Mistä asioista sinulle on oltu kateellisia?
Mistä asioista sinulle on oltu niin kateellisia, että olet huomannut toisten katkeruuden?
Minulla ainakin nämä:
- koulu- ja opiskelumenestys
- viulunsoittotaito
- tanssitaito
- seurustelusuhteeni (josta tuli myöhemmin avioliitto)
- hyvä työpaikka
- saavutukseni erään yhdistyksen toiminnassa
Kateus on tullut esiin piikittelynä/haukkumisena, saavutusten vähättelynä, syrjintänä ja porukasta ulkopuolelle jättämisenä. Itse en ole ikinä tuntenut kateutta toisten saavutuksista, niin minusta on erittäin outoa ollut aina, että tällaiset tunteet ovat niin tavallisia ja että monet eivät pysty näitä tunteita yhtään hallitsemaan.
Kaikki näistä asioista (paitsi seurustelusuhteen löytyminen) ovat asioita, joiden eteen olen tehnyt paljon töitä ja uskoisin olevan jokaisen saavutettavissa. On vissiin vain helpompi sorsia muita kuin kääriä omat hihat...
Kommentit (1214)
Ilmeisesti ulkonäöstä ja sanavalmiuudesta. Hyvä väittelemään perustelemaan. Kyselee ja kyseenalaistaa. Testattu luonteenlujuutta rikoksin ja sabotoinnein. Valheellisin keinoin.
Niin niin, ei kannata luulla liikaa?
No mutta kun sitä ulkonäköä on sabotoitu 100% varmasti ja huonommaksi tietyiltä osin. Tuskin siksi että joku on jo valmiiksi ruma?
Toki henkilö esitetään joko liian itsevarmana tai sitten itsetunto nollissa surkimuksen. Ei kumpikaan totta. Hei, me autetaan sua!
Ei kannata luulla, että on ollut kaunotar?
En sitä väitä, mutta ulkonäköä on sabotoitu huonommaksi . Se on faktaa. Miettikää itse motiiveja. Miten tuo sopii itsetunnon buustaamiseen? . Anna mä arvaan. Jotta tajuaa iik olen kaunis, pitää rumentaa? No monet on hulluja, joten kaikki mahdollista.
Sanavalmius, älykkyys, osaaminen. koeteltu järjestämällä älyttömiä tilanteita mitä pitää selvittää. . Mahdoton selvittää, vaikka sanavalmis ja älykäs.
Sitten voidaankin väittää vaikka mitä, kun joutuu selvittelemään niitä. Tai järjestetään jotain testi tilanteita, mitkä on jotenkin sabotoitu eli eivöt vastaa ihan autenttista tulannetta.
Sitten kerrotasn: Se on sellainen ja sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Miehestä. Tapasin nuorena mieheni, joka oli aina ollut taloudellisesti hyvässä asemassa. Muutin hänen kattonsa alle muutaman vuoden seurustelun jälkeen. Tänne hänen "kämppään" kutsuin sitten kavereita välillä juhlimaan (tuparit jne) tai muuten vaan kahville. Tähän aikaan siis kaikki kaverit asuivat vielä joko opiskelijakämpissä, tai ensiasunnoissa, jotka oli kerrostaloa, yksiötä ja mitä nyt siihen aikaan normaalisti nuorilla on. Kaikki kaverit lakkasi pitämästä yhteyksiä sen jälkeen, kun kävi miehen talossa visiitillä. Lisäksi, minun pitkäaikaisin ja paras ystävä sanoi minulle suoraan olevansa kateellinen, koska voin opiskella ja säästää rahoja, samalla kun hänen täytyy käydä töissä ja elättää itsensä lisäksi miestään, joka oli matalasti koulutettu ja huonosti työllistetty. Joka kerta, kun kävimme yhdessä ulkona, niin hänellä oli tapana piikitellä minulle passiivisaggressiivisesti. Lopulta en enää kestänyt sitä vinoilua
Jos leveilit kumminkin vaikka ohimennen tilanteestasi? Tai muuten käyttäydyit ylimielisesti muita kohtaan? Kertoiko kaikki sinut hylänneet kaverisi syytä miksi niin tekivät? Jotenkin haiskahtaa tekstissäsi, että olen parempi kuin ne kaverini- kun muutin huom kumppanini omistuskämppään. Älä tuijota liikaa omaan napaan.
Hiuksistani. On ihan suoraan sanottu.
Vierailija kirjoitti:
- Hyvä työpaikka, vaikka sielläkin on toki ne omat huonot juttunsa.
- Asunto, sijainti lähinnä aiheuttaa kateutta.
Koomisin kaikista on kuitenkin varustuksen koko. 😅 Tästä on palautetta tullut kännissä muutamaan otteeseen.
Havainto tehty saunailloissa. Juhlakunnossa ei käsittääkseni kauhean paljon keskivertoa kookkaampi.
Tapailin joskus miestä, jolla oli aivan uskomaton alemmuuskompleksi varustuksestaan. Se oli toki vaatimattomammalla puolella skaalaa, mutta jotenkin tuli sellainen olo kuin hänellä olisi koko elämä mennyt siinä pilalle, kun siitä piti koko ajan puhua. Itsellä ei ollut valittamista, mutta hän ei ollut koskaan tyytyväinen. En ollut ennen kohdannut tällaista peniskateutta ja penisalemmuutta, mutta nyt uskon että sellaista on. Ja uskon, että ei auta mitä tahansa nainen sanookin, jostain syystä kun mies on itse päättänyt, ettei riitä, niin sitten ei riitä. Ja kun sillehän ei mitään oikein lääketieteellisestikään voi, niin siinä tuomitsee itsensä aika isoon katkeruuteen ihan turhaan. Anteeksi hieman ohi aiheen. Mutta hän varmaan on juuri sellainen joka kadehtii siellä saunailloissa.
Vähän kaikesta. Mutta pahinta oli se, että kadehtija oli oma kumppanini. Ihan pelkkä hyvä päiväni saattoi saada hänet raivon valtaan. Olisin saanut olla iloinen vain asioista, jotka hän minulle järjesti.
Nuorempana siskoni myönsi olevansa kateellinen rinnoistani, kun hänellä itsellään oli pienet ketunnokat.
Kateutta on aiheuttanut myös hyväpalkkainen puoliso ja huoleton taloustilanne
Minulla on monia asioita mitä täällä on lueteltu kateuden kohteina. En ole silti huomannut, että kukaan olisi kateellinen tai ehkä en ole asiaa tarkkaillut.
Itse olen kateellinen hyvistä unenlahjoista. En muusta.
Mersu karkoittaa naapurit. Combicupee Saabikin Tehosi.
En tiiä missä porukoissa liikut, mutta kuulostaa tosi oudolta tuollainen pienten summien vippailu. Multa ei ole kukaan koskaa yrittänyt vipata mitään, enkä myöskään itse ole sitä koskaan tehnyt, paitsi omalta pojaltani kun tein asuntokaupan, ne rahat sitten maksoin takaisin muutaman kk päästä.
Mullekin eräs kertoi kadehtivansa sitä, ettei minun tarvitse käydä töissä. Antaisin mitä vaan, että olisin työkuntoinen ja että saisin joskus lomaa "velvollisuuksista"! Viikoittain pari päivää ilman vaivoja ja aikanaan jopa siintävä eläkekin niiltä...
Muuten itselleni ei ole puhuttu kadehtimisesta. Jotkut ovat ilkeitä ja vähättelevät, mutta miksi siitä pitäisi päätellä että ovat kateellisia? Ehkä olen itse ollut ajattelematon eivätkä tykkää minusta siksi. Tai muistutan jotain, joka nostattaa karvat pystyyn. En minä ole mitenkään ihmeellinen.
Vanha tuttuni totesi aina toisinaan ja lopuksi peräti kolmella peräkkäisellä(!) tapaamisella, että hänellä on niin eksoottiset piirteet ja isot rinnat, että kadulla vastaan tulevat tuntemattomat pelkäävät menettävänsä miehensä. Hän muutenkin kehui enemmän itseään kuin kannusti muita. Uskon hänen luulevan että kateuttani etäännyin, vaikka en vaan enää jaksanut omahyväisyyttään.
Luottotiedoista , velkaisesta kaksiosta, vanhempien " varakkuudesta , pääsystä kanssakäymisiin naisen kanssa jonka kumpikin rinta ei mahdu samaan teelusikkaan ja vielä jää runsaasti tilaa älykkyysosamäärällekin. Kyllä kateelliset aina syitä keksii ja hyvä niin. Kateus on köyhyyttäkin kamalampaa. Köyhältä puuttuu vain paljon, mutta kateelliselta kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi listata, mistä hänelle ei joku ole ollut kateellinen :)
ap latelee omia fantasioitaan, mutta antakaa reppanalle anteeksi.
Olen komea, menestyvä, rikas ja ylivoimaisesti paras kaikessa mihin suvaitsen ryhtyä. Siinäkin. Lisäksi minua kadehditaan siitäkin, että olen hyvä siitä etten kehu itseäni vaikka syitä olisi paljonkin.
Työelämässä monta kertaa! Se on todellinen rasite. Se alkoi jo 18-vuotiaana, kun hain lukion jälkeiseksi kesäksi kesätyöpaikkaa ja tulin valituksi. Ystäväni ei ollut edes hakenut paikkaa, mutta hän katkaisi välit. Pari vuotta myöhemmin oltiin taas yhteyksissä ja hän sanoi (päissään), että hän oli silloin niin kateellinen, kun minulle on kaikki helppoa, olen kultalusikka suussa syntynyt. Totesin vaan, että eihän mitään työtä voi saada, jos ei sitä hae.
Ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa etenin tiimivastaavaksi. Oli liian nuori, vain 25 v., ja siksi se ei miellyttänyt muutamaa entistä kollegaa. Yksi näistä oli itse niin laiska, että toiset patisteli töihin. Ilmeisesti hän omasta mielestään olisi ollut parempi valinta tiimivastaavaksi, ja näin hän oli selän takana johtajalle puhunutkin. Johtaja oli oman kertomansa mukaan vastannut, että jos et sulata valintaa, ainahan tuossa on ovi avoinna ulos päin. Sen jälkeen kohu laantui ja sain tehdä töitä rauhassa.
Etenin päälliköksi yksinkertaisesti siten, että opiskelin ensin yamk-tutkinnon johtamisesta ja kehittämisestä. Uudessa työpaikassani kohtasin välittömästi vastustusta. Yksi 50+v. nainen oli sitä mieltä, että 36-vuotias on liian nuori päälliköksi. Hän oli valittanut valinnasta ja kannustanut jonkun toisen viisikymppisen hakemaan muutosta päätökseen. Jouduin odottamaan ilman palkkaa, että muutoksenhaku oli käsitelty. Ja sen vaan sanon, että tuo 50+v. ihminen on ollut vaikein alaiseni ikinä. Jos jokin ei miellyttänyt, syy löytyi aina minusta. Kun vaihdoin työpaikkaa (43-vuotiaana), hän tuli sanomaan, että älä ole niin herkkänahkainen. Kysyin, luuleeko hän todella, että jätän päällikön paikan hänen takiaan. Hän sanoi, että eikö sitten ole niin asia. Vastasin, että ei. Se oli ihan uskomaton keskustelu. Hän avautui siitä, miten kateellinen on ollut minulle 7 vuoden ajan, kun minulle on kaikki niin helppoa. Kyseessä oli amk-tutkinnon suorittanut ihminen, josta kukaan ei olisi uskonut, millainen liero ihminen osaa olla halutessaan. Keskustelun lopuksi hän kysyi, voiko hakea siihen paikkaan, johon minä menen töihin. Sanoin, että ilman muuta. Nyt on kulunut kohta 5 vuotta, eikä ole hakenut, ja eiköhän kohta ala jo eläkesuunnitelmat olla mielessä.
Mulle ollaan kateellisia kun saan työttömänä tukia. Kuvitellaan että elän niillä herroiksi. Kaikenlisäksi olen vuokralla omistusasujien seassa. Tuista, ruuasta ym. menee kyllä veroa. Että sanon nyt suoraan ja jos sulla on yhtään omia aivoja: kohdista kateus näihin 10 000€/kk tienaaviin "johtajiin" ja "asiantuntijoihin". Ansaitseeko somevaikuttaja susta minkälaisen palkan? Ala ajatella omilla aivoilla, äläkä usko tätä propagandaa köyhiä kohtaan. Tämä on maalittamista ja sotaa. Suomeen lietsotaan sisällissotaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ollaan kateellisia kun saan työttömänä tukia. Kuvitellaan että elän niillä herroiksi. Kaikenlisäksi olen vuokralla omistusasujien seassa. Tuista, ruuasta ym. menee kyllä veroa. Että sanon nyt suoraan ja jos sulla on yhtään omia aivoja: kohdista kateus näihin 10 000€/kk tienaaviin "johtajiin" ja "asiantuntijoihin". Ansaitseeko somevaikuttaja susta minkälaisen palkan? Ala ajatella omilla aivoilla, äläkä usko tätä propagandaa köyhiä kohtaan. Tämä on maalittamista ja sotaa. Suomeen lietsotaan sisällissotaa.
En kyllä ymmärrä tätä ollenkaan. Jollekinhan se raha lähter kuitenkin, ruokakauppiaalle, vuokraloordille ja sähköyhtiölle.
Ja kateellisen olisi maailman helpointa jättäytyä itse työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset osaavat ilmaista kateutensa siten että se on ennemmin ihailua tai kehu. Muistan kun joku ala-asteluokkalainen sanoi kutosella että on niin kateellinen kun olen hoikka ja hyvä koulussa. Hän oli tosi mukava suosittu tyttö ja minä olin ujo, hiljainen tyttö jota sanottiin joskus hikeksi ja mitkään vastteet ei istuneet kivasti kun normi lastenvaatteet oli liian leveitä. Hän osasi ilmaista kateutensa siten että se tuntui enemmän tsemppaavalta. Olin tosi hämmentynyt kehuista kun en odottanut niitä ollenkaan.
Minusta tuo on enemmän kehu kuin kateutta. Harvinaisen kypsä ja sosiaalisesti taitava lapsi tuo tyttö on ollut.
Jäin miettimään tuota elämään tyytyväisyyttä. Työpaikalla yksi tyyppi on minulle aina niin ilkeä ja pahansuopa, ettemme ole enää puheväleissä. Kaikki aina kuittaavat sen käytöksen sillä, kun hänellä on moni asia pielessä omassa elämässään. En ole provosoinut häntä mitenkään enkä usko että on varsinaisesti kateellinen minulle, mutta ärsyttääkö minussa sitten se, että käyttäydyn työpaikalla iloisesti ja ystävällisesti, mistä hän sitten päättelee että minulla on asiat aina hyvin?
Kun sain esikoiseni, paras ystäväni oli kateellinen. He olivat yrittäneet lasta. Kateus sai niin isot mittasuhteet, ettei hän tullut kastejuhlaan, vaikka oli etukäteen lupautunut kummiksi. Siinä tuli pieni irtiotto toisistamme sen seurauksena. Minä olin loukkaantunut ja hän oli omalla tahollaan loukkaantunut. Tilanne alkoi helpottaa vasta sitten, kun hän odotti omaa esikoistaan ja sattumalta minä tulin toisen kerran raskaaksi pari kuukautta hänen jälkeensä. Ja minä olin hänen vauvansa ristiäisissä viimeisillään raskaana. Oli kuuma elokuun päivä. Päätin kestää, vaikka jalat turposi, selkää kolotti, vatsaa supisteli. Siinä oli varmaan itselläni näyttämisen halu, että toisten suurena päivänä ollaan paikalla, vaikkei olisi hyvissä voinneissa.
Sittemmin ystäväni kanssa välit ovat viilentyneet uudelleen. Siihen ei liity lapset, vaan se, että hänen miehensä on oikea perusmulkero. Ja niin kateellinen, kilpailuhenkinen ja itsekehuissa pyöriskelevä, etten toista samanlaista tunne, toisten autot on p*skoja, hänen on hyvä. Toiset tekee taloon vääriä remontteja, hän teettää ne oikeat. Kun oltiin ulkomailla lomailemassa, tuli viestiä, että siellä on torakoita siinä hotellissa. Hän oli lukenut arvostelun. Ja ystäväni hän laittoi kysymään, mistä saatiin rahaa ulkomaan matkaan. Ihan itse kaksi työssäkäyvää ihmistä maksettiin perheelle 2 viikon loma. Nykyisin kun välit ovat viilentyneet, en vaivautuisi edes vastaamaan.
Typerin asia josta toiselle voi olla kateellinen;
Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisesta suht nuorena kroonisen kipusairauden vuoksi.
Koska yhtä juhlaahan tämä on 24/7, lakkaamattomat kivut, ei meinaa tulla toimeen pienellä eläkkeellä kun eläke ei ehtinyt karttua mutta töitä ei "tarvitse" tehdä.
Rakastin ammattiani..