Kohta 50. Olipa tylsä elämä.

Sinulla voi olla vielä reilut 30 vuotta edessä, joten ei kannata vajota tylsyyteen.

Miksi tylsä? Mitä jäi tekemättä, mitkä unelmat toteutumatta? Vielä ehtii vaikka mitä!

Vierailija kirjoitti:

Miksi tylsä? Mitä jäi tekemättä, mitkä unelmat toteutumatta? Vielä ehtii vaikka mitä!

Ei ehdi kokea enää teiniromanssia, ellei sitten ryhdy jammuksi

Mulla on ollut aivan sairaan hauska elämä. En ole kauheasti jarrutellut tekemisiäni aikuisiälläkään vaan mennyt yli nelikymppisenä keikoille ja festareille ym. ja ollut ihan reilusti nolon yli-ikäinen. Lasten ja miehen kanssakin on tehty kaikkea mahdollista yhdessä. Kivaa on ollut, mutta tästä on ajatuksenakin ihan kamalaa luopua 😭 Ei hauskuutta voi hankkia varastoon ettei sitten vanhana kaduttaisi. Pikemminkin mietityttää, olisiko silti ollut parempi elää pienesti ja hissutellen ja hyväksyen että elämä nyt on aika tylsää ja tapahtumaköyhää ja siitä voi sitten aikanaan päästää hyväksyen irti.

Älä nyt. Miten olet voinut missata kaikki hurjat vuosikymmenet?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut aivan sairaan hauska elämä. En ole kauheasti jarrutellut tekemisiäni aikuisiälläkään vaan mennyt yli nelikymppisenä keikoille ja festareille ym. ja ollut ihan reilusti nolon yli-ikäinen. Lasten ja miehen kanssakin on tehty kaikkea mahdollista yhdessä. Kivaa on ollut, mutta tästä on ajatuksenakin ihan kamalaa luopua 😭 Ei hauskuutta voi hankkia varastoon ettei sitten vanhana kaduttaisi. Pikemminkin mietityttää, olisiko silti ollut parempi elää pienesti ja hissutellen ja hyväksyen että elämä nyt on aika tylsää ja tapahtumaköyhää ja siitä voi sitten aikanaan päästää hyväksyen irti.

no kivat sulle

Elämä oli hyvää 31 vuotiaaksi asti, sen jälkeen pelkkää tylsää, ainoa ilo syöminen. Lihoin 34kg kun iski 30 kriisi

N37 ja 100kg

Mulla On myös. Viimeiset 30 vuotta näistä 50:stä ovat olleet tosi tylsiä. Toisaalta aivan ihanat lapset.

Ei seikkailuja. Ei rakastumisia. Ei matkailuja.

Kerkeet vielä geimeihin mukaan. Dont worry

Ei mitään erityistä tapahdu 50-vuotispäivän jälkeen.

Ainakin minulla oli elämäntäyteinen lapsuus, nuoruus ja keski-ikäisyys, joka jatkui yhtälailla myös 50 vuotiaana. Vasta korona-aika muutti tilanteen selvästi rauhallisemmaksi, mutta ihan hyvin olen elänyt senkin jälkeen, nyt on vain vähemmän kontakteja erityisesti vieraisiin ihmisiin eli tutustuminen uusiin ihmisiin ja matkustelu on jäänyt vähemmälle.

Mutta mitä siitä, elämä on sopeutumista, oli jo lapsena ja nuorenakin. Siitähän se rikkaus elämässä juuri syntyykin, uuden oppimisesta ja sopeutumisesti aina uusiin ihmisiin, kulttuureihin ja kokemuksiin. Elämä on sitä, mitä sinä itse siitä teet. Ei koskaan ole myöhäistä. Haudassa ehtii levätä, siihen saakka mennään.

On ollut ilo painia kaikenlaisten psyykkisten ongelmien parissa, jotka ovat estäneet elämisen.

Voisin vaihtaa. Mulla on ollut vähän turhankin rikas ja tapahtumia ja draamoja täynnä oleva elämä. Elämästäni saisi useampia elokuvakässäreitä. Vois jo rauhottua pikkuhiljaa...

T. 46 vee

Jos sulla ap oli sun mielestä tylsä elämä, niin sehän on kokonaan sun oma valintasi.

Jokainen terve ja normaali on itse vastuussa kaikista elämänsä valinnoista ja teoistaan.

Ja sikäli mikäli valitsee lukion tai peruskoulun jälkeen täysin väärän koulutuksen tai ammattin, niin milloinkaan elämässä ei ole ollut niin helppoa vaihtaa uutta koulutusalaa ja ammattia kuin tällä hetkellä on.

Jos on taas valinnut väärän puolison, niin puolisosta pääsee tosi kevyesti eroon, avioeron harkinta-aika puoli vuotta eli 6 kk, ja sen jälkeen voi hake lopullista avieroa.

Jos taas on valinnut elää sinkkuna, niin siitähän ei voi ketään syyttää.

Jos ei harrasta mitään, niin siitäkään ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.  Että on liian laiska ja saamaton ja yleisesti ottaen sellainen ihminen, jota ei kiinnosta yhtään mikään asia.

Tylsästä ja tyhjästä elämästä ihminen voi syyttää vain ja ainoastaan itseään, ei ketään muuta.

Itse olen juuri ylittänyt viidenkympin rajapyykin ja voin sanoa, että olen elänyt ns. täysillä ja monivaiheisen elämän. Nyt tuntuu, että ihan mielelläni rauhoitun ja höllennän tahtia pikkuhiljaa. Minulle riittää tällä hetkellä, että työelämä tarjoaa haastetta ja tekemistä. Vapaa-aika on sitten vastaavasti mukavan leppoisaa ja on ihana kotikin.

Neuvoni sinulle, että ei ole myöhäistä hankkia hyvä ja omannäköinen elämä, jos olet tyytymätön.

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla ap oli sun mielestä tylsä elämä, niin sehän on kokonaan sun oma valintasi.

Jokainen terve ja normaali on itse vastuussa kaikista elämänsä valinnoista ja teoistaan.

Ja sikäli mikäli valitsee lukion tai peruskoulun jälkeen täysin väärän koulutuksen tai ammattin, niin milloinkaan elämässä ei ole ollut niin helppoa vaihtaa uutta koulutusalaa ja ammattia kuin tällä hetkellä on.

Jos on taas valinnut väärän puolison, niin puolisosta pääsee tosi kevyesti eroon, avioeron harkinta-aika puoli vuotta eli 6 kk, ja sen jälkeen voi hake lopullista avieroa.

Jos taas on valinnut elää sinkkuna, niin siitähän ei voi ketään syyttää.

Jos ei harrasta mitään, niin siitäkään ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.  Että on liian laiska ja saamaton ja yleisesti ottaen sellainen ihminen, jota ei kiinnosta yhtään mikään asia.

Tylsästä ja tyhjästä elämästä ihminen voi syyttää vain ja ainoastaan itseään, ei ketään muuta.

Entä ketä voi syyttää mielenterveydellisistä ongelmista, joita ei ole yrityksistä huolimatta saanut kuntoon eikä ole niiden takia elänyt hyvää elämää? Oma vika sekin?

Tästäkin ketjusta huomaa hyvin, millaisia harmaita, elämättömiä muumioita suurin osa suomalaisista on. Riittää kun käy töissä ja kaupassa, muun ajan ehkä laittaa ruokaa lapsille ja tämä on sitten hyvää elämää. Voi jessus.

Minusta elämällä on vielä paljonkin annettavaa! Olen nyt 51v nainen ja minulla on 2v vanha uusi parisuhde, lapset jo isoja ja elämä on ihanaa! Olen elänyt hyvin monipuolista elämää ja takana on hyvinkin vaikeita asioita mutta kaikesta olen aina selvinnyt lopulta ja siihen uskon jatkossakin. :)

Eikö 50 - vuotiaana ala viidenkympin villitys ?

No oletpahan elänyt korona-aikaa ja nyt elät tätä merkillistä sotakurimusta.

Mitä vielä pelottavampaa ja jännittävämpää pitäisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sulla ap oli sun mielestä tylsä elämä, niin sehän on kokonaan sun oma valintasi.

Jokainen terve ja normaali on itse vastuussa kaikista elämänsä valinnoista ja teoistaan.

Ja sikäli mikäli valitsee lukion tai peruskoulun jälkeen täysin väärän koulutuksen tai ammattin, niin milloinkaan elämässä ei ole ollut niin helppoa vaihtaa uutta koulutusalaa ja ammattia kuin tällä hetkellä on.

Jos on taas valinnut väärän puolison, niin puolisosta pääsee tosi kevyesti eroon, avioeron harkinta-aika puoli vuotta eli 6 kk, ja sen jälkeen voi hake lopullista avieroa.

Jos taas on valinnut elää sinkkuna, niin siitähän ei voi ketään syyttää.

Jos ei harrasta mitään, niin siitäkään ei voi syyttää ketään muuta kuin itseään.  Että on liian laiska ja saamaton ja yleisesti ottaen sellainen ihminen, jota ei kiinnosta yhtään mikään asia.

Tylsästä ja tyhjästä elämästä ihminen voi syyttää vain ja ainoastaan itseään, ei ketään muuta.

Entä ketä voi syyttää mielenterveydellisistä ongelmista, joita ei ole yrityksistä huolimatta saanut kuntoon eikä ole niiden takia elänyt hyvää elämää? Oma vika sekin?

Oletus että jokainen on syntynyt kultalusikka p*rseessä ja kaikki on vaan kun itse tekee.