Kulujen reilu jakaminen uusperheessä
Tästä aiheesta on tehty jo ainakin miljoona aloitusta, mutta teen silti uuden aloituksen.
Tässä yhtenä päivänä selailin Facebookia, kun huomasin erään artikkelin, joka käsitteli uusperheen taloutta. Tässä artikkelissa oli haastateltu suur(uus)perhettä, jossa oli äidin omia lapsia, isän omia lapsia sekä pariskunnan yksi yhteinen lapsi. Sekä perheenäiti että perheenisä kertoivat, että heillä on tapana ostella esim. Vaatteita ja muita juttuja omien lasten lisäksi myös puolison omille lapsille, ja ”tässä taloudessa kaikki on yhteistä” ja heillä tämä systeemi toimii mielettömän hienosti kaikki ovat onnellisia jne. Kirjoitin sitten tämän artikkelin alle kommentin: ””Uusperheessä vanhemmat ovat velvollisia maksamaan vain omien lastensa kulut”. Tähän sainkin sitten useita kommentteja, jotka kaikki olivat eri mieltä asiasta minun kanssani. Jostain kumman syystä kaikki kommentoijat olivat naisia. Kommentit olivat tyyliin, ”Onpa erikoista ajattelua. Omassa uusioperheessä kyllä kaikki lapset on molemmille samalla tavalla omia vaikka heillä muitakin vanhempia on. Saman katon alla kaikki kulut ovat yhteisiä” ja ” sitten voi myös lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki ovat perhettä ja perheen kulut maksetaan yhdessä, riippumatta siitä, kuka on kenenkin biologinen jälkeläinen”.
Mietin vaan, että ihanko oikeasti Suurin osa ihmisistä tai kaikki ovat sitä mieltä, että uusperheessä kulut jaetaan tasan vanhempien kesken riippumatta siitä, kumman lapset ovat biologisesti?
Itse olen siis keskituloinen 34-vuotias vapaaehtoisesti lapseton sinkkunainen ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa elättää vieraita lapsia. Asia erikseen tyyliin joku joululahja tai synttärilahja, mutta että pitäisi alkaa maksaa päivittäiskuluja toisten ihmisten lapsista?
Mites sitten, jos vaikka minulla olisi sellainen tilanne, että asuisin uusperheessä, johon kuuluu avomiehen lisäksi avomiehen 12-vuotiaat kaksostytöt, joista toinen harrastaa kilpatanssia ja toinen kilpauintia, pitäisikö minun alkaa maksaa puolet lasten harrastusmaksuista? Tai mites sellainen tilanne, että lähtisimme koko uusperheenä viikonloppulomalle Ikaalisten kylpylään ja käytäisiin samalla reissulla Särkänniemessä, niin pitäisikö minun maksaa puolet koko matkan loppulaskusta? Eli toisen sanoen maksaa puolet perhehotellihuoneesta, ravintolalaskuista, huvipuiston rannekkeista jne.?
Tai jos ajattelee vaikka ihan perusarkea, että,jos menisin miehen tyttärien kanssa shoppailemaan ja pitäisi ostaa talvivaatteita, jotka nekin ovat aika hintavia, olisiko teidän mielestänne reilua, että minä ostan omilla rahoilllani nämä jutut sen sijaan, että lasten isä/äiti ostaisi nämä?
Sitäkin mietin, että voiko olla niin, että vielä tänäkin päivänä naisilta edellytetään ”äidillisiä” tunteita ja että kyllähän naisen kuuluu tuntea kiintymystä miehen lapsiin ja pitää niitä kuin ominaan? Ja jos naisella ei ole tällaisia tunteita, on hän jotenkin outo?
Kommentit (140)
No, kyllä olet paljon hienompi ja parempi ihminen, kuin nämä kaikki muut naisoletetut, jotka jaarituksessasi mainitsit.
Sinulla ei ole velvollisuus maksaa kenenkään muun kuluja, kuin omasi. Jos joku haluaa toisen lapsen kuluja maksaa, niin mitä se sinulle kuuluu? Ei minua ainakaan kiinnosta kuka jossain satunnaisessa uusperheessä niitä kuluja maksaa, sopikoon keskenään, ei ole minulta pois.
Kukaan ei odota sinulta tai muiltakaan naisilta yhtään mitään asian osalta, hanki elämä.
Se maksaa kuka on kenenki persettä höylännyt
Vierailija kirjoitti:
Mun miehet ovat aina maksaneet lastensa kulut. Joulu- ja synttärilahjat ja jotain satunnaista ostan lapsille kyllä, mutta en muuta. -Vela
Kuulostaa fiksulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea.
En jaksanut minäkään lukea!Eipidä mennä avo tai avioliton jos on rahasta kiinni ja asetelma: Minun, sinun lapset ja meidän lapset!
Meillä on sellainen reilu jako, että aikuiset kustantavat kaiken ja alaikäisten lasten ei tarvitse osallistua kustannuksiin. Toiminut oikein hyvin jo lähes 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen reilu jako, että aikuiset kustantavat kaiken ja alaikäisten lasten ei tarvitse osallistua kustannuksiin. Toiminut oikein hyvin jo lähes 10 vuotta.
Noinhan se menee kaikissa perheissä.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen reilu jako, että aikuiset kustantavat kaiken ja alaikäisten lasten ei tarvitse osallistua kustannuksiin. Toiminut oikein hyvin jo lähes 10 vuotta.
Noinhan se menee kaikissa perheissä.
Ei tunnu menevän, kun hirveä parku siitä, että "minä en ainakaan osta mitään miehen lapsille".
Ehkä tässä on se ero, että mainitsemassasi artikkelissa molemmilla vanhemmilla on lapsia omasta takaa, joten on loogista jakaa kulutkin tasaisesti, että kaikilla lapsilla on sama elintaso vs. esimerkissäsi toinen osapuoli on lapseton, jolloin en minäkään maksaisi puolison lapsen kuluja. Täysin eri tilanne tarjota kaikille lapsille reilu ja tasapuolinen elämä riippumatta siitä, kenen lapsia ovat, kuin alkaa elättää toisen lapsia saamatta itse mitään vastineeksi.
Sanottakoon, että minulla on lapsia ja jos joskus tulee lapsen isästä ero ja päätyisin yhteen uuden miehen kanssa, jolla on myös lapsia, niin en ryhtyisi syrjimään lapsia sen perusteella, että osa ei ole omia ja odotan samaa mieheltä, jos kaikki lapset asuvat siis saman katon alla. Ei niin, että omat lapset saa täysrannekkeet sinne huvipuistoon ja miehen lapset pääsevät vain pariin laitteeseen (tai toisinpäin), tai että omat syö pelkät sämpylät evääksi ja miehen muksut herkuttelee ravintolassa. Toki näistäkin selviäisi etukäteen sopimalla sellaisen kompromissin, joka sopii molempien elintasoon. Lähtökohtaisesti ei kuitenkaan ole fiksua, että yhdessä perheessä on monta elintasoa. Moniko haluaa lasten katsovan vierestä, kun vanhemman uuden puolison lapset mässäilee herkuilla ja itse ei saa mitään, tai toiset saa kalliit älypuhelimet ja toiset ei?
Ei tule toimimaan.
Jos päätyisin lapsettoman miehen kanssa yhteen, niin en puolestaan odottaisi, että mies maksaa lapsille vaatteita tai huvipuistoreissuja tai vaatteita, mutta muutenkin puoliksi kahden ihmisen suhteessa menevät kulut, kuten vuokrat, hotellit, ruoat menisi puoliksi. Poikkeuksena erikseen lapsille ostettavat jutut, kuten vaikka jogurtit ja jäätelöt, joista se vanhempipuoli ei muutenkaan saisi murentakaan syötäväkseen.
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Juuri noin se menee.
Meillä on nyt aikuisia lapsia. Menimme yhteen, kun he olivat teinejä.
Miehen lapsilla on avokätinen äiti. Lasten vaatteet ovat kalliita ja niitä oli paljon. Oli uusimmat iphonet ja läppäreinä macbookprot.
Minun lapsillani oli pihi isä. Siis keskivertoa pihimpi, vaikka hyvätuloinen.
Totta kai tämä näkyi lapsissa. Se myös teki sen, että minun piti alkaa esim. ostamaan lapsilleni kalliimmat puhelimet, mitä normisti olisin tehnyt. Mies osallistui tähän niin, että kun sai joltain tutulta halvalla hyvän tietokoneen, antoi hän sen minun lapsilleni.
Jos tämän kuvion positiivisesti ajattelee, niin mies pääsi elämässään halvalla. Ei tarvinnut mitään ostaa, kun eksä hoiti kaiken. Mies keskittyi ylläpitämään meidän parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Maho leikkii mammaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Ei tarvitse olla, varsinkin jos kakaroita on isot ikäerot. Jos toisen lapsi harrastaa vaikka ratsastusta, niin ei se tarkoita, että muiden pitää saada sen hintatason harrastus myös. Samoin jos vaikka jonkun lapsen mummo ottaa lapsen mukaansa etelänlomalle tai maksaa ajokortin ja auton, niin ok, hyvä, muiden ei tarvitse sellaista itselleen mankua ja nuoren ei tarvitse siinä tilanteessa myöskään ajatella, että hän ei saa sitä vastaanottaa, koska muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Maho leikkii mammaa
Uuu, jonnepieni uhittelee :D
Mä olen hyvätuloinen sinkkuäiti ja ajattelen kyllä, ettei mun (kuvitteellinen) uusi puoliso mitenkään voisi joutua taloudelliseen vastuuseen minusta tai minun lapsista. Lapsilla on hyvätuloinen isäkin, joka sen sijaan on vastuussa 50% lasten kuluista.
Juoksevat kulut (esim. ruoka, sähkö) varmaan pyöritettäisiin jonkun yhteisen tilin kautta siten, että kumpikin laittaisi sinne sovitun summan, siten että lasten osuus karkeasti jäisi minulle, eli laittaisin sinne enemmän kuin mies).
Jos uudella miehellä olisi lapsia, niin tietysti sitten olisi hyvä, ettei tulisi mitään elintasoeroja lasten välille. Mutta enköhän pääsääntöisesti katselisi miehiä, joiden elintaso ja -tavat ovat lähellä omaani, jolloin tästä ei tulisi ongelmaa.
P.S. Mulla oli kyllä erilliset rahat avioliitossa lasten isänkin kanssa ja avioehto, että mulle ylipäätään joku yhteiset rahat -kuvio olisi ihan mahdoton ajatus. Mun vanhemmat on olleet 40v yhdessä ja heilläkin on täysin erilliset rahat, eikä näkyvyyttä toistensa tileihin.