Lähetin siskolle laskun lapsensa rikkomasta koristelautasesta – sisko raivostui

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:41"]

Hyi hitto miten pinnallista porukkaa.

[/quote]

Niinpä, ensin rikotaan ja sitten pihdataan rahoja. Jos itse törttöilisin, niin maksaisin HETI ja AVOKÄTISESTI.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:28"]

No jo on halpoja lahjoja ihmisillä tapana antaa, jos kuuden vuoden lahjat menettää.. Kuin helvetin pihejä ja persaukisia te olette?

[/quote]

Ylipäänsä aikuisille sukulaisille ja varsinkaan näiden lapsille lahjojen ostaminen ei ole mikään kiveen hakattu asia. Omakin perhe on lahjottavana, ja jos niitä sisarusten lapsia on omalla ja puolison puolella yhteensä vaikka kymmenen, lahjoihin menee paljon rahaa vuodessa. Jos ajattelee, että kyseessä on pikkulapsi ja että ostaisi synttäri- ja joululahjan, kyllä kolmekymppiä yhteensä vuodessa riittää hyvin. Kuudessa vuodessahan ehtii jo korkokin kasvaa korvaussummalle.

Jos mun sisko hoitaisi asian niin että lähettää laskun, niin varmasti pistäisin välit poikki. Maksaisin totta kai rikotun tavaran mutta enää en menisi sinne kylään.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:42"]Meillä käydessään anoppi on rikkonut vahingossa milloin mitäkin. Juomalasi (n16 e), kahvikannua ( 50 e) maljakkoa ( 150 e) jne. Koskaan ei olla vaadittu korvauksia.

Anopin hoidossa ollessaan lapsi rikkoi muovirasian kun hyppäsi lattialla olevan rasian päälle. Arvo 1.50 euroa. Anoppi on nyt kuusi kertaa pyytänyt korvausta siitä. Uskomatonta. Mitäs jätti lattialle ja mitäpä jos olisi vähän katsonut lapsen perään.

Toki uusi rasia ostetaan mutta melko vittumaista vaatia korvausta kun koskaan itsekään ole ehdottanut korvaavansa itse rikkomiaan tavaroita vaikka melkoinen tuholainen tuntuu olevan..
[/quote]

Mä ainakin kysyisin siltä, että annatko sitten 216e siitä juomalasista, maljakosta ja kannusta ja mä annan 1,50e siitä rasiasta vai annetaanko olla? Hymyilisin vielä päälle.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:14"]

Jos ihminen valitsee elää tarkalleen kaikkien teknisten oikeuksiensa mukaan, niin valitsee myös elää ilman ystäviä tai naapureita, ja myös ystäviä ja tuttavia, kun maine leviää. Kukaan ei uskalla riskeerata olemalla tekemisissä.

Jos ei ole valmis miettimään kohtuullisuutta, olisi hyvä miettiä, miksi. Sisko ei ole maailmassa pilatakseen elämäsi, toivottavasti sinullakin on olemassaolollesi muita syitä.

Sisaretonta suoraan sanoen vituttaa lukea tuollaisesta keskenkasvuisuudesta. Jos teillä on vanhoja kaunoja, miettisin onko vanhemmilla ollut vaikeuksia kasvattaa teitä reilusti ja ymmärtäen. Se ei ole siskon syytä.

[/quote]

Vastuun kantamisella ei ole mitään tekemistä elämän pilaamisen kanssa. Rikottu esine pitää korvata ihan samalla tavalla kuin jos lapsi olisi paiskannut sen lattialle kaupassa.

[/quote]

Kaupoillakin on pr-toiminnasta käsitys. Jos ei ole tarkoitus osoittaa siskolle olevansa tämän yläpuolella, niin ei kannattaisi olla noin jäykkä. Ja jos se on tarkoitus, voisi miettiä, mitä sillä voittaa. Asemansa voi hankkia myönteisestikin.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:42"]

Meillä käydessään anoppi on rikkonut vahingossa milloin mitäkin. Juomalasi (n16 e), kahvikannua ( 50 e) maljakkoa ( 150 e) jne. Koskaan ei olla vaadittu korvauksia. Anopin hoidossa ollessaan lapsi rikkoi muovirasian kun hyppäsi lattialla olevan rasian päälle. Arvo 1.50 euroa. Anoppi on nyt kuusi kertaa pyytänyt korvausta siitä. Uskomatonta. Mitäs jätti lattialle ja mitäpä jos olisi vähän katsonut lapsen perään. Toki uusi rasia ostetaan mutta melko vittumaista vaatia korvausta kun koskaan itsekään ole ehdottanut korvaavansa itse rikkomiaan tavaroita vaikka melkoinen tuholainen tuntuu olevan..

[/quote]

Kiinnostus heräsi. Onko anoppi muutenkin erikoinen? Mielestäni tuo on niin kummallista. Luulisi anopin korvausinnon toimivan kumpaankin suuntaan. 

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:42"]

lapsesi ei vaan ole kallimman lahjan arvoinen
[/quote]

Lahja kertoo enemmän antajastaan kuin saajastaan. Itse en kehtaa antaa lapsen kavereillekkaan mitään parin kympin lahjoja, saati läheisille. Ihmetyttää miten kukaan jaksaa vaivata päätään jonku satasen lautasen vuoksi. Ja kuka laittaa sellaista halpaa romua seinälle edes? Tai kehtaa vaatia korvausta, todella noloa ja junttia. Jos esineellä olisi ollut suuri tunnearvo, niin ymmärtäisin mielipahan, mutta siinäkään tapauksessa rahallinen korvaus ei olisi tarpeen, koska si raha korvaa tunnearvoa.

Onko todella mielestänne hieman yli sata euroa paljon? Tässä juuri katselen äitini luona taulua, joka on ollut taidemuseossakin lainassa. Sen kerran huitaisi vahingossa alas tuttavan lapsi sohvalla pomppiessa. Kehyksen korjaaminen tuli aika kalliiksi, mutta vakuutus kattoi sen. Ei äidilläni tullut mieleenkään vaatia vierasta korjaamaan, lähinnä moitti omaa ajattelemattomuuttaan, kun oli ripustanut taulun huonosti.

Kaikki on suhteellista.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 13:07"]

Siskoni oli perheineen kylässä meillä, ja hän epäonnistui nuorimmaisensa vahtimessa niin, että tämä kurkotti kengällä tiputtamaan koristelautasen seinältä. Vastaavan lautasen hinta on Astiataivaassa 135 euroa. Siskoni ihmetteli, miten lautanen voi maksaa niin paljon. Hänen mielestään vika on minun, koska meillä on rikkoutuvia esineitä niin matalalla, että lapsi voi ulottua niihin. Rahat eivät ole vielä ilmestyneet tililleni.

Toiminko mielestänne kohtuuttomasti?

[/quote]

Et ole kohtuuton,mutta siskosi on.Ei kai emännällä ole velvollisuutta siirtää/piilottaa särkyviä esineitä siksi että vieraat eivät vahdi lapsiaan  kunnolla.Tietenkin siskon kuuluu korvata lautanen,ei vain halua myöntää että syy on hänessä.Eikä se ole mikään perustelu,että ei tiennyt lautasen olevan rahallisesti arvokas,ei toisten tavaroita ylipäätään rikota.

Meillä kylässä lasten serkku rikkoi vahingossa lasin. Vanhempansa menivät heti seuraavana päivänä kauppaan etsimään vastaavaa. Kyselivät sitten meiltä lasin merkkiä kun eivät löytäneet. Sanottiin, että antaa olla. Tavaraahan se vain on. Sinänsä ihan kiva ele, että olisivat uuden ostaneet. Mun mielestä normaalit kohteliaat ihmiset ystävinä ja sukulaisina juurikin tarjoutuvat ostamaan uuden ja toisaalta kieltäytyvät ottamasta vastaan. Jää kaikille hyvä mieli.

Itse en kehtais pyytää rahoja. Ei mua paljon liikuttais jos joku satasen lautanen menee rikki. Mutta jos itse rikkoisin jonkun toisen kodissa tavaran, kustantaisin sen hänelle samantien takaisin.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 13:53"]

Sisko on korvausvelvollinen, mutta ap on moukka kun lähettää vain laskun ilman että on kertonut asiasta ennakkoon, esimerkiksi kun lautanen meni rikki.

[/quote]En halunnut tehdä tuosta isoa numeroa, kun siskollani oli muutenkin stressiä ja painimista lastensa kanssa. Tietenkin odotin, että siskoni tarjoutuisi korvaamaan lautasen viimeistään seuraavana päivänä, mutta näin ei käynyt. En aavistanut, että hän ottaisi tuollaisen kannan. -ap

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:26"]

Mua vaan kaihertaa ihan ohiksena ajatus koristelautasista seinällä...tulee mummola mieleen ja itsekin olen jo melkein mummoiässä. Vai onko se jokin "uusivanha" trendi?

[/quote]Älä nyt järkyty, mutta meillä on on myös ryijy seinällä. -ap

Mua on naurattanut tää pari päivää.juu jos kuuden vuoden lahjat pidättää jonkun lautasen takia niin eikö ole aika noloa sukulaisjuhlissa jossa lahjjat jaetaan selittää että juu en tuonu tänäkää vuonna mitään kun sillon viisi vuotta sitten hajotit lautaseni että katsotaan ei ensi vaan sitä seuraavana vuonna.... Olen sitä mieltä että siskon tulee korvata jos rahasta ei ole mitään ongelmaa mutta jos sem lautasen ostaminen nääkyy esim muissa menoissa niin antaisit ap olla sillä et ole itse köyhä jos sinulla varaa pitää tuollaisia seinällä.osta itse vaikka uusi itse en lähtisi mittailemaan siskon ja lautasen arvoa vaam antaisim sen lautasen olla.

Suurin osa tämän ketjun kirjoittajista on kasvanut jotenkin kieroon.

Voin myös kuvitella ne perintöriidat, jolta on jo käyty ja tullaan käymään.

ap on mulkku.joku kommentoi täällä hyvin osuvasti sitä miten voi pyytää siskoltaan jotain ja lisäsi että toivottavasti siskosi ostaa sen taulun muistoksi siitä miksi menetit siskosi.se oli osuva ja olen samaa mieltä.eläydyin tilanteeseesi sillä tavalla että mietin itse jotain saman hintaista itselle tärkeätä esinettä sillä taulu kuulostaa niin turhalta mutta voi olla jollekkin arvokas.silti tulin tulokseen että en pyytäisi siskoa maksamaan oli sitten vaikka kyseessä tabletti.jotain kunnioitusta omaan siskoon hei.

no maksoiko sen taulusi ap?

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 07:01"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:18"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:06"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?   [/quote] En ole ap, mutta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Minä en miljonäärinkään (enkä kenenkään muunkaan) luona tiputtaisi TAHALLANI koriste-esineitä. Ja kyllä tuossa on selkeästi vanhemman vika, sekunnin murto-osassa tuskin lapsi ehtii hakea kengän ja tehdä tuhojaan. Vanhemmalla on aina vastuu lapsestaan ja sen aiheuttamista (varsinkin tahallaan) tuhoista.

[/quote]

Eipä ole. Oikeuden mukaan lapsi ei ole oikeustoimi kelpoinen. Olet väärässä, hyvin yksiselitteisesti.

Huostaan voidaan ottaa myöskin väärin käyttäytyvä lapsi, mutta korvaus velvollisuutta ei ole.

[/quote]

Ei rikosoikeudellisesti vastuussa.

Korvausvelvollisuudesta kyllä.

[/quote]

Miten lapsi voi olla korvausvelvollinen?

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 07:22"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:18"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 02:11"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 01:26"]Ajatellaanpa että olisit miljonäärin luona kylässä ja rikkoisit miljoonan arvoisen veistoksen yms. Ajattelisitko että olisit loppuelämäsi korvausvelvollinen? Lyhentäisitkö kympin viikossa lopun elämääsi?   [/quote] Jos tahallani rikon toisen omaisuutta, niin tietysti olen korvausvelvollinen. [/quote]niin vai onko jossain laissa sanottu että jos esine on arvokas tai jos vahingonkärsijä on varakas, niin ei tarvi korvata? Jos näin on, niin kuulisin mielelläni, mikä lainkohta on kyseessä ja missä summissa "arvokkaan esineen" tai "rikkaan omistajan" rajat laissa menee :D

[/quote]

Yleensä nämä asiat sovitellaan oikeudessa. Keppikerjäläisen Yh naisen ei oleteta maksavan miljoonia, vaikka vahinko olisikin tapahtunut. Oikeudessa käytetään usein sanaa kohtuullinen. Tavalliselle ihmiselle miljoona ei ole enää kohtuullista. 

[/quote]

Olet väärässä ja pelottavalla tavalla et edes tajua sitä.

On lukemattomia ennakkotapauksia siitä, että korvattava on. VAHINGONkorvausvelvollisuus on kaikilla, mutta käytännössä se alkaa lapsilla noin 7 vuodesta, sillä sen alle olevan lapsen vanhempi on korvausvelvollinen vahtiessaan lasta huonosti. Mitään kohtuullisuutta ei ole esim. juoppo narkkari joutuu korvaamaan, vaikka syöksyisi huumepäissään posliinikauppaan ja hajottaisi kaiken.

Joitakin vuosia sitten lauma 7-vuotiaita polttivat ladon ja jokaiselle napsahti useiden kymmenientuhansien korvausmaksu, joka alkoi juosta korkoa vuosien edetessä. Kahden lapsen  vanhempi maksoi velan pois heti, jotta se ei ehtisi kasvaa korkoa kohtuttuomasti mutta muiden piti aloittaa aivan järisyttävän summan maksaminen heti kun alkoivat saada tuloja. Ei siinä ole mitään kohtuullistamiskohtaa, että 7-vuotiaiden ei tarvitse maksaa vahingostaan (ei ollut tarkotius polttaa latoa vaan tehdä nuotio) vaan jokainen joutuu korvaamaan omat mokansa. Jokainen!

[/quote]

Ei pidä paikkaansa. 

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:05"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 14:14"]Jos ihminen valitsee elää tarkalleen kaikkien teknisten oikeuksiensa mukaan, niin valitsee myös elää ilman ystäviä tai naapureita, ja myös ystäviä ja tuttavia, kun maine leviää. Kukaan ei uskalla riskeerata olemalla tekemisissä. Jos ei ole valmis miettimään kohtuullisuutta, olisi hyvä miettiä, miksi. Sisko ei ole maailmassa pilatakseen elämäsi, toivottavasti sinullakin on olemassaolollesi muita syitä. Sisaretonta suoraan sanoen vituttaa lukea tuollaisesta keskenkasvuisuudesta. Jos teillä on vanhoja kaunoja, miettisin onko vanhemmilla ollut vaikeuksia kasvattaa teitä reilusti ja ymmärtäen. Se ei ole siskon syytä.   [/quote] Täs oli kypsä mielipide! Mulla on sisko, joka kyllä vituttaa välillä, mutta kuitenkin tosi läheinen. Jos se, tai sen kuvitteelliset lapset, hajottaisi jotain vahingossa, niin varmaan harmittaisi (meitä molempia!), mutta ei TODELLAKAAN tulisi mieleen mitään korvauksia pyytää! Tietysti, jos kysymyksessä ois joku Picasso, niin selvittäisimme yhdessä mahdollisuudet vakuutuskorvauksiin. Mutta että jostain satkun lautasesta riitelemään?! Me ollaan siskon kanssa yhdessä ja erikseen rikottu äidin ja mummon nuutajärviä, rörstrandeja, karhuloita, iittaloita, arabioita... niin, että oikein pahaa tekee, mutta kun astioilla nyt tuppaa olla elinkaarensa. Ne vaan menee rikki. - Ikinä ennen en ole edes huumorilla käyttänyt täällä viljeltyä termiä "WT", mutta tää keskustelu on pitkälti sitä itseään.

[/quote]

Juuri näin! On sanottava, että olen täysin samaa mieltä!

Eikö se arabia ole Iittalan merkki? Vai tarkoittaakohan kirjoittaja Arabiasta ostettuja?