulut maksetaan yhdessä, riippumatta siitä, kuka on kenenkin biologinen jälkeläinen”.
Mietin vaan, että ihanko oikeasti Suurin osa ihmisistä tai kaikki ovat sitä mieltä, että uusperheessä kulut jaetaan tasan vanhempien kesken riippumatta siitä, kumman lapset ovat biologisesti?
Itse olen siis keskituloinen 34-vuotias vapaaehtoisesti lapseton sinkkunainen ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa elättää vieraita lapsia. Asia erikseen tyyliin joku joululahja tai synttärilahja, mutta että pitäisi alkaa maksaa päivittäiskuluja toisten ihmisten lapsista?
Mites sitten, jos vaikka minulla olisi sellainen tilanne, että asuisin uusperheessä, johon kuuluu avomiehen lisäksi avomiehen 12-vuotiaat kaksostytöt, joista toinen harrastaa kilpatanssia ja toinen kilpauintia, pitäisikö minun alkaa maksaa puolet lasten harrastusmaksuista? Tai mites sellainen tilanne, että lähtisimme koko uusperheenä viikonloppulomalle Ikaalisten kylpylään ja käytäisiin samalla reissulla Särkänniemessä, niin pitäisikö minun maksaa puolet koko matkan loppulaskusta? Eli toisen sanoen maksaa puolet perhehotellihuoneesta, ravintolalaskuista, huvipuiston rannekkeista jne.?
Tai jos ajattelee vaikka ihan perusarkea, että,jos menisin miehen tyttärien kanssa shoppailemaan ja pitäisi ostaa talvivaatteita, jotka nekin ovat aika hintavia, olisiko teidän mielestänne reilua, että minä ostan omilla rahoilllani nämä jutut sen sijaan, että lasten isä/äiti ostaisi nämä?
Sitäkin mietin, että voiko olla niin, että vielä tänäkin päivänä naisilta edellytetään ”äidillisiä” tunteita ja että kyllähän naisen kuuluu tuntea kiintymystä miehen lapsiin ja pitää niitä kuin ominaan? Ja jos naisella ei ole tällaisia tunteita, on hän jotenkin outo?
Kommentit (140)
Miksi sinun pitäisi maksaa, jos lapsilla on jo kaksi vanhempaa huolehtimassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Lapsilla on erilaisia tarpeita ja ydinperheessäkään asiat eivät mene välttämättä samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Juuri noin se menee.
Meillä on nyt aikuisia lapsia. Menimme yhteen, kun he olivat teinejä.
Miehen lapsilla on avokätinen äiti. Lasten vaatteet ovat kalliita ja niitä oli paljon. Oli uusimmat iphonet ja läppäreinä macbookprot.
Minun lapsillani oli pihi isä. Siis keskivertoa pihimpi, vaikka hyvätuloinen.Totta kai tämä näkyi lapsissa. Se myös teki sen, että minun piti alkaa esim. ostamaan lapsilleni kalliimmat puhelimet, mitä normisti olisin tehnyt. Mies osallistui tähän niin, että kun sai joltain tutulta halvalla hyvän tietokoneen, antoi hän sen minun lapsilleni.
Jos tämän kuvion positiivisesti ajattelee, niin mies pääsi elämässään halvalla. Ei tarvinnut mitään ostaa, kun eksä hoiti kaiken. Mies keskittyi ylläpitämään meidän parisuhdetta.
Meilläkin minä siis äiti ja uusi mieheni maksamme lasten kulut. Isä ei maksa eikä juuri tapaa edes lapsia niin saamme olla oikea perhe. Miehelleni on kunnia-asia maksaa myös minun lasten kuluja., vaikka ei tarvitsisi enkä pyydä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitäisi maksaa, jos lapsilla on jo kaksi vanhempaa huolehtimassa?
Jep, jokainen huolehtii omista pershedelmistään aivan siinä missä joutuu heistä huolehtimaan, vaikka ei olisi lyöttäytynyt yhteen toisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eri
Jos ei-biologisella vanhemmalla ei ole varaa/halua ostaa lapselle mitään niin kyllä, silloin on biologisen vanhemman tehtävä käydä lapsensa kanssa ostamassa tarvittavat asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
No sitten se yksi harrastaa ja kulkee merkkivaatteissa. Elämä ei ole aina reilua ja tasapuolista. Se on lastenkin tervettä oppia.
No, itse olen kahden kouluikäisen lapsen yh äiti, olen pienipalkkaisessa työssä ja saan asumistukea palkan lisäksi. Jos muuttaisin miesystäväni kanssa yhteen asumistukea ei tulisi ja lapsilisän yh korotus poistuisi. Nämä yhteensä olisi minulle -500€/kk. Toki asumiskulut menisi silloin puoliksi jolloin kuukaudessa minulle tulisi -300€ tappiota yhdessä asumisesta.
Mies taas hyötyisi n. +400€. Tähän on huomioitu siis hänen tämän hetkisen asunnon vuokra yksin, ja jos muuttaisi luokseni isompaan asuntoon jonka vuokrasta maksaisi puolet.
Niin kyllä jos ruokakaupassa käydään ja miehen ostamaan leipäpakettiin ei olisi lapsilla koskemista, niin voisi lähteä takaisin sinne mistä tulikin. Se yhteinen talous/perhe/uusperhe vaatii jokaiselta uhrauksia, ja tuo mukanaan hyviä ja huonoja puolia. Ne kannattaa miettiä etukäteen ennenkuin leikkiin ryhtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eriJos ei-biologisella vanhemmalla ei ole varaa/halua ostaa lapselle mitään niin kyllä, silloin on biologisen vanhemman tehtävä käydä lapsensa kanssa ostamassa tarvittavat asiat.
Eli sulle on mahdoton ajatus, että biologinen vanhempi antaisi lapsensa äiti/isäpuolelle rahat lapsen vaatteisiin ja tämä äiti/isäpuoli kävisi lapsen kanssa ostoksilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
Uusioperheessä perheen käsite on laajempi. Se kattaa muitakin kuin saman katon alla asuvat. Juurikin ne etävanhemmat, jotka ovat osa lapsen perhettä.
Eikö 34v lapsettomalla ole muita mies ehdokkaita kuin lapsiperheellisiä eronneita kuten lapsettomia miehiä.
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis jos on pakko tunkeutua eronneisiin valmiisiin perheisiin jos on sinulle ja niille lapsille aivan kamalaa kun ei voi valita vaan joku vaan tunkeutuu.
Minä en olisi valinnut sinkkuna ikinä kumppanikseni sellaista joilla on jo perhe perustettuna enkä olisi valmiiseen perheeseen tunkeutunut sen exän ollessa lopun elämää osaksi meitä lasten kautta jollei minullakin olisi ollut eroperhe, lapsia ja sama tilanne taustalla.
EI kannata lyöttäytyä yhteen sellaisen kanssa, joka erottelee minu lapset ja sinun lapset , sekä jossain tapauksessa vielä yhteiset lapset.
Siinä kohtaa kaikki on samaa perhettä ja jos ei itsestä tunnu ajatus hyältä ,niin a) kannattaa olla yksin
B) asua erillään, silloin ei olla samaa perhettä. Sillon vaan seukataan.
Se on niin helppoa ,kun osaa. Ennen kaikkea pystyy antamaan omistaan muille, ilman tunnetta siitä, että olisi jotenkin hyväksi käytetty. Ei silloin ole kellään kivaa, kun sen näkee jo naamasta " joudun antaa omistani mulle, nää rahat on mun". Perhe on perhe.
EI se mikään perhe ole, jossa jaotellaan kaikki. Se on kommuuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eriJos ei-biologisella vanhemmalla ei ole varaa/halua ostaa lapselle mitään niin kyllä, silloin on biologisen vanhemman tehtävä käydä lapsensa kanssa ostamassa tarvittavat asiat.
Eli sulle on mahdoton ajatus, että biologinen vanhempi antaisi lapsensa äiti/isäpuolelle rahat lapsen vaatteisiin ja tämä äiti/isäpuoli kävisi lapsen kanssa ostoksilla?
Kyllä, jos ei-biologinen vanhempi ei halua lapselle mitään ostaa. Turha se on sinne kauppaankaan lähteä, jos ei kiinnosta kustannuksiin osallistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
No sitten se yksi harrastaa ja kulkee merkkivaatteissa. Elämä ei ole aina reilua ja tasapuolista. Se on lastenkin tervettä oppia.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta tosiaan mulle oli aluksi hieman epäselvää, mitä tarkoitetaan samalla elintasolla saman perheen sisällä. Käytännössä se siis tarkoittaa, että yhdellä lapsella voi olla enemmän ja kalliimpaa kuin muilla, kunhan niiden asioiden maksaja ei ole kumpikaan uusperheen aikuisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eriJos ei-biologisella vanhemmalla ei ole varaa/halua ostaa lapselle mitään niin kyllä, silloin on biologisen vanhemman tehtävä käydä lapsensa kanssa ostamassa tarvittavat asiat.
Eli sulle on mahdoton ajatus, että biologinen vanhempi antaisi lapsensa äiti/isäpuolelle rahat lapsen vaatteisiin ja tämä äiti/isäpuoli kävisi lapsen kanssa ostoksilla?
Kyllä, jos ei-biologinen vanhempi ei halua lapselle mitään ostaa. Turha se on sinne kauppaankaan lähteä, jos ei kiinnosta kustannuksiin osallistua.
Varmasi on helpompi homma äiti/isäpuolellekin, jos ei tarvitse lähteä kauppaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
No sitten se yksi harrastaa ja kulkee merkkivaatteissa. Elämä ei ole aina reilua ja tasapuolista. Se on lastenkin tervettä oppia.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta tosiaan mulle oli aluksi hieman epäselvää, mitä tarkoitetaan samalla elintasolla saman perheen sisällä. Käytännössä se siis tarkoittaa, että yhdellä lapsella voi olla enemmän ja kalliimpaa kuin muilla, kunhan niiden asioiden maksaja ei ole kumpikaan uusperheen aikuisista.
Et nyt oikein ymmärrä, mitä perhe tarkoittaa. Etävanhempi on osa lapsen perhettä. Sen sijaan hän ei ole osa lapsen äitipuolen tai isäpuolen lasten perhettä. Jos haluat verrata perheen sisäistä elintasoa, sinun pitää tarkastella vain lapsia, joilla on samanlainen perhetilanne. Veli/siskopuolilla ei ole toisiinsa verrattuna samanlainen perhe, koska kaikilla lapsilla ei ole samaa äitiä ja isää.
Kaffebulla kirjoitti:
Yleensä pienituloiset yh-äidit rääkyy aika kovaa sitä ”kaikki on yhteistä” -mantraansa. Siitähän siinä on kyse. Silloin jos siitä ei hyödy enää itse, yhteisyys loppuu aika äkkiä.
Jokainen mies voi vapaasti pariutua rikkaan sinkkunaisen kanssa, ei tarvitse valita köyhää yh- äippää. Oma valinta. Oma valinta on myös se, jos maksaa kumpoanin lasten menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
Mitä tuohon pitäisi vastata. Uusioperheen vanhemmat eivät tietysti tuossa tilanteessa voi kuin yrittää tasoittaa eroa parhaansa mukaan. Ja kasvattaa lapset niin, että materia ei ole se ainut asia, joka merkitsee.
Jokainen tilanne on eri.