Mikä satsaus omaan hyvinvointiisi on oikeasti kannattanut?

Irtisanoutuminen mielenterveyden vievästä ja huonopalkkaisesta työstä.

Työnteon kohtuullistaminen eli kokopäivätoimisesta työstä luopuminen ja osa-aikaisiin työtehtäviin siirtyminen. Oma hyvinvointini on todella suurentunut.

Kuorivaatteet ja vedenpitävät lenkkarit. Nyt säätä ei tarvitse katsoa ennen kävelylenkille lähtöä.

Minulla päätös, jonka tein 50 vuotta sitten, 16.1.1973 . Minut valittiin nuorena, 23-vuotiaana vanhainkodin johtajaksi ja se näky, mikä siellä odotti, oli karmea. Vuoteeseen hoidettavat potilaat joutuivat pitämään kestokatetreja ja ruokaa annettiin letkuruokinnalla, molemmat varmaankin henkilökunnan työn säästämiseksi. En ole varma, oliko vaippoja silloin yleisesti saatavilla aikuisille. 

Tein välittömästi päätöksen, että mikäli minun elämäntavoista riippuu, niin teen kaikkeni, etten ole 50 vuoden päästä samassa jamassa. Minulla ei ole koskaan ollut autoa ja kävelen enimmäkseen enintään 5 kilometrin matkat edestakaisin.Nykyään asun 3,5 km-n päässä keskustasta ja hyötyliikuntaa tulee silloin mukavasti. Tanssimisesta olen aina tykännyt. Olen syönyt terveellisesti esim. työpaikkaruokailussa, jossa kalorit ja ravintoarvot on laskettu tarkkaan. Minulla ei ole himoa makeaan. 

Niinpä nyt 73-vuotiaana sairauksia ja lääkkeitä on 0, vyötärö 69 cm ja jaksan tehdä vielä vaikka mitä. Kun tuo elämäntyyli taipui tavaksi jo nuorena, sen noudattaminen ei tunnu vaikealta varsinkin, kun silmissä on kuva ensimmäisen työpaikkani vanhuksista. 

Lady M kirjoitti:

Minulla päätös, jonka tein 50 vuotta sitten, 16.1.1973 . Minut valittiin nuorena, 23-vuotiaana vanhainkodin johtajaksi ja se näky, mikä siellä odotti, oli karmea. Vuoteeseen hoidettavat potilaat joutuivat pitämään kestokatetreja ja ruokaa annettiin letkuruokinnalla, molemmat varmaankin henkilökunnan työn säästämiseksi. En ole varma, oliko vaippoja silloin yleisesti saatavilla aikuisille. 

Tein välittömästi päätöksen, että mikäli minun elämäntavoista riippuu, niin teen kaikkeni, etten ole 50 vuoden päästä samassa jamassa. Minulla ei ole koskaan ollut autoa ja kävelen enimmäkseen enintään 5 kilometrin matkat edestakaisin.Nykyään asun 3,5 km-n päässä keskustasta ja hyötyliikuntaa tulee silloin mukavasti. Tanssimisesta olen aina tykännyt. Olen syönyt terveellisesti esim. työpaikkaruokailussa, jossa kalorit ja ravintoarvot on laskettu tarkkaan. Minulla ei ole himoa makeaan. 

Niinpä nyt 73-vuotiaana sairauksia ja lääkkeitä on 0, vyötärö 69 cm ja jaksan tehdä vielä vaikka mitä. Kun tuo elämäntyyli taipui tavaksi jo nuorena, sen noudattaminen ei tunnu vaikealta varsinkin, kun silmissä on kuva ensimmäisen työpaikkani vanhuksista. 

Eläntavat juu.

Pimennysverhot ja korvatulppien käyttäminen nukkuessa. Sen jälkeen kun muutin nykyiseen asuntooni, aloin nukkua huonosti, koska valoa on enemmän ja bussit alkavat ajaa melkein ikkunan alla viiden jälkeen aamulla. Olin jatkuvasti väsynyt, vaikka olisin nukkunut pitkäänkin. Lopulta tajusin hankkia kunnolliset pimennysverhot ja alkaa käyttää korvatulppia, ja sen jälkeen olen ollut lyhyempienkin yöunien jälkeen paljon levänneempi kuin aikaisemmin. Viihdyn muuten paljon paremmin nykyisessä asunnossa kuin edellisessä, joten mielelläni näen tuon pienen vaivan nukkumisen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Viikottainen huorissakäynti. Olen todella paljon rennompi ja hyväntuulisempi. Lisäksi pääsen arjessani vähemmällä, kun ei enää kiinnosta tanssia naisten pillin mukaan vaan toimin kuten itseäni huvittaa.

Tämä kuulostaa hyvältä. Olisipa itsellänikin rohkeutta kokeilla..

Liiasta tavarasta luopuminen on antanut minulle valtavasti energiaa. Eikä tämä satsaus ole edes maksanut mitään!

Vierailija kirjoitti:

Olin lähes 40v ns paskaduunissa. Palkkaahan siitä sai,mutta muuta mukavaa muisteltavaa ei oikeen jääny. Jättäydyin pois ko työstä. Enkä ole hetkeäkään katunut! Päinvastoin! Elämänlaatu on parantunut huomattavasti!

Ihan on omaa tyhmyyttä jos 40v tekee paskaduunia!! Haloo!!

Itse olen useasti vaihtanut alaa, aina palkka ja olo parani, nyt todella mieluinen työ.

Pätkä paasto eli ei ruokaa klo 18.30-07 välillä, satunnaiset juhlat ja napostelu sallin toki itselleni. Parani uni, refluksi, ärtynyt suoli, pienet nivelkivut ja vernokeri tasoittui. Olo on virkeä ja energinen!

One word: oman itsensä hemmottelu https://tinyurl.com/46t7ssua

Parin vuoden tauon (pahin pandemia-aika) jälkeen hankin uimahalliin vuosirannekkeen. Tietysti jotain täytyy tehdäkin, että se oikeasti hyödyttää, mutta sinnikkäästi hallille hankkiutumalla ja siellä jumppaamalla ja uimalla tuloksia alkaa varmasti syntyä. 

Kunnon yöunet, salitreeniä 4-5krt/vko, lisäksi aerobista silloin aina kun ehtii, kesällä pelaan golfia mahd paljon. Alkoholinkäytön vähentäminen. Kroppa kiittää

Ostin potkurollaattorin. Sillä on kiva huristella kunhan lumet vähän vähenevät

Muutto etäämmälle Helsingin seudulta ja parisuhteeseen panostaminen. Elämä on rauhallista ja onnellista. Suurempi asunto ja silti paljon enemmän palkasta jää käteen kuin pk-seudulla. 

Ei enää niin kutsuttuja "kavereita" joiden kanssa hengaili vaan alkoholinmaistelu tarkoituksessa. Heillä tuntui olevan ikuisia vaikeuksia elämänhallinnan kanssa. Täällä sellaista en ihmisillä havaitse samassa mittakaavassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Personal Trainerin palvelusten käyttäminen aina silloin, kun sellainen on ollut. Olen siis ottanut aina välillä pätkän. Toki pitää olla itselle sopiva pt, kaikki ei sovi yhteen.

Turhaa rahan menoa! Kuntoile itse niin säästät nekin ropoaet johonkin muuhun. Säälittävää ne, jotka uusavuttomat alkavat rehkimään pt:n piiskaamana. Netti on täynnä treeniohjelmia ja ohjeita.

Mikä sinä olet arvioimaan toisten asioita? Ei joku netin yleinen ohjelma ole sellaisenaan kaikille sopiva. Koulutettu ihminen huomaa toisen ongelmakohdat ja osaa kannustaa etenemään. Eiköhän henkilökohtaisen valmentajan palvelua saa käyttää sellainen joka haluaa.

Olen armollinen itselleni.

Hain apua psyk sairaanhoitajalta keskivaikean masennuksen takia.

Kunnostelin lapsilleni huoneita, talon olohuone oli hirveässä kunnossa, eikä puolisoni auttanut mitenkään sen kunnostuksessa(tai missään muussakaan kototiin liittyvässä).

SH kysyi, mitä haluaisit sitten tehdä.

Vastasin, että omille harrastuksilleni huoneen, kunhan muu talo on läpikäyty.

Hoitsu sanoi, että tee se oma huone heti lasten huoneiden jälkeen.

Anna olohuoneen olla, jos et jaksa...

Näin tein.

Olohuoneen tapetit repsottavat edelleen, lattia on kulunut, jospa tänä keväänä sitten.

Vaadin kunnon mt-hoitoa ja sain vihdoin oikean lääkkeen. Aivan kuin olisi saanut uuden elämän 💫

Sain tulla uskoon. Viinanhuuruiset oksentelu-aamut ennen töihin lähtöä on menneisyyttä. Nyt olen pienessä jatkuvassa nousu-humalassa Hengessä.

Olen käynyt noin reilun puolisen vuotta ratkaisukeskeisessä terapiassa. On ollut ihan joka pennin väärti. Olo on ihan erilainen kuin esim. vuosi sitten. On aivan eri asia pallotella mieltä vaivaavia asioita ja elämän vaikeita juttuja säännöllisesti ulkopuolisen ammattilaisen kanssa kuin esim. vaikertaa hankalasta pomosta / parisuhteen vaikeuksista / uniongelmista jne kaverille kahvilassa.