***Tammenterhot syyskuun viimeiseen perjantaihin***

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8458652&p=1&tmode=1&smode…

linkki eiliseen

[color=seagreen]Pikaviesti heti aamuun... Laitoin parempia kuvia siilihaalarista blogiin, kiitos [b]Tau79[/b]. taun haalari on valkoinen, oma haalarini oli siis beige. Nyt on kuvat kummastakin, tosin omassa kuvassani on todella surkea valaistus kun kuva on kännykällä otettu. Mutta nyt siis viimeistään näemme kaikki miltä se paljon puhuttu haalarimme näyttää :)

Palailen kommentoimaan myöhemmin,

viimeisen

työpäivän kiireet kutsuvat ;) ;)

Sinda rv 23+6

aloitetaan omanapaisesti. DADAA tänään tasan 3 kuukautta laskettuun aikaan! hui, mihin ihmeeseen on kuusi kuukautta mennyt??? miehenkin järkytin eilen tällä laskutoimituksellani.



eilen jäi kirjoittelemati. oli päivän äitin kanssa katsomassa veljen tyttöä. oltiin kaks ja puoli tuntia ulkona, kävelyllä ja sit leikkipuistossa. nostan kyllä hattua teille joilla jo omia lapsia kotona, ite olin ihan poikki tuon aamun jälkeen. mut se meni sit kyllä ohi ja illalla lähdin taas nyrkkeileen. oli varsinainen vetäjä sairaana ja sijaisena yks meistä nyrkkeilijöistä. katto mua vähän pitkään kun sanoin et mulle ei lyödä alakoukkuja, en tee hooveria, en saa tehdä vatsarutistuksia jne. sitten tunnin jälkeen kävin sanoon et kyl mä muuten mut kun mulla on tollanen kuuden kuukauden ikänen masuasukki mukana, kyllä poika hämmenty;) totesi vaan että vauvastakin taitaa sitten tulla nyrkkeilijä kun äitinsä kuskaa nyt häntä mukana, vastasin et joo, keväällä otan simppikselle omat hanskat mukaan. (nyt muuten äitin pikku urheilijalla on treeniaika. mies heräs kuuden maissa ja niin sit mäkin, nyt en oo uudestaan saanut unta kun mun masussa on jalkkis- ja nyrkkeilyharkat menossa:P)



kiireistä tää saikkulaisen elämä, joka pävä mennyt jossain... pomo oli kuulema eilen meidän johtajalle sanonut että kandeeko mun enää mennä mihkään uuteenkaan paikkaan tän saikun jälkeen. no, eihän mun mikään mieletön hinku oo mennä, mut sit toisaalta ois kyllä kiva kun ei tarttis viä kotiin jäädä. toisaalta toivon että lääkäri sanois ens torstaina et se on sit saikkua loppuaika. kun itekseen tota asiaa miettii niin tuntuu että liiottelenko mää nyt näitä juttuja, et miks en vois töissä olla. kun ei kuitenkaan oo kiinni selästä, supistuksista tms, vaan siitä stressistä mitä työt teettää... nooh... mulla on ens torstaihin aikaa miettiä...



herumis-gallup: muutamia tippoja tullut silloin tällöin



onkohan tuo vuodenaika-galluppikin mennyt multa ohi?: TALVITALVITALVI:):):)



turvotus-gallup: tuttu, ei-niin-tervetullut vieras!:P



lapsimäärä-galluppiin: meille eka, mutta toivottavasti ei vika tulossa



sit kommentointeihin:



sulina: mäkin pähkäilin pitkään parturi-reissun kaa. sit toissapäivänä soitin et oisko aikoja loppuviikolla leikkaukseen ja väriin ja samana päivänä pääsin. fiksuna mäkin leikkautin tälläsen lyhyemmän mallin, eli kampaajalla pitäis nyt sit päästä juokseen vähän useammin...



mellum: bd isukille



kaima,ariella,ceciliah: kivoja neuvolakuulumisia:) nennkin oli neuvolassa käynyt, uutisia sullakin:) älä nyt pahastu mut ihanaa että jollain muullakin paino nousee, kun mulla on viime aikoina ollut nousu noin 700g/vko. ja sit kun lukee monien viesteistä jotain 300-400g... mut nyt voi kyllä ehkä helpottaa kun ollut virtaa liikkua taas.



ardisia: kylläpä tosiaan kaikenlaista immeiset suustaan päästääkin! toivottavasti miehes paranemaan päin bd!



fable oli käynyt 3d-ultrassa. oli varmasti ihan hintansa väärti:) sokerirasituksesta, vaikka joku varmaan jo eilen vastailikin. 12 tuntia ennen pitää olla syömättä, ja vettä saa juoda pikkasen. sit siellä ekana otetaan verikoe, sit juodaan sellaista herkullista kotikaljan ja kokiksen yhdistelmältä maistuvaa litkua. tunnin ja kahden tunnin kuluttua ekasta näytteestä otetaan uudet verikokeet. tuona aikana ei juuri saa liikuskella, koska liikkuminen laskee verensokeria, eikä siis myöskään tietty syödä. mut aika kivuttomasti tuo menee, varaa vaan niin aikaisen labra-ajan kuin mahdollista.



vupii: sinäkin jo poissa töistä. munkin pitäisi miettiä milloin käyn asukkaita moikkaan töissä...



tuiskua: juu kannattaa kyllä lepäillä jos tuossa on vaihtoehto... millähän lepositeillä mut joutuis sitomaan jos vuodelepoon määrättäisiin...



mirabella: HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!!! lähettää virtuaali-kukkia, millaisia haluaisit?



sit eilisen suuraiheeseen, alkoholismiin. ei ole minunkaan lapsuuden kodissani lasiin syljetty. enää kun en kotona asu, niin en tiiä mikä tilanne tarkalleen nyt on, äidillä epäiltiin jotain vakavampaa keväällä, mut johtuikin ilmeisesti siitä kun oli itekseen jättänyt hormonipillerit pois. mut kaikki lomamatkat jne on suht kosteissa merkeissä mennyt.

lisäks suvussa muutenkin ollut joillain vähän ongelmia alkon kanssa, mut sit on myös niitä jotka ei olleskaan käytä.

miehen kanssa ei kyllä pahemmin tuu kotona juotua. joskus jos tacoja tms, niin saatetaan ottaa vähän (pari snapsia) teguilaa yms. lisäks ollut tapana et jos viikonloppuna tehdään kunnon ruokaa niin sen kaa voi ottaa lasin viinii... saunakalja perinnettä ei oikein oo osattu omaksua meille. siideriä join ehkä pullon kerran tai kaks kuussa, mies olutta max pullon kerran viikossa. sit jot jotain bileitä, niin otetaan silloin. mut huonoks on oma turnauskestävyys tässä lajissa jäänyt, baarissa on sit yleensä jo mehu-/limppari-linjalla.

mut siis olen asiaan perehtynyt omaisena, en tosiaan samalla tasolla kuin monet teistä. lisäks tää aihe kuuluu vielä mun koulutukseen. eli töitä olen tehnyt alkoholistien kanssa. sekä niiden jotka ovat vielä juomisvaiheessa, ja yrittävät (tai on pakoitettuja yrittämään) katkaisua, mutta myös näiden ns. päänsä juoneiden kanssa.



tulipa tästä sepustus, no otin eilistä kiinni. koitan tässä vielä aamupäiväunille torkahtaa. sit koskariin miinus-viiruksille ja miehen kaa on treffit kalamarkkinoilla kun hän pääsee töistä.



tigru ja simppis 27

[color=blue]Mirabella [color=maroon]paaljon ooonneaaaa vaaaan paaaljoon ooonnneeaaa MIRABELLA ~~~<~@ *hoilotusta* :) Eläkä sit tiiraile peiliin ja eti ryppyjä.



[color=blue]Tigger [color=violet]:D miten se tuuraajapoitsu ei tajunnu sun odottavan, ah niin se oli miehen alku ;)



[color=darkviolet]Tosin että eipä mustakaan oo kaikki huomannu raskautta :O Tuttu kaupantäti eilen laitteli purnukoita hyllyyn, ku pohin ääneen mitähän verilättytaikinaan tulee ja tuumasin vielä että ku alko ykskaks himottaan niitä. Kaupantäti sano, että no sä oot raskaana. Johon mä, että niinhän mä oonki ja taputin mahaa. Meni hetki ja sitten se silmät pyöreenä kysyy, että oot vai? Kyllä vähä oli harmitusta ilmassa, ku tarkotus on olla vaan eikä huuella tästä tilasta. :)

Soittelin tuossa lekurille, ku tuo silmä on vaan äityny. Räpsäytys käy kipeetä ja alaluomi alkaa turpoon :/ Koska mulla on jo pariin otteeseen tänä vuonna ollu tällasta niin määräs puhelinreseptin. Jos tää vielä uusii niin pakko mennä näyttäytyyn jonnekki silmälekurille. Nyt kyllä luulen, että oli omaa mokaa, ku meikkiä oli silmissä ja piilarit + pidin pitkän päivän piilareita. Muutenki ollu kuivemmat silmät nyt oottaessa. .onpa kumma ku ärtyy.

[b]Tapaamisesta [/b]että sain " varakuskin" mukaan, joten jossei neuvolassa mitään ihmeitä niin huomenna nähään Sinda ja Äitiliini :)

Jahas, jos laittas pyykkikoneen päälle niin tulis tehtyäki tänään jotain näkyvää. .



Z ja beibi 23 (ja näin on taas pyöree päivä!!)

No nyt onkin sit lorvipäivä, kun ei mun tarvinnutkaan lähteä mökin valuuhommiin, en pistä pahaksi.



Nyt ne sit alkaa nuo synnytys unet. Näin unta jossa synnytin vauvan jolla oli pitkä musta tukka ( onneksi miehellä on musta tukka =), noh se oli aivan syötävän söpö ja aloitin imettämään samantien, kunnes huomasin et vauvalla on hampaat, osa niistä oli aivan rikki ja reikäsiä ja pyysin miestä kysymään kätilöltä, et mitä noiden hampaiden kanssa tehdään et otetaanko pois. kätilö tuli ja sano et annetaan olla, mut jos korvista alkaa tuleen verta niin sit täytyy poistaa hampaat. Olen nähnyt ennenkin raskaana ollessani samanlaista unta jossa vauvalla on ihan rikkinäiset hampaat. Olen joskus kuullut että se tarkottaisi sairautta, Zatullakos se oli se unikirja?



Ihan nopsaan vielä tuosta alkoholismista, että minuun se on vaikuttanut niin, etten siedä ollenkaan humalaisia, hyväksyn kyllä jos juodaan saunaolut tai viiniä ruuan kanssa, mut juominen siihen että ei pysty kontrolloimaan tekemisiään tai sanomisiaan on hirveää. Sillä on aivan kauheaa nähdä pienenä lapsena oman isänsä makaavan ku**ssa ja Pa**ssa tiedottomana, kun sen pitäisi olla se ihminen kehen pitäisi voida luottaa ja turvata kaikessa. Tämän vuoksi emme pappaa käykkään katsomassa, sillä haluan edes omat lapseni suojella tältä. Valitettavasti alkoholismi tuppaa olemaan periytyvä malli ja oma veljeni ei pysty vastustamaan alkoholia. Isän veli tappoi itsensä pari vuotta sitten kun kärsi niin kovasti vieroitusoireista ettei jaksanut. Fyysistä väkivaltaa meillä ei ole koskaan onneksi ollut, mutta henkiseksi väkivallaksi lasken jo sen kun iltaisin/ öisin piti pelätä ettei isä sammuisi hankeen ja paleltuis tai tukehtuisi oksennukseen ym. Jaksamisia kaikille teille jotka tämän asian kanssa painii!



( . ) voi ihan hyvin, suonta vetää kovasti öisin jaloista ja nytkin on toinen pohje aivan kipeä krampeista, että hyvä kun käveleen pystyy.



Sinda: hyvää viimeistä työpäivää!



Ihana aurinkoinen päivä tulossa, on ihan pakko päästä lenkille.



Mamm@mia rv 22+6

0oooo

oooo0 ( )

( ) ) /

\ ( (_ /

\ _ )

[color=8B2500][size=3]Onnea Mirabella![/size][/color]



[color=8B2252]( o ) Pitääskö alakaa tehä merkki nuan ? on niin venyny napa joka suuntaha! :D

Kauhee selkäkipu ollu eilisestä asti,kai rehkin liikaa..

Muuten kaikki ok, himpula veti illalla taas kovaa sarjaa rakkoon,kyllä sattu![/color]



täälä haisee nyt kyllä [color=8B5A2B]KAKKULI!![/color]



joten " töihin" siis..



[b]Maria ja himpula 24+5[/b]

Mukavaa synttäriä Mirabella:)



LapsilukuG: Toinen nyt tulossa ja voipi olla viimeinen.. Ollaan ainakin aiemmin mietitty, josko kaksi lasta olisi meille sopiva määrä. Toisaalta tuntuu kyllä tosi haikeelta ajatella, että tämä on mahdollisesti viimeinen raskaus:( Mutta voihan olla, että mieli muuttuu vielä! Mutta ainakin taukoa tämän jälkeen pidetään!!



Ehdottomasti tykkään enemmän kesästä kuin talvesta! Voisin aivan hyvin viettää jossain ulkomailla talvikuukaudet.. Ihanaa olisi, jos pääsisi joka talvi jonnekin etelään lämpimään:) Mutta viime reissusta on jo liian kauan aikaa..



Eilen illalla supisteli täälläkin. Vissiin sen verta kuiteskin hässäkkä päivä että illalla se kostautui. Ihan selkeesti herkemmin supistelee kuin esikosta aikoinaan. Mutta yön aikana meni onneksi ohi. Nyt aamun olen pakkaillut ja taas vähän tuntuu. Lähdetään Jyväskylään viikonlopuksi! Ihan mukavaa, mutta automatkaa en niin innolla odota. Täytyy laittaa tukiliivi.



Eilen kävin jesperjunior- vaatekutsuilla. Tilasin topparukkaset tytölle. Ovat kuulemma tosi hyvät, ja edulliset olivat ainakin, vain 7.50e.Toppiksen ostan cittarista, plussakortilla saa hyvän alen Travallen puvusta. Hirveesti olen tykännyt tuosta merkistä.



Saatiin hankittua hoitopöytä/lipasto vauvalle. Eka mietittiin, ettei sellaista hankittais, mutta on se pakko. Selkä ei kestä sängynpäällä pukemista ja voi mennä hulinaksi, jos esikko pyöriin siinä vieressä;) Hoitopöydällä vauva on paremmassa " turvassa" !! Tullaan ostamaan käytetty Muuramen hoitopöytälipasto, esikolla on Muuramen jolla-sänky eli sit kun hoitopöytänä sitä ei enää tarvita saa esikko omaan huoneeseen sen lipasto-osan. Tosi tyytyväinen olen, kun toi löydettiin:)



On kyllä ihana toi siilitoppis, kävin katsomassa kuvat:) Itse varmana kuitenkin yritän huuto.netistä hankkia sen.. Mitä toi toppis muuten maksoi?



No, nyt loppuja pakkaamaan ja lapselle lämmittämään ruokaa!



Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti:)



tikru ja tiuhti 24 (jee, viikko vaihtuu taasen!!)

ainakin minun muistaakseni haalari maksoi noin 24 euroa. täytyy vielä tarkistaa blogista että samasta haalarista kyse.



mekin kasattiin hoitopöytä viime viikonloppuna. myös sellainen et siitä saa sit tavallisen lipaston kun ei hoitotasolle ole enää tarvetta. muo muuramen huonekalut on kyllä hienoja, anoppi harrastaa. meidän hoitopöytä ei oo sen merkkinen, mut menettelee;)



tigru

Onnea Mirabella!!!



Minun likainen mielikuvitukseni kyllä keksi tosta Marian kuvasta jotain ihan muuta ku jalkapohjan!!!



LapsimääräG: meille siis toinen tulossa ja haaveilen neljästä. Suunnitelmissa olisi toinen parivaljakko sitten kun esikoinen menee kouluun. Mies oli ensin vain kolmen kannalla, mutta oon saanu puhuttua ympäri. Kunhan ei heti perään tehdä. Mulle on kyllä ennustettu kolmatta jo kesälle `09, joten saa nähdä miten käy...



VuodenaikaG: kaikki menee kunhan sää on hyvä! Lämmin syyspäivä on kuitenki mun ykkössuosikki!!! Aivan ihana ulkoilukeli.



TurvotusG: sormukset vielä on sormessa, mutta nilkoissa on iltaisin sukanvarren painaumat. Ei vielä pahat kuitenkaan.



Uusi Gallup: Suonikohjuista onko muilla kokemuksia??? Mulle tuli esikoista odottaessa vasemoaan jalkaan ja muutaman kerran on jo poksahtanu. Järkyttävä mustelma tulee... nyt ei oo vielä pahat, mutta eiköhän ne tuosta vielä nouse.



Viime yö meni ihan pommiin. Söin illalla mansikoita ja just ennen nukkumaan menoa kolme isoa porkkanaa kermaviilidipin kera. Mansikat kai kiihdyttää aineenvaihduntaa joten tasatunnein kävin vessassa kolmeen saakka ja sitte alko kivistää " ruokamahaa" tosi kovaa! Aiheutti pari supistustakin. Unessakin sattui... Ja poika heräs kahdelta ja rauhottu vasta kolmen jälkeen särkylääkkeen ja maitopullon voimin. Vajaa viis tuntia tuli nukuttua ja nyt särkee päätä ja kurkkua. Saa nähdä iskeekö tauti päälle. Aamulla sain tehtyä " viikkosiivouksen" loppuun (meillä siivotaan fiiliksen mukaan) ja äsken poitsu nukahti päikkäreille. Joten eiköhän tämä tästä taas. =)



Voi kun mun tekee mieli ihan yksikseni kaupunkiin vähän ostoksille!!!



Elina 22+6

Kävin vielä katseleen kuvia. Kyllä on söpö toi siilihaalari!!! Harmi ku oon jo ehtiny hommata toisenlaisen... =(



Ja huomasin että TAU:lla näkyy jo raskausviiva ihan himmeänä! Onko muille tullu? Mulle ei tullu esikolta ollenkaan, eikä ainakaan vielä näy.

Kiitos kaunis kaikille! Onkin ollut kiva aamupäivä (en edes pinoa kerinnyt aloittaa), mies oli jättänyt lahjan (ihme :-) keittiön pöydälle ja työpöydällä odotti iso ruusukimppu ja muutama lahja. Eli ihan prinsessaksi tässä olonsa tuntee!



Kaikki kukat käy, lemppareita kylläkin gerberat. Ja ryppyjä en katsellut, joku kumma näppy vaan ilmestynyt naamaan :-/



sinda - mukavaa työpäivää, taitaa mennä äkkiä :-)



tigger - kyllä mä olisin jo valmis jäämään kotiin, ehkä toi loma auttaa



mamm@mia - parina yönä kärsinyt kanssa tuosta suonenvedosta, ei yhtään kivaa



tikru06 - hauskaa matkaa!



elin@ - älähän sairastu, äkkiä vähän kuumaa mustaherukkamehua ja lepoon :-)



(.) Eilen kävin reippaalla (tai yritin) kävelyllä ja rupesi mahaa ihan vihlomaan, ei oikein supistellut vaan sattui tohon eteen missä istukan pitäisi olla - mitäköhän lie ollut, no lyhyeksi jäi lenkki. Tänäkin aamuna ihme vatsakramppeja, putosin aamusella ihan polvilleni kun vihlaisi niin hyvin, kuuluukohan nää nyt asiaan, kasvukipuja tms? Onko muilla ollut?



Huomenna veneen nosto telakalle ja siihen se kesä sitten loppui! Voikin ruveta joulua valmistelemaan ;-)



Hauskaa viikonloppua!



t. Mirabella ja Albert rv 26+4

Onnittelut syntymäpäivänä Mirabella!! *ojentaa ruusun*



Onko muuten monella synttärit meidän tammikuussa? Täällä ilmottautuu yksi. Toivotaan, että pikkuinen syntyisi nyt sitten samassa kuussa. Minulla on jotenkin toivomus, että syntyisi vuodenvaihteen tuolla puolen, kun jotenkin tuntuisi mukavemmalta lapsuudessa, ettei olisi niin lähellä joulua synttärit ja muutenkin.



Aivan ensinnä. On kyl tosi söpö toi siilihaalari. Funtsailen tässä, että ostaiskohan sen vai ottaisko sen lainapuvun, joka on luvattu pienokaiselle. Pitäishän se nyt tammisten tunnus olla...;)



Vuodenajoista: Kaikki kyllä käy mulle. Olen kyllä onnellinen itseni puolesta kun ilmat viileni. olen raskaana ollessa aina kuumissani. Ulkona on kiva vilvoitella. Pojan puolesta en ole mielissäni, koska hän ei tykkää ollenkaan pukemisesta. Vähän on alkanut oppia, että kun aletaan pukea, niin pääsee ulos. Ennen tapeltiin urakalla.



tigger: Kyllä se aika vilahtaa tosi vauhdilla. Meil on vajaa viikko vaan eroa, tuun siis jäljessä. Kohta meillä on oikeasti ne tuhisijat sylissä. Toisaalta vähän välillä pelottaakin, että se tulee liian pian. Ei ole liioin kerinnyt henkisesti valmentautua asiaan. Ensimmäinen vie niin ajatukset muualle. kyllä pisti huvittamaan tuon teidän tuurajan hämmästys...:)



mellum: toivottavasti isukki paranee normaalisti eikä takapakkia tule *rutistus*



LapsilukuG: en uskalla varmaan sanoa, mut meille on tervetullut vielä mooonta lasta. Kuka tietää miten monta...;)



raskausviivasta: Minulle sellainen tuli ekalta, mut eipä oo viel ilmaantunu ku karvainen viiva vasta sen värillisen paikalle... kerkiäähän tuo viel...



Sindalle: Mukavaa viimeistä työpäivää ja sitten rentouttavia lomapäiviä...:)



Mirabella: Kyllä noi kuulostaisi repäisykivuilta. Tietääkseni ne johtuu kohdun venymisestä ja sen kannakkeiden venymisestä. Kuulostaa tutulta. Minä saan niitä usein sängyssä nivusten seutuun. Ihan kauhee polte ja pistävä repivä kipu tulee, joka menee kohta ohi. Mulla ainaski on tosi kovaa kipua.



( . ) ainakin tuntuu noin valtavalta olo. Tänään on ollut vähän helpompi päivä supistelujen kanssa *koputtaa puuta*. Uskaltauduin pihalle pojan kans äsken ja nyt sitten tuntuu vähän mahassa... pitää varmaan painua petiin tästä pian. Masussa käy vähän väliä sellainen mylläys, että lopussa oon varmaan taas ihan helisemässä tän potkujen kans. Eka oli yhtä vilkas masussa myöskin, joten varmaan luonnetta piisaa...



Mielikin on tänään ollut virkeämpi, kun kävi ulkona ja törmäsin viel naapurin rouvaan ja tämän vähän nuorempaan poikaan. Oli kiva jutella jonkun aikuisen kanssa. Ja saatiin takaportti pojalle hoitoonkin, jos tulisi yhtäkkinen lähtö sairaalaan. Voisin todellakin heille viedä pojan jos pitäisi yhtäkkiä lähtä.



Ainut mikä vähän kenkuttaa tänään, on se, että meidän pojalle nousi jälleen kuume. Katsoin pitämääni päiväkirjaa, niin kun 6.9. pojalle tuli flunssa, niin on ollut 6 täysin tervettä päivää ja 15 sairasta päivää (Jos astman oirehtimista ei lasketa). Nyt siis tuli taas sairaaksi. pitää jostain yrittää valaa uskoa itseen että saataisiin pojan kierre katki. Ei ole tällä hetkellä päätä näkyvissä kierteen katkemiseen. Astmakin oireilee koko ajan. Tässä kuussa ollut vain pari päivää oireetonta aikaa. No joo, nyt meni aiheen vierestä, mutta se kuuluu meidän arkeen tällä hetkellä niin kiinteästi tuo sairastelu.



Tuisku ja kirppu 26+2

tuli vähän huono omatunto, kun en älynnyt mitata kuumetta pojalta ennen pihalle lähtöä. Sitten vähän ihmettelin, että miksi poika on niin vaisu. Ja auts, kun mitattiin sisälle tultua, niin kuumettahan sitä olikin....No, sellaista sattuu. Piti vaan lisätä, kun tuli niin hulttioäiti olo.

Tänne ei kyllä kuulu mitään uutta. Mutta saa olla onnellinen, että kuljetaan vaan tätä " harmaata" arkea. Kuulin eilen yhden tutun 1/2 vuotiaasta vauvasta joka on joutunut sairaalaan teholle vakavan sairauden takia.



Zatu: ne kengät on sellaiset saappaat, jossa on kaksi tarraa lisäksi, osas tuo poika ne itse laittaa jalkaan ja onnellisena tepasteli täällä kotona niillä.



On niin ihanaa katsella poikaa, kun se osaa olla onnellinen pienistä asioista. Toivottavasti se tapa säilyy yhtä hyvin kuin äidillään. Elämä on silloin paljon mukavampaa. Mun mies on oikea pessimisti ja minä taas yltiöoptimisti. Välillä oikein ärsyttää, useimmiten huvittaa, kun mies näkee aina ensin kaikessa pelkkää negatiivista, kunnes positiivivaimo valaa positiivisuutta kehiin!



Onnea Mirabellalle!



Turvotusg: ihmeemmin ei vielä turvota, mutta ehtiihän tässä. Turposin niin esikoista odottaessa, että kesällä -04 pois ottamani sormukset ei mahtuneet tässä odotusten välissä lainkaaan sormeen :) (joten laihdutuksen tarpeessa...)



Alkoholismiin liittyen, miehen isä oli alkoholisti, mutta loppuajat ennen kuolemaansa hyvin rauhallinen tissuttelija. Hän joutui jotain vuosia sitten teholle alkon seurauksena johtuvista sairauksista ja silloin oli lääkärit suoraan sanoneet, että uudestaan häntä ei teholla samojen sairauksien vuoksi hoideta. Tämä taisi olla se hänen pelastajansa vuosiksi.





Nyt on taas päiväunien vuoro!



Taneli 25+5

Soitin tänään omaan terveyskeskukseen kun on ollut noita kipeitä suppareita (yöllä saanut oikein nukuttua kun alavatsa ja alapää oli ihan kireänä ja vihloi ja jalat on olleet tosi kipeät muutaman päivän tuosta seisomatyöstä, ei palaudu aamuun mennessä kuntoon) ja kysyin pääsisikö käymään että saisin sairaslomaa tämän päivän että saisin lepuuttaa itseäni. Noh, siellä oltiin sitä mieltä että he varaavat ajan neuvolaan. Meni hetki ja neuvolatäti soitti ja kysyi vointiani ja oli sitä mieltä että hän laittaa minut myös lääkärille.



Lopputuloksena oli valkuaista plussan verran virtsassa, kohdunkaula oli vähän pehmentynyt, mutta täysin kiinni. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä että parempi levätä nyt kunnolla ja laittoi sairaslomalle 2 viikoksi.



On tästä hyötyä kun asuu pienessä kunnassa, tuli tosi hyvä mieli kun soitetaan perään ja otetaan asiat vakavasti ja meidät odottavat myös muistetaan, ei olla mitään massaa mikä helpolla saattaa käydä suurkaupungissa. Mutta tänä vuona ei meidän kunnassa olekaan kuin yhdellä laskettu aika enää, sanoivat että mä olen sitten eka synnyttäjä ensi vuonna =). Meidän synnytys valmennusryhmäkin koostuu hulppeasta yhdestä pariskunnasta meidän lisäksi =).



Sitten muuta kuin sairastelua...



Lapsilukugallup: Tämä tulokas on meidän ensimmäinen ja kyllä mä olen sitä mieltä ollut aina että kaksi lasta haluaisin. saa sitten nähdä että kun tämä tulokas on ultran mukaan poika ja jos mahdollinen seuraavakin on poika niin kai sitä tyttöä täytyy vielä koittaa saada =D. Isäntä voi olla eri mieltä...



VuodenaikaG: Kyllä mä olen ehdoton kesäihminen. Talvi on myös mukava, on ihanaa kun on lunta,varsinkin lopputalvesta ku alkaa aurinko lämmitämään ja on paljon lunta, aivan ihana näky, mutta silti kesästä sitä nauttii enemmän.



SyntymäpäiväG: Itse olen syntynyt myös tammikuussa (en nyt muista kuka muu oli). Meidän suvussa on aina ollut hulppea tammikuu-juhla kun isäni on syntynyt 16.1, minä 17.1 ja isoisäni on 19.1. Kaiken lisäksi pikkusiskoni nimipäivä osuu tuohon väliin eli 18.1. ja nyt tämän meidän tulokkaan la on 10.1... saa nähdä jos menee yli niin ollaanko saamassa yksi putken alkuun vai loppuun lisää =).



Mutta nyt täytyy varmaan tehdä se maailman ärsyttävin puhelu pomolle että olen 2 viikkoa pois... harmittaa vietävästi soittaa. meidän pomo on mun ikäinen eli 26-v mies joka ei edes seurustele, eli hän ei osaa ajatella raskautta muuta kuin haittana, eli sieltä ei ymmärrystä heru ja mulle tulee vaan entistä huonompi oma tunto....



-Outi ja pikkupoju 25+2

Olen ollut todella laiska kirjoittelija ihan alun jälkeen,tosin luen aina ajoittain nämä viestit.



Mielenkiintoista keskustelua kävitte eilen, nimittäin tuosta alkoholismista. Valitettavan tuttu ongelma on minullekin kaikin puolin. Isäni, isoisäni, veljeni ja siskoni ovat alkoholisteja :( Surullisia tarinoita olisi minullakin enemmän kuin tarpeeksi kerrottavana, joten enpä tiedä edes mistä alkaisin. Suurin murheeni tässä vaiheessa kohdistuu kuitenkin noihin sisaruksiini, joiden elämä on todella huonossa jamassa tuon sairauden kanssa. Kummallista kyllä, tämä raskaana oleminen on herättänyt minussa enemmän pohdintoja äitisuhteestani. Äiti on absolutisti, se perheen marttyyri, joka kesti isän juomiset ja elätti perheen ja hoiti lapset+ asiat. Jotenkin kuitenkin negatiivisia tunteita on herännyt; antoiko hän minulle marttyyrin äitimallin, joka unohti itsensä, ihmissuhteensa ja omat tarpeensa kaiken alle ja salaa oli ahdistunut ja masentunut. Luulen, että jotain samaa minustakin löytyy ja todellakin haluaisin olla ihan muuta! Ei miehelläni ole alkoholiongelmaa, mutta noin yleisenä asennoitumisena löydän nuo suhtautumistavat itsestäni. Äitini on kaiken lisäksi vakavasti sairas, joten en häntä uskalla kuormittaa näillä pohdinnoillani. Onneksi toki vertaistukea löytyy vanhemmalta sisareltani.



Raskauden puolesta vointi on hyvä. Mitään ihmeempiä ongelmia ei ole tullut ja ultrissakin kaikki näytti normaalilta. Surumielisyyttä on tosin aiheuttanut se, että ystäväni sai keskenmenon, joka todettiin ensimmäisessä ultrassa, sikiön sydän ei lyönyt. Tuohon suruun on kyllä helppo samaistua tässä tilassa.



Näiden surumielisten pohdintojen ohella onneksi tuo esikoinen pitää tiukasti arjessa ja elämässä kiinni. Käytiin juuri pari tuntia tihkusateessa ulkoilemassa ja ihmettelemässä maailmaa. On se niin mielenkiintoista seurata vajaa kaksivuotiaan tutkimusmatkailua pusikoissa ja pelloilla :) Helppo on uskoa tuon ikäisen maailman olevan kuin siinä laulussa " maailmassa monta on ihmeellistä asiaa..."



Göögle (L.A: 2.1., en ole pysynyt laskuissa viikoista...:) )

pikainen aika omanapainen viesti, kun ei sitä nettiä meillä oo enkä siis oo pinoihin ehtiny paneutua. Mutta ultrakuulumisiin siis:) Kaikki oli kunnossa. Meille on tulossa pieni poika, joka oli kyllä aivan mielettömän suloinen kun bruno sai kasvot niin hyvin näkyviin. Laitan kuvaa blogiin jos joskus saan skannattua. Nyt on kyllä aika itkuherkät fiilikset. Niinkuin jo monesti sanoin niin molemmat toivottiin tyttöä ja ehkä jotenkin kuitenkin hieman petyin. Tiedän että tää on ihan kauheeta, mutta koittakaa kestää ja ymmärtää, minne muuallekaan tästä kehtais sanoa..?!Mutta sit toisaalta taas ihan mieletön rakkaus vauvaa kohtaan kun jotenkin konkretisoitui koko asia. Samalla kuitenkin alkoi ihan hirveesti pelottaa, että tuleeko vanhemmuudesta mitään. Nää kaikki tavalliset pelot kauheesta murrosiästä ym...kaipa tää kaikki on ihan normaalia. Vaan jotenki on niin tunnekylläistä nyt kaikki.



Oltiin kyllä ihan tyytyväisiä Brunoon, jos nyt palaan ton tilityksen jälkeen tähän faktapuoleen:)Se ei kyllä napavirtauksia kattonu, mikä jotenki jäi kaivelemaan...no eikai siinä mitään..Ehdottomasti kyllä kannatti. Jotenki musta on ehkä ihan hyvä että käyn tän sukupuolijutun aiheuttaman tunnemylläkän läpi nyt enkä synnytyksen jälkeen. Voi että..toivottavasti te ette nyt aattele et mä oon ihan kamala..nyt alkaa itkettääkin ja oon oon kirjastossa.



Eli siis galluppeihin.



LapsilukuG: vaikea kyllä sanoa, katotaan eka miten yhden kanssa sujuu, luultavasti ei kuitenkaan jää viimeiseksi.



öö, nyt en enää muistakaan mitä muita niitä oli..koitan nyt kasailla itteni. Oon kuitenki ihan superonnellinen että kaikki oli hyvin vauvalla. Kait se rakkauden määrä tässä lähinnä saa itkemään. Mitä se onkaan sit kun saa vauvan syliin vihdoin...



Beijaflor rv 25+4

Vietän tässä ylityövapaata siivouksen parissa ja esikoinenkin on sitten vapaalla hoidosta. Siivous tosin edistyisi varmaan aika paljon nopeammin, jos sitä saisi ihan yksin harrastaa... :) Imuroinnin aikana esikko ehti kaataa täyden koiran vesikupin parketille ja tippua pää edellä keittiön tuolilta!



Mirabellalle synttärionnittelut!!



Fable: " kiva" , että löytyi kohtalotoveri tuossa suuri vauva -asiassa, eiköhän sitä kaikki mene molempien vauvoilla oikein hyvin! Tai sinä et taida olla niin huolissasi kuin minä ja ehkä tässä alkaa jo itsekin rauhoittua... Katselin eilen esikoisen ultrakuvia ja on ollut joka ultrassa viikkoa pienempi ja jos tämä tulokas sitten on viikkoa suurempi, niin keskimäärin ovat keskiarvo suomalaisvauva :)



Siilipuvusta: Nythän Kappahlista saisi -25% kertaostosta, että ei muuta kuin shoppailemaan!



Vihon viimeinen sairaus tuo alkoholismi, kun tuntuu vaikuttavan niin monen elämään ja jättää pysyvät jäljet! En voi muuta kuin toivottaa voimia kaikille, joiden lähipiirissä alkoholismia on!! Meilläkin appiukko on alkoholisti, mutta ei ole vielä juuri muuta saanut aikaan, kuin pilannut oman terveytensä...



Täällä surullisia uutisia riittää edelleen, eilen kuoli ihan yllättäen mieheni lempitäti. Parin viikon päästä olisi sitten hautajaiset :(



Positiivista on kuitenkin, että tänään on PERJANTAI ja viikonloppu edessä! Pitäisköhän jatkaa siivousta, niin ois sekin sitten tehty... Mukavaa viikonloppua kaikille!



ariella 22+6

nyt ehdin vähän lukea pinoja ja kyllä on ikävää alkoholismi, kun sen kanssa on näinkin moni tekemisissä. Meilläkin sitä on suvussa riesana ja huolena. Onneksi vain yhdellä ihmisellä, mutta hirveää huolta silti. Meidän kuviossa on kovemmat huumeet vielä mukana alkoholin lisäksi. Viimeisin romahdus tapahtui kaksi viikkoa sitten. Oli ilmeisesti koittanut lopettaa omatoimisesti korvauslääkityksen ja eihän siitä mitään tullut. Nyt on ilmeisesti pääsemässä 6 viikon katkaisuun, mutta itse suhtaudun valitettavan pessimistisesti. Toivottavasti apua kuitenkin löytyisi vaikka se aika mahdottomalta tuntuu. Täälläkään ei itkut eikä puheet auta:(



nyt pitää mennä. Piti vaan tulla jakamaan tämäkin kokemus.



Beijaflor