Mistä asioista sinulle on oltu kateellisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsesta ja lapsenlapsesta. Toinen on lapseton ja toisen lapsi ei saa lasta.

Täytyy sanoa, että myötäelän ja ymmärrän surua, en käännä veistä haavassa ja minulla aina ollut muita kanavia jakaa lapsen elämää. Harmittaa silti, että ystävyys oli sen vuoksi vuosia katkolla.

Ymmärrän tätä henkilöä jolla ei ole lapsenlapsia, minullakaan ei ole. Enkä ole varma tuleeko koskaan, vaikka on nyt nuorimman varassa. Heh! Mutta kateellisuus ystävän lapsenlasten takia ? Ehkä kuvittelet, ehkä hän on välillä käsitellyt sinulle ääneen asiaa? Tekstistäsi ja tänne asiasta avautuminen varmasti loukkaa ystävääsi. Toivottavasti hän ei tule koskaan tietämään kirjoitustasi. Kaikki ei saa lapsia ja se sinun tulee ymmärtää ennenkuin arvostelet ystävääsi ja muitakin.

Jatkan vielä meillä meni tosi kauan ennen kuin saatiin lapsia ja joo, vihasin jossain vaiheessa kaikkia lastenvaunuja työntäviä ja niitä oli paljon. Eli älä yhtään arvostele lapsenlapsetonta. Ehkä hän ei halunnut olla tekemisissä kanssasi sinun itsesi takia

En nyt ihan ymmärrä tätä kirjoitusta. Sinä vihasit kaikkia lastenvaunuja työntäviä ja olet ilmeisesti sitä mieltä, että sinun vihasi ja lapsettomuutesi oli näiden lastenvaunuja työntävien syytä?

Lapsettomuus on vaikea asia aivan varmasti, mutta ei kai muiden pidä jäädä lapsettomiksi pelkästä empatiasta lapsettomia kohtaan?

Lapsettomuuden tuska on saatava käsiteltyä jotenkin muuten kuin vihaamalla niitä joilla on lapsia ja lastenlapsia.

Se on sitten kokonaan toinen juttu, miten lapsettomia kohdellaan, kyselläänkö tyhmiä tai kommentoidaanko jotenkin asiattomasti. Sitä ei tietenkään pidä tehdä, mutta näinhän tämä , jolle oltiin kateellisia ei sanojensa mukaan ollut tehnyt.

Elämä menee niin kuin menee ja jokaisella on se oma kohtalonsa. Kukaan ei voi elää toisen elämää, eikä kukaan voi vaatia toista tekemään samoja valintoja kuin itse tai vaatia, että toiselle pitää käydä sama homma kuin mikä on itselle käynyt. Eikä ole järkevän ihmisen toimintaa kuluttaa energiaa muiden elämän ihmettelyyn ja arvosteluun. Se, joka kommentoi asiattomasti sellaista, johon toinen ei ole itse voinut mitenkään vaikuttaa, antaa itsestään tosi idiootin kuvan.

Matkustelusta.

Paljon on homottelijoita ja naureskelijoita, mutta ymmärränhän minä että jos vieraat ihmiset tuolla tavalla käyttäytyy, niin kateudestahan siinä on kyse. Varmaankin ovat kateellisia sellaisesta yleisestä pärjäämisestäni elämässä ja sinnikkyydestä ja upeasta vaimosta.

Nuorena kaveri oli kateellinen siitä, että pukeuduin hameisiin, vaikka minulla oli atleettisen muodokkaat pohkeet. Tämä harmitti kovasti ja sain kuulla erilaista piilovittuilua aiheesta. Kun sillä lailla kehtasin.

Siitä huomaa jos piikitellään. Se kertoo myös piikittelijän huonosta olosta ja siitä, että hän ei vain voi saavuttaa elämässä niitä asioita joita sinulla on vaikka mitä tekisi.

Töissä muutama työvuosissa kokoneempi kollega on ollut kateellinen työtaidoistani ja siitä, että olen ollut pidetty työkaveri. Toisen kohdalla tämä näkyi vähättelynä ja suoraan päin naamaa naureskeluna, ja jälkeen päin sitten sanoikin, että ideani olivat hyviä ja harmitteli ääneen miksei hän niitä keksinyt. Hän ei myöskään pitänyt siitä, että muut tiimissä ottivat usein ensin minuun yhteyttä, koska hän oli meistä se kokeneempi.

Toinen oli esihenkilöni ja suhtautui usein hyvin ylimielisesti ideoihini ja kutsui minua assistentikseen, vaikka työnkuvani oli täysin muuta. Humalassa joissakin juhlissa sitten totesi, että osaan monia asioita häntä paremmin.

Itse olen vain halunnut tehdä työni hyvin, enkä koe, että tiimityö on mitään kilpailua. Tällaisten henkilöiden kanssa työskentely on kuitenkin ollut raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Näistä eri ihmiset ovat ihan suoraan maininneet olevansa kateellisia. Vartalo, iho, hiukset, älykkyys, koulumenestys, koulutus, palkka, säästöt, kiva työpaikka. Eivät sanoneet pahalla joten ei haittaa. Olen myös ollut muille kateellinen monista asioista. Elämäni on kaikin puolin mukavaa mutta muilta voi löytää inspiraatiota parantaa sitä vielä enemmän.

Säästöt ja ylipäätään raha on täällä Suomessa kans yksi kateuden ykköskohde.

Parikymppisenä mulla oli säästöjä yli 20 tonnia, kun olin saanut vakuutusrahoja. Myös veli oli saanut, koska meille kummallekin oli tehty lapsina sellaiset henkivakuutukset, joista sai rahat ottaa 18 v täytettyä. No, nuorempi veli pisti kaikki haisemaan lyhyessä ajassa, kun piti ryypätä ja kierrellä kapakoita. Siinä oli sitä kavereiden juottamista, muijaa kainalossa ja juhlimista rahojen johdosta.

Sitten kadehti meikäläisen säästöjä ja heitti kaverilleen, että parempi se on bailata kerran elämässä oikein kunnolla kuin säästää johonkin, mistä ei ole lopulta mitään hyötyä.

No, oliko siitä bailaamisessa lopulta jotain hyötyä? Ei mitään. Mutta kun hänestä säästäminen oli jotenkin typerää ja turhaa, kun me ei olla sadan vuoden kuluttua enää elossakaan. Pitäisi heti vaan pistää kaikki taivaan tuuliin, että voi olla persaukinen ja pääsee kadehtimaan heitä, joilla rahaa on. Ei sitä pidä silleen ajatella, että kun sadan vuoden kuluttua ollaan kuolleita, niin nyt ei kannata sen vuoksi säästellä ja tehdä asioita. Voi, voi.

Hoikkuudesta. Osin johtuu geeneistä, mutta oon aina myös katsonut vähän mitä ja kuinka paljon suuhuni pistän. Tämä kateus on todella, todella usein tullut vastaan, eri-ikäisiltä naisilta. Naama ei oo kummonen, tissejä ei ole, joten miehet eivät sankoin joukoin ole kimpussa olleet, kyse ei siis ole miesten huomion kateudesta.

Älystä

Menestyneestä miehestäni, omasta koulutuksestani, sisältäni tulevasta "valosta ja charmista", elämänasenteestani vaikka olenkin monisairas. Minulla on viisi fyysistä sairautta, neurokirjon häiriö ja neljä mielenterveyden häiriötä. Lisäksi pari viime vuotta koronan jälkeiset oireet ovat aiheuttaneet sen, että välillä joka ikinen liike on tuntunut tuhansilta veitseniskuilta. En ole suostunut sairaseläkkeeseen vaikka lääkäri on väläytellyt sitäkin, minä olen ihminen jolla on sairauksia, en ole pelkkä sairauksieni summa.

Jotkut kivahtelee siitäkin että miten voin muka olla ihmisläheisessä työssä jos olen näin "hullu" mutta kerronpa että saan jatkuvasti kehuja hyvästä yhteistyöstä, asiakkailta lämpimästä ja arvostavasta kohtaamisesta ja ahkeruudesta. Lisäksi minua ei kiinnosta vähääkään muiden mielipiteet sairauksistani tai itsestäni.

Sitten on musiikillinen ja kirjallinen lahjakkuus josta on nälvitty. Useimmin olen kuitenkin saanut kehuja.

Eräs ihminen on myrtyneenä sanonut että minun pitäisi antaa mieheni hänelle. Öö, ei.

Ulkonäöstä. Sen näkee joidenkin naisten ilmeestä. Katsovat vihaisesti. Omg.

Syytönhän minä siihen olen minkä näköiseksi olen syntynyt. Tai minkä näköiseksi sinä olet syntynyt. Älä minua syytä.

Yks työkaveri vuosia sitten eräässä sairaalassa oli kateellinen aviomiehestäni ja lapsistani. Puheistaan sen huomasi. Oma lapsensa oli huostaanotettu ja ei vissiin ollut tyytyväinen omaan mieheensä kun piti mun miestäni vähätellä vaikka ei edes koskaan ollut tavannut.

Tisseistä, miehistä ja "tisseillä saaduista miehistä".

Mitään syytä kateuteen ei pitäisi olla, mutta pelkästään se että elämä maistuu puutteista huolimatta voi olla joillekin kateuden aihe. Älä siis näytä työpaikalla tyytyväiseltä ja onnelliselta, se ei käy.

Suuresta mulkustani.

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäöstä. Sen näkee joidenkin naisten ilmeestä. Katsovat vihaisesti. Omg.

Syytönhän minä siihen olen minkä näköiseksi olen syntynyt. Tai minkä näköiseksi sinä olet syntynyt. Älä minua syytä.

Tuo on jo sairasta kateutta jos on toisen luonnollisesta kauneudesta kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei helkkari, mikä ketju!

Tällaisia ihmisiäkö me suomalaiset olemme!

Minulle itselle ei ole koskaan, ei koskaan tullut mieleen, että joku olisi minulle kateellinen jostain.

Kertokaa tyhmälle, miten tuo kaikki kateus tulee esille!

No mitä muuta se voisi olla kuin kateutta jos ihmiset tulee itse sanomaan että ; voi olen niin kateellinen sinun perheestä, miehestä, parisuhteesta, työstä jne..?? En oikein keksi miksi joku ihminen sanoisi niin huvikseen jos ei tunne yhtään olevansa kateellinen.

Minulle on moni ihminen tullut sanomaan tuon vastaavan lauseen, välillä vain kohde on vaihtunut mistä ihmiset myöntävät olevansa kateellisia.

Kaikilla se ei näy käytöksessä mutta sitten on myös valitettavasti myös näitä yksilöitä joilla näkyy naapuriin asti. Suomalaiset on kateellista kansaa.

Työkaveri oli kateellinen kaikesta minulle ja muille työkavereille ja hän myös näytti sen. Esim. Minulle kateellinen asunnostani jossa ei ole ikinä käynyt eikä tiedä missä on. Omistus asunto itse asuu vuokralla. Kateellinen laihuudestani,itse syönyt itsensä pullukaksi. OI tätä listaa voisi jatkaa loputtomasti. En ym,ärrä miksi pitää olla kateellinen. Olen omilla elämäntavoilllni saavuttanut sen mitä minulla on. En ostele koko ajan jotakin vaan tarpeeseen. Ja työkaverille tiedoksi on minulla uusi autokin. Joka aiheutti myös kateutta. Entä sitten. Juu ja on lapsia en elä yhteiskunnan tuilla vaan palkallani. Enkä ole yksinhuoltaja. En ostele asioita vaan siksi, että haluan vaan tarpeeseen. Ja mietin ennen kuin ostan. Enkä muuten ole iso palkkainen vaan tessin alainen n. 2000 e brutto. Eikä mieskään ole iso tuloinen. Yksi lapsi enään alaikäinen. Muista esim.elarit loppuneet puolison puolelta. Turha olla kateellinen. Se on se mihin rahansa laittaa pitää olla taloudellisuutta eikä ostella sitä mitä vaan sattuu näkemään. Huh, että ihmiset osaavat olla kateellisia toisilleen varsinkin NAISET!!!!

Vierailija kirjoitti:

Hoikkuudesta. Osin johtuu geeneistä, mutta oon aina myös katsonut vähän mitä ja kuinka paljon suuhuni pistän. Tämä kateus on todella, todella usein tullut vastaan, eri-ikäisiltä naisilta. Naama ei oo kummonen, tissejä ei ole, joten miehet eivät sankoin joukoin ole kimpussa olleet, kyse ei siis ole miesten huomion kateudesta.

Olet kyllä käsittänyt väärin. Ei sinulle olla kateellisia. Luulet itse että se hoikkuus riittäisi kadehtimiseen. Ei, ei se riitä. Varsinkin kun sanoit huonot puolesi.

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa oman erinomaisuuden ylistystä ja lesoamista ap:lta. Kateus on inhimillinen tunne. Sinä et vain kehtaa myöntää sitä. 

Siis tää on omituista, mutta itsellenikin kateuden tunne on vieras. Tai jos huomaan että jollain on esimerkiksi ihanat ja kauniit hiukset, niin ihailen niitä ja mietin miten saan omiani paremmiksi, kun ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tai jos jollain on kivoja vaatteita, niin saatan saada inspistä niistä ja etsiä samanlaisia. En koe mitään erinomaisuutta, mutta oli vain pakko kommentoida että kyllä näinkin voi olla!