Kulujen reilu jakaminen uusperheessä
Tästä aiheesta on tehty jo ainakin miljoona aloitusta, mutta teen silti uuden aloituksen.
Tässä yhtenä päivänä selailin Facebookia, kun huomasin erään artikkelin, joka käsitteli uusperheen taloutta. Tässä artikkelissa oli haastateltu suur(uus)perhettä, jossa oli äidin omia lapsia, isän omia lapsia sekä pariskunnan yksi yhteinen lapsi. Sekä perheenäiti että perheenisä kertoivat, että heillä on tapana ostella esim. Vaatteita ja muita juttuja omien lasten lisäksi myös puolison omille lapsille, ja ”tässä taloudessa kaikki on yhteistä” ja heillä tämä systeemi toimii mielettömän hienosti kaikki ovat onnellisia jne. Kirjoitin sitten tämän artikkelin alle kommentin: ””Uusperheessä vanhemmat ovat velvollisia maksamaan vain omien lastensa kulut”. Tähän sainkin sitten useita kommentteja, jotka kaikki olivat eri mieltä asiasta minun kanssani. Jostain kumman syystä kaikki kommentoijat olivat naisia. Kommentit olivat tyyliin, ”Onpa erikoista ajattelua. Omassa uusioperheessä kyllä kaikki lapset on molemmille samalla tavalla omia vaikka heillä muitakin vanhempia on. Saman katon alla kaikki kulut ovat yhteisiä” ja ” sitten voi myös lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki ovat perhettä ja perheen kulut maksetaan yhdessä, riippumatta siitä, kuka on kenenkin biologinen jälkeläinen”.
Mietin vaan, että ihanko oikeasti Suurin osa ihmisistä tai kaikki ovat sitä mieltä, että uusperheessä kulut jaetaan tasan vanhempien kesken riippumatta siitä, kumman lapset ovat biologisesti?
Itse olen siis keskituloinen 34-vuotias vapaaehtoisesti lapseton sinkkunainen ja minua ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa elättää vieraita lapsia. Asia erikseen tyyliin joku joululahja tai synttärilahja, mutta että pitäisi alkaa maksaa päivittäiskuluja toisten ihmisten lapsista?
Mites sitten, jos vaikka minulla olisi sellainen tilanne, että asuisin uusperheessä, johon kuuluu avomiehen lisäksi avomiehen 12-vuotiaat kaksostytöt, joista toinen harrastaa kilpatanssia ja toinen kilpauintia, pitäisikö minun alkaa maksaa puolet lasten harrastusmaksuista? Tai mites sellainen tilanne, että lähtisimme koko uusperheenä viikonloppulomalle Ikaalisten kylpylään ja käytäisiin samalla reissulla Särkänniemessä, niin pitäisikö minun maksaa puolet koko matkan loppulaskusta? Eli toisen sanoen maksaa puolet perhehotellihuoneesta, ravintolalaskuista, huvipuiston rannekkeista jne.?
Tai jos ajattelee vaikka ihan perusarkea, että,jos menisin miehen tyttärien kanssa shoppailemaan ja pitäisi ostaa talvivaatteita, jotka nekin ovat aika hintavia, olisiko teidän mielestänne reilua, että minä ostan omilla rahoilllani nämä jutut sen sijaan, että lasten isä/äiti ostaisi nämä?
Sitäkin mietin, että voiko olla niin, että vielä tänäkin päivänä naisilta edellytetään ”äidillisiä” tunteita ja että kyllähän naisen kuuluu tuntea kiintymystä miehen lapsiin ja pitää niitä kuin ominaan? Ja jos naisella ei ole tällaisia tunteita, on hän jotenkin outo?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.
Miksi olet lapset elämässä, jos sijoittaminen on sinulle tärkeämpää kuin hän?
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Olisi kiva kuulla kommentteja ja henkilökohtaisia kokemuksia miehiltä.
Ainakin mun nelikymppisellä miesserkulla on yksi yhteinen alle kouluikäinen lapsi vaimonsa kanssa ja vaimolla on kaksi teini-ikää lähestyvää lasta ex-miehensä kanssa. Muistan, kun pari vuotta sitten oli koulujen syyslomaviikon jälkeinen viikko, kun serkkuni lähti kaksin lapsensa kanssa 400km päähän muutaman yön kylpylälomalle. Hän olis sanonut minun mutsilleni, eli tädilleen, että olisi ollut kiva lähteä sinne koko perhe, mutta kun se olisi tullut niin kalliiksi. Eli hän tarkoitti sitä, että jos vaimo ja hänen omat lapset olisi at tulleet mukaan, olisi serkkuni pitänyt maksaa koko hela hoito.
Eli siis jätti siis tämän kuopuksen sisarukset kotiin, toivottavasti tää on taas näitä provoja
Tämä on tositarina. Siksi serkkuni oli varannut töistä lomaa just nimenomaan koulujen syyslomaviikon jälkeisen viikon, jotta olisi hyvä syy, mikseivät uusperheen isommat lapset voineet lähteä mukaan, kun heillä oli tietysti koulua.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
No vaikka siksi, että mies on töissä tai että ylipäätään hän ei tykkää ostosreissuista, kun taas minä mielelläni menen? Kuten sanoi, sitä arkea toki eletään yhdessä.
Ettekö te uusperheen "äidit" rakasta niitä lapsia, joiden "äitipuoleksi" olette ryhtyneet? Minusta olisi varsin outoa, jos osallistuisi meidän lasten kustannuksiin, vaikka he eivät biologisesti minun olekaan. Rakastan heitä kuitenkin ja he ovat osa meidän perhettämme. Eikä meillä perheen arvoihin kuulu erotella ketään muista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla lapsillani on bonuslapset, molemmat ostavat ja laittavat lapsille paljon enemmän ja laadukkaampaa (kodista alkaen) bonuslapselle kuin se biologinen vanhempi jota lapseni ”paikkaa”.
Toiset ovat nuukia ja näkevät vain oman perSeen ja toiset hyviä ihmisiä jotka oppivat rakastamaan rakastamansa /miehen/naisen lasta myös.
Näinhän se elämässä on. Toiset on hyviä ja toiset pahoja ja itsekkäitä.Miksi pitäisi laittaa omia rahojaan vieraan kakaran asioihin?
Ei ole mikään pakko. Mutta, jos asenne on tuo, on syytä pysytellä poissa uusperhekuvioista. Niissä kun ei voi ajatella vain omaa napaansa.
Juu, olen pysytellyt ja perheemme on yhtenäinen onnellinen ydinperhe. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.
No kai nyt muistaa, kun sinä olet tehnyt lapselle hyvin selväksi, että et välitä lapsesta lainkaan ja hän on vain välttämätön paha elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla lapsillani on bonuslapset, molemmat ostavat ja laittavat lapsille paljon enemmän ja laadukkaampaa (kodista alkaen) bonuslapselle kuin se biologinen vanhempi jota lapseni ”paikkaa”.
Toiset ovat nuukia ja näkevät vain oman perSeen ja toiset hyviä ihmisiä jotka oppivat rakastamaan rakastamansa /miehen/naisen lasta myös.
Näinhän se elämässä on. Toiset on hyviä ja toiset pahoja ja itsekkäitä.Miksi pitäisi laittaa omia rahojaan vieraan kakaran asioihin?
Ei ole mikään pakko. Mutta, jos asenne on tuo, on syytä pysytellä poissa uusperhekuvioista. Niissä kun ei voi ajatella vain omaa napaansa.
Juu, olen pysytellyt ja perheemme on yhtenäinen onnellinen ydinperhe. :)
Mitä sitten teet kommentoimassa uusperheiden talousasioita koskevassa ketjussa? Aihehan ei koske sinua lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
[
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.
Miksi olet lapset elämässä, jos sijoittaminen on sinulle tärkeämpää kuin hän?
Kai tämä edellisen kommentin kirjoittaja eli bonusäiti saa käyttää omat tienaamansa rahat itseensä?
Kannattaa myös muistaa, että usein se menee niin, että vaikka olisi ollut vuosia avoliitossa miehen/naisen kanssa, jolla on lapsia, niin sitten kun ero tulee, niin harvoin ne entiset bonuslapset pitävät enää mitään yhteyttä entiseen bonusäitiin/-isään. Että siinäpähän sitten olet vuosia käyttänyt rahaa puolison lapseen ja sitten bonuslapseen katoaa kaikki yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
Esimerkiksi talvivaatteet teini-ikåiselle, siis vaikka talvitakki ja talvikengät, ovat varsin kalliita ja voivat helposti maksaa pari sataa euroa, ja sellainen summa on aika iso sijoittaa toisen ihmisen lapselle, vaikka lapsi olisikin sukua. Toki jos henkilö on isotuloinen, kuten juristi tai DI, niin varmaan silloin se pari huntti ei tunnu missään.
Edelleen: Miksi menet sinne ostoksille, jos sinulla ei ole varaa ostaa asioita?
Teini-ikäinen osaa ostaa vaattensa itse, mutta mä mietin tilannetta, jossa lapsi ei osaa vielä käydä vaateostoksilla yksin. Oletetaanko siis aina, että lapsen biologinen vanhempi menee lapsen kanssa ostoksille eikä lapsen äiti/isäpuoli koskaan?
- eriJos ei-biologisella vanhemmalla ei ole varaa/halua ostaa lapselle mitään niin kyllä, silloin on biologisen vanhemman tehtävä käydä lapsensa kanssa ostamassa tarvittavat asiat.
Eli sulle on mahdoton ajatus, että biologinen vanhempi antaisi lapsensa äiti/isäpuolelle rahat lapsen vaatteisiin ja tämä äiti/isäpuoli kävisi lapsen kanssa ostoksilla?
Kyllä, jos ei-biologinen vanhempi ei halua lapselle mitään ostaa. Turha se on sinne kauppaankaan lähteä, jos ei kiinnosta kustannuksiin osallistua.
Tämän on pakko olla provo vastaus.. Tyttö siis teini-ikäinen ja mies ei todellakaan tykkää kaupoissa ravaamisesta, joten siksi meillä minä niissä teinin kanssa käyn tarvittaessa, ei matkan takia yksin käy. Ja pitäisin aika outona, jos minä kustantaisin ne monen sadan vaateostot eikä kyllä mies tai lapsen äitikään sitä hyväksyisi.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.Miksi olet lapset elämässä, jos sijoittaminen on sinulle tärkeämpää kuin hän?
Kai tämä edellisen kommentin kirjoittaja eli bonusäiti saa käyttää omat tienaamansa rahat itseensä?
Kannattaa myös muistaa, että usein se menee niin, että vaikka olisi ollut vuosia avoliitossa miehen/naisen kanssa, jolla on lapsia, niin sitten kun ero tulee, niin harvoin ne entiset bonuslapset pitävät enää mitään yhteyttä entiseen bonusäitiin/-isään. Että siinäpähän sitten olet vuosia käyttänyt rahaa puolison lapseen ja sitten bonuslapseen katoaa kaikki yhteys.
Entä sitten? Itse en ainakaan elä elämääni miettimällä mahdollista eroa. Ei kuulosta kovin terveeltä suhteelta, jos jo suhteen aikana laskelmoidaan, kuka eron jälkeen hyötyy taloudellisesti eniten.
vlaadimirri kirjoitti:
Se maksaa kuka on kenenki persettä höylännyt
En varmasti maksa, kun ei siitä persherukkaa koskaan tullut.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te uusperheen "äidit" rakasta niitä lapsia, joiden "äitipuoleksi" olette ryhtyneet? Minusta olisi varsin outoa, jos osallistuisi meidän lasten kustannuksiin, vaikka he eivät biologisesti minun olekaan. Rakastan heitä kuitenkin ja he ovat osa meidän perhettämme. Eikä meillä perheen arvoihin kuulu erotella ketään muista.
Tuo on juuri sitä, mitä yhteiskunta odottaa naisilta. Että heti pitäisi rakastaa puolison lapsia ja pitää heitä kuin omanaan. Siis vielä 2020-luvulla! Ja sitten jos myönnät, ettet tunne mitään puolison lapsia kohtaan tai tunnet negatiivisia fiiliksiä, niin olet kamala ihminen.
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te uusperheen "äidit" rakasta niitä lapsia, joiden "äitipuoleksi" olette ryhtyneet? Minusta olisi varsin outoa, jos osallistuisi meidän lasten kustannuksiin, vaikka he eivät biologisesti minun olekaan. Rakastan heitä kuitenkin ja he ovat osa meidän perhettämme. Eikä meillä perheen arvoihin kuulu erotella ketään muista.
Tuo on juuri sitä, mitä yhteiskunta odottaa naisilta. Että heti pitäisi rakastaa puolison lapsia ja pitää heitä kuin omanaan. Siis vielä 2020-luvulla! Ja sitten jos myönnät, ettet tunne mitään puolison lapsia kohtaan tai tunnet negatiivisia fiiliksiä, niin olet kamala ihminen.
Älä jaksa provoilla. Ei missään sanottu, että heti pitää rakastaa. Normaali ihminen kyllä pystyy rakastamaan muitakin kuin omia kupeidensa hedelmiä. Ei pidä lähteä uusperhejuttuihin, jos siihen ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
No sitten se yksi harrastaa ja kulkee merkkivaatteissa. Elämä ei ole aina reilua ja tasapuolista. Se on lastenkin tervettä oppia.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta tosiaan mulle oli aluksi hieman epäselvää, mitä tarkoitetaan samalla elintasolla saman perheen sisällä. Käytännössä se siis tarkoittaa, että yhdellä lapsella voi olla enemmän ja kalliimpaa kuin muilla, kunhan niiden asioiden maksaja ei ole kumpikaan uusperheen aikuisista.
Et nyt oikein ymmärrä, mitä perhe tarkoittaa. Etävanhempi on osa lapsen perhettä. Sen sijaan hän ei ole osa lapsen äitipuolen tai isäpuolen lasten perhettä. Jos haluat verrata perheen sisäistä elintasoa, sinun pitää tarkastella vain lapsia, joilla on samanlainen perhetilanne. Veli/siskopuolilla ei ole toisiinsa verrattuna samanlainen perhe, koska kaikilla lapsilla ei ole samaa äitiä ja isää.
Kyllä mä ymmättän, mitä perhe tarkoittaa. Etävanhempi on tietenkin osa lapsen perhettä, mutta ei sitä uusperhettä. Ja koska nyt puhuttiin "saman perheen sisällä", niin mikä on tämä "sama perhe". Se uusperhekö? Vai lapsen perhe, johon kuuluu myös etävanhempi?
Sellaista kuin "sama perhe" ei ole uusperhekuvioissa. Se sinulle jo perusteltiinkin, miksi.
Itseasiassa kirjoittaja nro 71 selvensikin jo asiaa. Ja kyllä, uusperheessäkin voi olla sama perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusioperhettä ei voi perustaa jos lapsia kohdellaan liian eriarvoisesti.
Parempi olla erillään kun se, että yksi tai kaksi saa kaiken ja toiset vain rippeitä.
Entä, jos uusioperheen aikusilla ei yhdessäkään ole varaa hankkia muille uusperheen lapsille kaikkea sellaista, mitä yksi lapsista saa etävanhemmaltaan ja/tai tämän suvulta?
Tuo on ikuisuusongelma. Eriarvoisuutta on toisen vanhemman puolelta, mutta saman perheen sisällä tulee olla sama elintaso.
Eri
Mitä tarkoitat tuolla? Siis termillä "saman perheen sisällä"? Konkreettisia esimerkkejä? Eli uusperheen aikuiset kustantavat kaikille neljälle lapselle saman hintaiset harrastukset ja lisäksi yksi lapsista saa vielä pari kallista harrastusta etävanhempansa maksamina? Uusperheen aikuiset ostavat kaikille neljälle saman hintaisia vaatteita ja tavaroita, mutta yksi lapsista saa lisäksi kalliita vaatteita ja tavaroita etävanhemmaltaan? Uusperheen vanhemmat ostavat kaikille neljälle samanhintaiset polkupyörät, mutta yksi lapsista saa 15 v täytettyään etävanhemmaltaan vielä mopon ja täysi-ikäiseksi tultuaan rahat ajokorttiin ja autoon? Uusperheen vanhemmat anatavat kaikille neljälle saman suuruisen viikkorahan ja yksi saa lisäksi etävanhemmaltaan huomattavasti enemmän viikkorahaa?
Samanlainen elintaso ei tarkoita sitä, että kaikille lapsille ostetaan kustannetaan täsmälleen samalla summalla samanaikaisesti jotain. Vaan se tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa tarpeensa mukaan: vaikkapa valita mieleisensä harrastuksen/harrastukset, vaikka toisen harrastus maksaa 10e/kk ja toisen 100e/kk. Sama vaatteiden suhteen, jokainen saa tarvitsemansa. Tarpeettomia ei tietenkään tarvitse hankkia. Jos etävanhempi maksaa lapselle kielikurssin, niin ei hänelle toista kielikurssia tarvitse maksaa, vaikka toisille lapsille se kustannetaankin. Ei niin vaikeaa. Ihan sama kuin ydinperheessäkin.
Kiitos vastauksestasi. Entä, jos lapsen mieleinen harrastus olisi sellainen, johon uusperheen vanhemmilla ei kertakaikkiaan ole varaa? Mutta se yksi lapsista saa harrastaa ko harrastusta, koska etävanhempi maksaa. Ja on ihan ok, että kolme muuta lasta kulkee henkkamaukan vaatteissa ja yhdellä (jonka etävanhempi maksaa), on merkkivaatteet? Yksi saa uusimman iPhonen aina, kun sellainen tulee markkinoille, ja muut kolme saavat Samsungin tms vasta sitten, kun edellinen alkaa olla elinkaarensa päässä? Lasketaanko nämä kuitenkin samaksi elintasoksi perheen sisällä?
Uusioperheessä perheen käsite on laajempi. Se kattaa muitakin kuin saman katon alla asuvat. Juurikin ne etävanhemmat, jotka ovat osa lapsen perhettä.
Millä tavalla käsittää ne etävanhemmat? Oletetaan, että Matti ja Maija muodostavat uusperheen. Matilla on kaksi lasta edellisestä liitosta, Maijalla yksi. Matin lasten äiti (olkoon vaikka Sanna) elää pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä eikä hänen sukulaisensakaan rahoissa kieri. Myös Matin vanhemmat ja suku on pienituloisia. Sen sijaan Maijan exä (olkoon vaikka Pekka) on hyvätuloinen ja samoin Pekan suku. Maijan lapsi saa siis isänsä suvulta paljon enemmän kuin mitä Matin lapset äitinsä suvulta. Miten näiden kolmen lapsen perheessä voi olla sama elintaso, jos myös etävanhemmat lasketaan kuuluvaksi lapsen perheeseen?
Ensin sinun pitää tajuta, että tulot eivät määritä perhesuhteita. Sitten voi ruveta hahmottelemaan kuviota. Sehän menee näin:
Matin lasten perhettä ovat Matti, Maija, Sanna ja Maijan lapsi.
Maijan lapsen perhettä ovat Matti, Maija, Pekka ja Matin lapset.
Et voi siis verrata Matin lasten elintasoa Maijan lapsen elintasoon, koska lapsilla ei ole yhtenäisiä perheitä. Syy tähän on se, että Matin lapsilla on eri äiti kuin Maijan lapsella ja Maijan lapsella eri isä kuin Matin lapsilla.
Kiitos! Tämä selvensi. Matin kahdella lapsella pitää olla sama elintaso, koska he ovat samaa perhettä (sama isä eli Matti, sama äiti eli Sanna ja sekä Maija ja Maijan lapsi). Sen sijaan Maijan lapsella voi olla erilainen elintaso kuin Matin lapsilla, koska hän ei ole samaa perhettä (eri isä eli Pekka ja eri äiti eli Maija sekä Matti ja Matin lapset). Näin minäkin sen ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään, että minun tulisi maksaa miehen lapsen menoja. Arkea toki eletään yhdessä ja kuskaan/tuokin, mutta jos vaikka käyn isommilla takki yms. ostoksilla lapsen kanssa, niin mies siirtää rahat minulle takaisin.
Miksi ylipäätään menet lapsen kanssa ostoksille, jos sinulla ei ole varaa hänelle ostaa asioita? Ei tulisi mieleenkään pyytää esim. kummilapsen äidiltä tai isältä rahoja, jos käyn kummitytön kanssa ostoksilla.
En ihan ymmärrä tätä? Jos olemme vaikka reissussa, niin ihan mielelläni menen shoppailemaan lapsen kanssa, kun miestä ei kiinnosta. Ja tokihan silloin lapsen ostokset maksan kaupassa, mutta mies sitten siirtää summan minulle. Vaikka varaa olisikin, niin mielummin sijoitan ne rahat. Ja lapsi kyllä myös muistaa kertoa isälleen, että muista maksaa Maijalle se takki tms.
No kai nyt muistaa, kun sinä olet tehnyt lapselle hyvin selväksi, että et välitä lapsesta lainkaan ja hän on vain välttämätön paha elämässäsi.
Meillä ei sekoiteta rahaa ja rakkautta, joten lapsi ei kyllä ajattele rahan käyttämisen liittyvän millään tavalla välittämiseen. On itsekin todella kiinnostunut sijoittamisesta, joten sekin on enemmänkin yhteinen harrastus meille.
Mä en ihan käsitä tätä höpötystä lasten kokemasta epätasa-arvoisuudesta, jos molemmilla aikuisilla lapsia entisestä suhteesta. Jos toisen ex hemmottelee omiaan ja toisen ei, niin se nyt vain on hyväksyttävä. Suurimmat kulut perheeseen tulee asunnosta, autoista, ehkä päiväkotimaksuista, ehkä lasten harrastuksiinkin liittyvistä laskuista. Ei kai lapset sitä tiedä tai siitä välitä, miten aikuiset nuo kulut jakaa. Kaikki syö tietysti samaa ruokaa, mutta aikuiset ovat keskenään voineet sopia, että toinen laittaa ”ruokatilille” enemmän kuin toinen. Ei se lapsia kiinnosta.
Lapsille näkyvät asiat on juuri näitä ketjussa mainittuja huvipuistokäyntejä, shoppailua jne. Ja ei kai kukaan täysjärkinen nyt rupea sanomaan, että Maija saa rannekkeen, mutta Matti vain pari kertalippua. Tuo huvipuistoreissu on kertaluonteinen ja tuskin nyt sen kuluja sitten tarvii eurolleen laskea (varmaan sillä, joka lapset huvipuistoon vie, on siihen myös varaa. Jos ei ole, voivat aikuiset keskenään sopia reissuun liittyvistä raha-asioista, mutta tuskin se lapsia kiinnostaa). Ja jos ei ole varaa maksaa kaikille sitä ranneketta, niin ehkä sinne huvipuistoon mennään sitten, kun niillä ”köyhemmillä” lapsilla on jotain muuta menoa.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te uusperheen "äidit" rakasta niitä lapsia, joiden "äitipuoleksi" olette ryhtyneet? Minusta olisi varsin outoa, jos osallistuisi meidän lasten kustannuksiin, vaikka he eivät biologisesti minun olekaan. Rakastan heitä kuitenkin ja he ovat osa meidän perhettämme. Eikä meillä perheen arvoihin kuulu erotella ketään muista.
Ei kaikkia voi rakastaa. Heitä voi sietää, mutta rakastaminen on jo liikaa.
Eli siis jätti siis tämän kuopuksen sisarukset kotiin, toivottavasti tää on taas näitä provoja