Opettajien joukkopako on käynnistynyt.
Kunnassamme on ollut useita aineenopettajan paikkoja auki viimeisen parin vuoden aikana. Yhteenkään ei olla saatu pätevää hakijaa. Hommiin on onneksi saatu edes vähän asioista perillä olevia ihmisiä aina muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Töistä on lähtenyt useampi pätevä opettaja muualle. Sillä kykyprofiililla, jolla valmistuu esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi, pääsee paremmille palkoille muissa töissä. Samalla pääsee eroon vittuilevista teineistä ja heidän hankalista huoltajistaan.
Työnkuva on paisunut viimeisen kymmenen vuoden aikana aivan tolkuttomasti. Lisää palkkaa tai pakollisten työtehtävien vähentämistä ei ole saatu. Opetustuntien määrät ovat pysyneet samana, vaikka pakollisia virkatehtäviä on jatkuvasti lisää ja lisää.
Opettajille tosiaan maksetaan palkkaa vain oppitunneista ja muutamasta muusta työnantajan määräämästä tunnista viikkoa kohti. Loput työstä, jota voi olla miten paljon tahansa tehdään omalla ajalla. Esimerkiksi luokanvalvojalle maksetaan tunti viikossa luokanvalvojan tehtävistä. Hankalan ryhmän kanssa voi kulua kymmenen tuntia viikossa kaikkeen säätämiseen. Rehtori voi kuitenkin määrätä opettajan tekemään loput luokanvalvojan tehtävät, koska ne ovat virkatehtäviä. Palkan saat silti vain tunnista.
Opetushallitus tuottaa opettajille jatkuvalla syötöllä uusia työtehtäviä, joista ei mitään korvausta tipu. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelmat on uudistettu vain muutaman vuoden välein. Opettaja reppanat joutuvat joka kerta tekemään oppituntien materiaalit uusiksi (valmista käyttökelpoista materiaalia on lähinnä alakouluun). Oppituntien ja tehtäväpakettien valmistelusta saatava korvaus kuuluu oppitunnin pitämisestä tulevaan korvaukseen. Tuplaantunut suunnittelutyön määrä ei näy palkassa mitenkään, koska palkan perusteena ovat vain oppitunnit. Yläkoulun puolella opettajien pitäisi nyt räätälöidä uusiin päättöarvioinnin kriteereihin sopivat suoritukset. Siinä on aivan valtava työ.
Kommentit (313)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun poikien vessaa joutuu nykyään vahtimaan ihan tosissaan. Muuten siellä pissitään seinille ja kakitaan lavuaariin!
Ai teilläkin on tätä? Onko tää joku haaste vai onko nämä oikeasti jo niin sairaita? Meillä on jouduttu lukitsemaan osa vessoista.
Ja ihan aiheeseen. Ei löydy enää pääkaupunkiseudulla päteviä hakijoita varsinkaan yläkouluun. Korona ei ole yhtään tilannetta helpottanut. Itsekin etsin sopivaa etätyötä. Ei vaan jaksa.MITÄ HITTOA? 90 luvula kun kävin koulussa oltiin vielä ihmisiksi eikä tuollaisia eläimiä? Vai onkohan kyse insinöörien tekosista?
Sinun äidinkielesi ei ole suomi, eihän? Suomeksi sanotaan "kun kävin koulua". Se tarkoittaa, että sinä olit koululainen, olit oppilaana jossakin koulussa. Jos koululainen huomaa kotona, että on unohtanut oppikirjan kouluun, hän sanoisi: "kävin koululla hakemassa kirjan". Muuten monissa tilanteissa käytetään sijamuotoa nimeltä inessiiv. Siis sanotaan "kävin kaupassa", "kävin postissa" tai "kävin pankissa". (Mies on kaupassa. Mies käy kaupassa=menee kauppaan ja pois sieltä) Jos sijamuoto on adessiivi (pihalla, Tampereella), sanotaan "Mies kävi pihalla", "Mies kävi Tampereella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun poikien vessaa joutuu nykyään vahtimaan ihan tosissaan. Muuten siellä pissitään seinille ja kakitaan lavuaariin!
Ai teilläkin on tätä? Onko tää joku haaste vai onko nämä oikeasti jo niin sairaita? Meillä on jouduttu lukitsemaan osa vessoista.
Ja ihan aiheeseen. Ei löydy enää pääkaupunkiseudulla päteviä hakijoita varsinkaan yläkouluun. Korona ei ole yhtään tilannetta helpottanut. Itsekin etsin sopivaa etätyötä. Ei vaan jaksa.MITÄ HITTOA? 90 luvula kun kävin koulussa oltiin vielä ihmisiksi eikä tuollaisia eläimiä? Vai onkohan kyse insinöörien tekosista?
Sinun äidinkielesi ei ole suomi, eihän? Suomeksi sanotaan "kun kävin koulua". Se tarkoittaa, että sinä olit koululainen, olit oppilaana jossakin koulussa. Jos koululainen huomaa kotona, että on unohtanut oppikirjan kouluun, hän sanoisi: "kävin koululla hakemassa kirjan". Muuten monissa tilanteissa käytetään sijamuotoa nimeltä inessiiv. Siis sanotaan "kävin kaupassa", "kävin postissa" tai "kävin pankissa". (Mies on kaupassa. Mies käy kaupassa=menee kauppaan ja pois sieltä) Jos sijamuoto on adessiivi (pihalla, Tampereella), sanotaan "Mies kävi pihalla", "Mies kävi Tampereella".
Mitä näsäviisas nillittää? Tärkein eli viesti tuli perille! T. äidinkelen opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.478579
https://yle.fi/uutiset/3-12231533
Mitäs tehdään, kun kukaan ei enää meinaa suostua matemaattisten aineiden opettajaksi.
Käsittääkseni nuo matematematiikan ja fysiikan opinnot yliopistossa on ihan hiton vaikeita. Ne, jotka niistä suoriutuvat, ovat sellaisia, joille maksetaan yrityselämän puolella ihan kelpo korvauksia. Mietin, pitäisikö opettajan opinnot eriyttää helpommaksi kokonaisuudeksi? Tietenkin sen opettajan pitää osata reilusti enemmän kuin mitä hän joutuu opettamaan, mutta käsittääkseni nuo yli-opisto-opinnot ovat todella korkealentoisia monelta osin. Eikö riittävän osaamisen opettajan työhön saisi vähemmälläkin hiostuksella?
Koska nykyiset pätevät opettajat ovat sen tutkintonsa otsa hiessä puurtaneet, tämä kevyempi tutkinto pitäisi tietenkin huomioida myös palkassa. Voisiko tässä olla luokkia samaan tapaan kuin ajokorteissa tai sähköpätevyyksissä? Kevyemmällä pätevyydellä olisi pätevä opettamaan yläkoulussa ja lukion lyhyttä matematiikkaa, raskaammalla lukion pitkää matematiikkaa? Olisihan se parempi, että lukion lyhyttä ja yläkoulun matematiikkaa opettaisi edes B-pätevyyden ope sen sijaan että siinä olisi joku vielä enemmän epäpätevä? Ja sille, joka on sen laajemman pätevyyden ahkeroinut, olisi palkitsevampaa kun saisi keskittyä opettamaan niitä lahjakkaita ja motivoituneita pitkän matematiikan puurtajia.
Kokemusta on 90-luvulta. Silloin mat/fys opiskelupaikan oli saanut ne, joilla oli lukiosta pitkä matematiikka ja fysiikka kiitettäviä + m tai l kirjoitettuina. Ensimmäisenä vuonna näistä matematiikan pääaineopiskelijoista lopetti 60%, koska kurssit olivat niin haasteellisia. (Useita kirjoja pelkkiä kaavoja ja lausekkeita täytyi osata pilkuntarkasti ulkoa ja sen lisäksi vielä soveltaa tenteissä.) En tiedä toista alaa, jossa opiskelupaikasta luopuneita olisi ollut näin paljon. Toisena vuonna eräällä kurssilla oli pää- ja sivuaineopiskelijoita n. 70, joista 2 pääsi kurssin läpi ensiyrittämällä. Sitten täytyi vielä saada ryhmähaastattelun kautta mahdollisuus erillisiin opettajaopintoihin. Niin, voi tosiaan kysyä, miksi ihmiset ryhtyvät työhön, jossa pahimmillaan on 30 oppilasta asperger, autismi, adhd, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, kännykkäriippuvuus kombolla ja kesät työttömänä, koska kunta haluaa säästää. Soitella kuraattoreille, psykologeille, vanhemmille, terkkarille, opolle, lastensuojeluun ja poliisille. Sitäkö varten opiskeli ja tentti ne kaikki kurssit?
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.
Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Menkää seuraamaan opetusta tai vielä parempi, opettamaan kouluun ja tiedätte, miten leppoista ja helppoa työtä se on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Luulenpa, että ne jotka eniten opettajia aina haukkuvat, ovat samoja, joiden lapset ovat hirviöitä koulussa. Onneksi kouluissa on monia mukavia oppilaita, joilla on myös mukavat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Noin sadannen kerran: peruspalkka ei ole kokonaispalkka. Luokanopettajien keskipalkka on yli 3500 euroa kuussa. Aineenopettajien yli 4000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Eri: pitäisikö vielä kaiken lisäksi palkka olla huono?! Ei se ole kyllä erityisen hyväkään varsinkaan vaka- ja luokanopettajilla. Kuka haluaa ottaa kuraa silmilleen entistä enemmän, jos pakkkoja ei edes nostettaisi?! Sopimukset ovat menneet umpeen kunta-alalla eli opettajilla ja hoitajilla. On iso vääntö, miten palkankorotukset toteutetaan! Työnantajien mielestä koskaan ei ole hyvä hetki palkkoja korottaa. Työpanos halutaan eikä työolosuhteita paranneta, päinvastoin, ja pitäisi vaan hiljaa tyytyä. Ei tyydytä. Kikyt ja lomarahan leikkaukset on liian tuoreessa muistissa.
Mulla kolmen aineen pätevyys, kaksi maisteria ja nyt aikuisopetuksen puolella, missä kyllä viihdyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Noin sadannen kerran: peruspalkka ei ole kokonaispalkka. Luokanopettajien keskipalkka on yli 3500 euroa kuussa. Aineenopettajien yli 4000 euroa.
Älä viitsi jauhaa. Vastavalmistuneilla, joilla ei ikälisiä eikä ylitunteja, on paljon pienempi kuin tuo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Noin sadannen kerran: peruspalkka ei ole kokonaispalkka. Luokanopettajien keskipalkka on yli 3500 euroa kuussa. Aineenopettajien yli 4000 euroa.
Älä viitsi jauhaa. Vastavalmistuneilla, joilla ei ikälisiä eikä ylitunteja, on paljon pienempi kuin tuo!
Onko tämä ketju siis vastavalmistuneiden valitusketju? Jos vastavalmistuneiden palkka on paljon huonompi, vastaavasti kokeneempien palkkojen täytyy olla huomattavan paljon yli mediaanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Noin sadannen kerran: peruspalkka ei ole kokonaispalkka. Luokanopettajien keskipalkka on yli 3500 euroa kuussa. Aineenopettajien yli 4000 euroa.
En nyt ymmärrä kommenttisi pointtia. Johan sanoin jo tuohon aiempaan, ettei palkka ole huono.
Sitä paitsi halusin kuulla vastauksia niiltä, jotka nimenomaan asiasta oikeasti tietävät. En mitään kyseenalaisia tilastoja netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Eri: pitäisikö vielä kaiken lisäksi palkka olla huono?! Ei se ole kyllä erityisen hyväkään varsinkaan vaka- ja luokanopettajilla. Kuka haluaa ottaa kuraa silmilleen entistä enemmän, jos pakkkoja ei edes nostettaisi?! Sopimukset ovat menneet umpeen kunta-alalla eli opettajilla ja hoitajilla. On iso vääntö, miten palkankorotukset toteutetaan! Työnantajien mielestä koskaan ei ole hyvä hetki palkkoja korottaa. Työpanos halutaan eikä työolosuhteita paranneta, päinvastoin, ja pitäisi vaan hiljaa tyytyä. Ei tyydytä. Kikyt ja lomarahan leikkaukset on liian tuoreessa muistissa.
Suomessa vakaopettajien palkkojen ero muihin opettajiin on paljon suurempi kuin muissa sivistysmaissa. Palkankorotuksia ei kuitenkaan haluta kohdentaa heille, mikä on opettajien oman edunvalvonnankin aiheuttamaa.
Siinä missä opettajien viroista kilpailee edelleen runsaasti päteviä hakijoita varhaiskasvatuksessa on päinvastoin. Virkoihin ei ole usein yhtään pätevää hakijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Eri: pitäisikö vielä kaiken lisäksi palkka olla huono?! Ei se ole kyllä erityisen hyväkään varsinkaan vaka- ja luokanopettajilla. Kuka haluaa ottaa kuraa silmilleen entistä enemmän, jos pakkkoja ei edes nostettaisi?! Sopimukset ovat menneet umpeen kunta-alalla eli opettajilla ja hoitajilla. On iso vääntö, miten palkankorotukset toteutetaan! Työnantajien mielestä koskaan ei ole hyvä hetki palkkoja korottaa. Työpanos halutaan eikä työolosuhteita paranneta, päinvastoin, ja pitäisi vaan hiljaa tyytyä. Ei tyydytä. Kikyt ja lomarahan leikkaukset on liian tuoreessa muistissa.
Olenko minä muka jossain sanonut, että pitäisi olla huono?! En ole.
Täällähän on jatkuva valitus opettajien palkasta. Jo aloituksessa valitettiin, että maksetaan vain oppitunneista ja omalla ajalla muka joutuu kaiken muun tekemään. Mutta eihän se palkka näytä olevan mitenkään niin huono, että siitä olisi syytä pahemmin valittaa.
Opettajan homman alle niputetaan aika monen moista. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa alueet ovat eriytyneet. Hyvillä alueille oppilaat ovat hyvistä perheistä ja voi keskittyä opettamiseen. Huonolla alueilla taas homma on melko kaoottista.
Itse opetan pääkaupunkiseudulla hyvän alueen lukiossa. Lukiossa vaikuttaa toki lukioonpääsy alin keskiarvo. Meidän lukiossa myös tuo sisäänpääsykeskiarvo on kohtuu korkea.
Työssä voi keskittyä opettamiseen. Oppilaat ja kollegat ovat mukavia. Vanhemmilta ei käytännössä tule juuri viestejä ollenkaan. Jos tulee niin kyse on käytännönasioita, joskus harvakseltaa tulee kiitosta.
Kun alkaa olla palveluslisiä alla, niin keksimäärinen kuukausinpalkka lomarahoineen ja kaikkine erineen keksimäärin on n 5000 eur/kk.
Lomaa on vuodessa 13 viikkoa ja olen aina pitänyt lomat täysin lomana muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Työpäivät ovat suht lyhyitä. Koe- ja projektiviikkojen vuoksi tulee normikurssimäärällä 20-25 ekstra vapaapäivää vuoteen. Sitten on päättäjäis- ja muuta päivää jossa vaan on juhlia tms muuta teema jne juttua.
Pitkällä kokemuksella voin sanoa miehillä homma on leppoista ja helppoa. Työt hoituu kyllä ihan virka-aikana ja sittenkin aikaa jää. Naiskollegat valittavat työn paljoutta ja raskautta.
Tuntimäärät on kaikkilla liki samat. Sitten tuntien ulkopuolisiin hommiin kuuluu tuntien valmistelut ja kokeen tekemiset ja koujaukset. Järjenkäytöllä ne menee nopeesti ja kokemuksen kartuttua tuntien valmisteluun ei paljoa aikaa mene. Viime vuosina ryhmäkoot ovat kasvaneet ja koeniput paksuuntuneet. mutta sitten voi lyhentää kokeita, laittaa automaattisesti korjaantuvaa monivalintaa jne.
Hyvässä koulussa, hyvällä alueella työ on siis varsin rentoa ja leppoisaa. Sitten järkeä käyttämällä se tuntien ulkopuolinen työmäärä on hyvin vähäistä.
Mutta sitten huonoilla alueilla työ on kuormittavaa käytöshäiriöistä oppilaiden vuoksi. Niitä asioita ja oppilaiden asioita voidaan joutua hoitelemaan paljonkin.
Oman lisänsä tuo, että ikäluokat pienenevät. Käytännössä maakuntien kuolevien koulujen saattohoidossa sitten lopussa yhden open pitää opettaa montaa ainetta. Ja maalla jäljelle jääneet ihmiset ovat vähän omanlaisia kuten heidän lapsensakin.
Opettajapula on sitten hyvin aineesta riippuvaa. Esim biologian-, kuvis ja historian opeista on ollut aina ylitarjotaa. Matemaattisten aineiden etenkin kemian opeista tuntuu olevan paheneva pula. Matemaatisten aineiden opettajaksikoulutuskiintiöitä ei ole saatu täyteen joka paikassa. Sitten esim it-ala on ohjelmointitaitoisella vaihtoehto, jossa liksa nousee jopa 10 000 euron paremmalle puolelle varsin nopeasti. Tämä palkannousu it-alalla on uusi ilmiö. Monien opettajien on vaikea paeta muille aloille, jos ja kun mitään osaamista ja kokemuksta ei ole millä työllistyisi järjellisellä palkkatasolla.
Opettajan ei kannata juuri ylitöitä tehdä. Ylitunneista on "alityökorvaus" ja veroprogressia vie sitten lopunkin järjen ylitöistä.
Oma lapseni, jolla on sekä luokanopettajan että lukion opettajan pätevyys, on ollut sekä alakoulussa että lukiossa opettajana, mutta viime vuonna vaihtoi pois vakituisen virkansa lukiosta yksityiseen firmaan työntekijäksi. Ei tarvitse iltoja tehdä töitä, saa kunnon palkan ja paljon vähemmän töitä. Henkisesti paljon helpompaa. Jaksaa harrastaa ja olla omien lastensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.
Sitä ei lasketa tuntipalkkana mutta voin yrittää: luokanopettajan minimiopetusvelvollisuus on 24h viikossa, eli voidaan laskea että noin 100h kuukaudessa. Tämän lisäksi on 3h viikossa ns. ys-aikaa, eli kuukauteen tulee noin 112h opetusta plus ys-aika. Tuntien valmisteluun ja jälkityöhön (kokeiden yms korjaus) menee noin 30h per oppitunti, eli 12h viikossa, eli 48h kukaudessa.
Yhteensä työtä kuukaudessa (karkeasti) 160h.Peruspalkka luokanopettajalla 2770€/kk, nousee viiden vuoden välein 5% ikälisinä, max. 20% kun ollut 20 vuotta alalla.
Palkaksi jää 17,3€ tunnissa ilman ikälisiä. Ja 20,7€ maksimi ikälisillä.
Eihän tuo ole ollenkaan huono palkka.
Noin sadannen kerran: peruspalkka ei ole kokonaispalkka. Luokanopettajien keskipalkka on yli 3500 euroa kuussa. Aineenopettajien yli 4000 euroa.
En nyt ymmärrä kommenttisi pointtia. Johan sanoin jo tuohon aiempaan, ettei palkka ole huono.
Sitä paitsi halusin kuulla vastauksia niiltä, jotka nimenomaan asiasta oikeasti tietävät. En mitään kyseenalaisia tilastoja netistä.
Haluatko mammojen nettihuutelutietoja, et tutkittua palkatietoa? Onko hassumpaa kuultu.
Vinkki: luotettavaa tietoa on nimenomaan ne palkkatilastot. Ne perustuvat todellisiin palkkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Kouluunkin on tullut markkinaliberalismin puhe, että oppilaat ja vanhempansa ovat asiakkaita, joiden yksilölliset toiveet on toteutettava. Se ei ole helppoa eikä mahdollista, kun aineenopettajalla voi olla 100-200 oppilasta opetettavana lukuvuoden aikana. Kaiken maailman tukipapareiden täyttäminen ja palaverointi vaan lisääntyy koko ajan. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsee yhä useampi. Jokin on mennyt perustavanlaatuisesti pieleen, kun ns, tavallinen oppilas on jo harvinaisuus!!
Opettaja-tuttava kertoi, että tässä lähivuosina hänellä oli ryhmä, jossa vain yhdellä ei ollut mitään diagnoosia tai erityisen tuen tarvetta.
Itselläni oli puolestaan kerran sijaisuutta hoitaessani kolme luokkaa samanaikaisesti, koska eivät saaneet lisäsijaisia tarpeeksi nopeasti. Kolme klo 9-16 päivää meni tuplaryhmillä ja yksi lyhyempi päivä kolmen ryhmän. Noin puolella oli jotain erityishuomioitavaa opiskelunsa kanssa.
Ainoa keino on lanseerata joka keväiset valtakunnalliset kokeet, joiden tuloksesta päätetään saako jatkaa seuraavalle luokalle vai ei. Aineena äidinkieli ja testataan lukemisen ymmärtäminen ja peruskirjoitustaito.
Koulujärjestelmä ei kestä sitä että oppilailla on liian isot erot äidinkielen taidoissa: jos esim. 10v lapsella on kolmivuotiaan kielitaito, hänellä ei ole mitään edellytyksiä opiskella kolmosluokalla, ei minkään tukitoimen kanssa.
Nyt kaikki pääsee etenemään olipa taidot millaiset hyvänsä, ja pohja romahtaa jo alakoulun alussa, kun ei ole edellytyksiä vielä oppia.