Kohta 50. Olipa tylsä elämä.

Vierailija kirjoitti:

"Joo, onhan se noinkin, mutta koen ettei mulle ole silti jäänyt mitään käteen. Ei yhden yhtä ystävyyttä tai edes Facebook-kaveria. Taikka työpaikkaa, parisuhdetta. Lähinnä voi sanoa että kaikkea olen yrittänyt mutta kaikki on epäonnistunut. Erilaisia kokemuksia toki on, kauppa se on parempi kuin ei mitään. Rohkeutta multa ei vissiin ole hirveästi puuttunut mutta ei siitä mitään ihmeempää hyötyäkään ole ollut.

Olen katunut sitä etten vain jäänyt lapsuuden kotikuntaani tehtaaseen töihin. Olisi ehkä enemmän omaisuutta edes. Harvemmin varmaan näin päin menneisyys kaduttaa."

Heh, ihan ku minä. Mä täs oliko eilen just mietin, että vaikka kuinka tekisi ja mitä, niin jos sille tekemiselle ei ole yleisöä, ei ketään kenelle kertoa siitä, ketään joka näkisi, niin onko tuo kaikki tekeminen ollut turhaa, hukkaan heitettyä, onko sitä edes tapahtunut?

Ai meitä on muitakin. Joo, kyllä mä niinkun uskallan muuttaa vaikka Brasiliaan yksin heti huomenna, mutta miksipä minä niin tekisin. En mä sieltä saa sen enempää ihmissuhteita kuin aikoinaan Ruotsista, Briteistä, Usasta tai Saksasta. Voisin myös mennä laskuvarjohyppäämään tai sukeltamaan haiden kanssa mutta ei se hetken adrenaliinihuuma pitkään kannattele.

Musta ei ole edes otettu kuin pari kolme valokuvaa (mukaan lukien puhelimella otetut) viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, kun ei ole ollut muita kuvaajia kuin minä. On kuin en olisi ollut olemassa ollenkaan, vaikka olenkin tehnyt "vaikka mitä" vaikka missä jotain Georgiaa myöten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älyllisesti utelias ihminen ei koskaan kyllästy elämään. Vaikka fysiikka alkaisi rappeutumaan aina löytyy uutta ja jännää opittavaa, vaikka kirjallisuuden parissa esimerkiksi. Uusia harrastuksia ja uutta nähtävää. 

Älyllisesti uteliaallakin pitää silti olla tallella jonkinlainen mielenterveys, että ylipäänsä pystyy kokemaan minkäänlaista mielihyvää. Ilman sitä jännästä opittavasta jää jäljelle vain opittava.

Itsekin muistan, miten vaikea oli ymmärtää, miksi kaikki eivät koe elämää yhtä mielekkäänä kuin mitä itse. Noh, tässä tapauksessa ainakin elämä opetti, ja tällä kokemuksella en suosittele tarjoamaan oman kokemuksen perusteella patenttiratkaisuja muille.

Allekirjoitan tän täysin, vielä 50- vuotiaana oli aika hyvin asiat, sen jälkeen pari-kolme vuottaa niin monenlaista vaikeutta ettei enää jaksaisi. Mikään muiden tuputtama kiva ei ole kivaa lun vie viimeisetkin voimat. Nyt pikkuhiljaa ulkoilun avulla yritän pitää pääni pinnalla, suon pinnalla.  Varmuutta onnistumisesta ei ole. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Miksi ei erota liitosta kun mitään yhteistä enää ollut? Nauti 50 kymppinen sulla viihde-vuodet edessä. Vaikka mitä elämä voi tuoda eteesi. Elkää hassatko sitä turhaan mietintään! Elämä on elämää varten annettu, se on ihanasti sanottu.  (Göstan laulun sanoin) hauskaa kesän jatkoa kaikille.

Ei ole ikinä ollut mitään liittoa tai parisuhdetta. Epätodennäköistä saada semmoinen viisikymppisenä jos ei ole nuorenakaan kelvannut. Vaikka mitä voi elämä tuoda eteesi, no, eipä ole tähänkään asti mitään hyvää tuonut. 

Asenne kohdallaan?  Lähde tanssiin, liiku, festareille. Ystäväksi jollekin, sitä kautta voit saada uutta virtaa. Vapepaan, spr.n mukaan toimintaan. Varamummuksi?  Muihin 'talkoo' hommiin, siellähän on paljon myös sinkkuja. Elä jää sohvalle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Miksi ei erota liitosta kun mitään yhteistä enää ollut? Nauti 50 kymppinen sulla viihde-vuodet edessä. Vaikka mitä elämä voi tuoda eteesi. Elkää hassatko sitä turhaan mietintään! Elämä on elämää varten annettu, se on ihanasti sanottu.  (Göstan laulun sanoin) hauskaa kesän jatkoa kaikille.

Ei ole ikinä ollut mitään liittoa tai parisuhdetta. Epätodennäköistä saada semmoinen viisikymppisenä jos ei ole nuorenakaan kelvannut. Vaikka mitä voi elämä tuoda eteesi, no, eipä ole tähänkään asti mitään hyvää tuonut. 

Asenne kohdallaan?  Lähde tanssiin, liiku, festareille. Ystäväksi jollekin, sitä kautta voit saada uutta virtaa. Vapepaan, spr.n mukaan toimintaan. Varamummuksi?  Muihin 'talkoo' hommiin, siellähän on paljon myös sinkkuja. Elä jää sohvalle.&nbs

Oon koko ikäni ravannut ympäri maailmaa. Harrastuksiin on lukeutunut mm eri kamppailulajit, teatteri, ohjattu piirustus, laulaminen, ryhmä jumpat, muodostelmaluistelu, tanhu, kuntosali ym. Opiskelualoja lukuisia, samoin kuin työpaikkoja. Ei yhtään luotua ihmissuhdetta niistä.

Kerran nuorempana mulla itselläni oli  tuollainen spr kaltainen vapaaehtois "ystävämummo", sitten siitä vaan yhtäkkiä lakkasi kuulumasta ilman mitään selityksiä. Elossa on, olen nähnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Miksi ei erota liitosta kun mitään yhteistä enää ollut? Nauti 50 kymppinen sulla viihde-vuodet edessä. Vaikka mitä elämä voi tuoda eteesi. Elkää hassatko sitä turhaan mietintään! Elämä on elämää varten annettu, se on ihanasti sanottu.  (Göstan laulun sanoin) hauskaa kesän jatkoa kaikille.

Ei ole ikinä ollut mitään liittoa tai parisuhdetta. Epätodennäköistä saada semmoinen viisikymppisenä jos ei ole nuorenakaan kelvannut. Vaikka mitä voi elämä tuoda eteesi, no, eipä ole tähänkään asti mitään hyvää tuonut. 

Asenne kohdallaan?  Lähde tanssiin, liiku, festareille. Ystäväksi jollekin, sitä kautta voit saada uutta virtaa. Vapepaan, spr.n mukaan toimintaan. Varamummuksi?  Muihin 'talkoo' hommiin, siellähä

Ai niin joo, seurakunnan vapaaehtoisena olin myös, ja jossain yhdistyksessä mitä en kylläkään enää muista. 

Vierailija kirjoitti:

On ollut ilo painia kaikenlaisten psyykkisten ongelmien parissa, jotka ovat estäneet elämisen.

Sama täällä ja pahenee kun äitini kuoli ja eräät muut ongelmat:(((