Sain vakituisen työpaikan heti valmistuttuani, kysyttävää?
Olen siis 21-vuotias AMK:sta valmistunut IT-tradenomi ja sain vakituisen työpaikan heti valmistuttuani ("työttyömiä päiviä" valmistumisen ja ensimmäisen työpäivän välillä 0).
Sain paikan ensimmäisellä hakemuksella - hakemuksen jätettyäni minut pyydettii haastatteluun 2 päivää myöhemmin ja haastattelun jälkeen minulle soitettiin kahden päivän päästä että sain paikan. Muita hakijoita yritykseen oli 36 kappaletta, joista minun lisäkseni otettiin 3.
Yritys jossa olen nyt töissä työllistää 600+ henkilöä Suomessa ja muutama tuhatta ulkomailla.
Kysyttävää (lähinnä paikan hakemisesta ja sinne pääsemisestä)?
Kommentit (31)
Paikalleen ei kannata jäädä ja huoahtaa että mulla on vakinainen paikka. Palkkatulo kun on taattu ainoastaan yt-neuvottelujen ja irtisanomisajan verran eteenpäin. Itsellä tämä aika on noin 6,5 kk juuri aloittaneella vajaa kuukausi.
IT-ala on ehkä Suomen ikärasistisin ala. Eräs hyvä ystäväni haki töitä. Koulutus kohdillaan, hyvä työkokemus ja ikääkin oli 37. Oli todella vaikea saada työpaikkaan. Sitten eräs toinen ystävä (nämä eivät tunne toisiaan) kommentoi kertomustani, että johtuu iästä. Hän työskenteli rekrytointiyrityksessä ja lähes poikkeuksetta it-firmat ei halua yli 35-vuotiaita kuin johtotehtäviin. Se sanottin suoraan rekry-yritykselle, mutta rekry-yritys ei tietenkään sano sitä hakijoille. Ne hakemuset vaan laitetaan heti mappiin ö. Kysymys ei todellakaan ole mistään palkkajutuista, koska monesti vaikka 40-vuotias ei pyydä sen enempää kuin 30-vuotias.
32-vuotiaalle, esimiehenä it-alalla, työskentelevälle veljelleni päivittelin tätä ja tuopa puolusti käytäntöä. Sanoi, että "ei nelikymppiset enää opi ja on liian vanhanaikaisia". Suutuin kyllä ja sanoin, että katsotaas, kun herra on 40 ja hänet pitää potkia ulos, kun on ikäloppu. Ja kokeeko itsensä sitten niin pirun huonoksi ja kyvyttömäksi? Kokeeko, että hänen työkokemuksensa ja osaamisensa ei ole enää mitään?
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:15"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:03"]
Ap, elämä saattaa (ei välttämättä) opettaa myös sinua. Tiedätkö, minäkin sain heti valmistuttuani tai oikeastaan jo graduvaiheessa vakityön omalta alalta. Siellä vierähtikin mukavat kahdeksan vuotta ja lennosta seuraavassa paikassa seitsemän vuotta. Ja hups, olen nyt työtön 39-vuotiaana. Ja töitä olen hakenut jo 7kk tehden kaikkeni. En halua latistaa sinua ja monilla nämä asiat menee loppuun asti hyvin, mutta et ole suojassa tältä paskalta, vaikka nyt töitä saitkin helposti. Tältä ei ole suojassa kukaan, ainakaan ne, jotka työskentelee yksityisellä.
[/quote]
En tiedä mitä "ignorant" on suomeksi, mutta olisi "ignoranttia" olettaa minkään minkään kestävän nykyään. Päätin jo pari vuotta sitten että jos jään työttömäksi valmistumisen jälkeen tai sitten jossain muussa välissä yli kuudeksi kuukaudeksi, niin muutan joko suosiolla Englantiin, Kanadaan tai Saksaan, tai sitten perustan oman yrityksen mikäli säästöni sellaisen sallii.
En lähde perustamaan yritystä ainakaan lainaa vasten, enkä näe siihen varsinaisesti mitään syytä. Ohjelmistoalalla työkalut ja muut ovat tietokoneita itseään lukuunottamatta usein ilmaisia tai halpoja.
En myöskään ala perustamaan mitään kituvaa innovaatio-yhdessäolo-kaikillaonkivaa-startuppia, vaan vaadin itseltäni sen että minulla on oltava valmis ja pohjia myöten suunniteltu tuote tai palvelu ennen kuin lähden yrittämään mitään.
Mutta toisena vaihtoehtona on tosiaan myös sitten muutto jonnekin, varmaan aika paljon todennäköisempi vaihtoehto. Bottom line tässä kuitenkin on se että en suostu työttömyyteen ja jos se vaatii maan vaihtoa niin olkoon sitten niin.
-ap
[/quote]
Ap, tässäkään asiassa elämä ei ole niin yksinkertaista. Tässä kypsässä 39-vuoden iässä pakkaa olemaan tuo perhe. Miehellä on onneksi työpaikka (pieni yritys), löytyy talo ja koira, ja kaksi kouluikäistä lasta. Lähteminen tuosta vaan on aika vaikeaa ja miehelle taas töitä ei ulkomailta löytyisi. Lisäksi kontolla on miehen dementoituva äiti (isä kuollut), joka tarvii lähes päivittäistä apua ja mies on ainoa lapsi. Asumme Pirkanmaalla, joten emme asu missään periferiassa vaan Tampereen keskustaan on 8km. Ja olen hakenut jopa pääkaupunkiseudulta töitä, jonne kulkisin sitten junalla päivittäin, mikä on oikeasti todella raskasta, koska työpäivät venyisi hurjan pitkiksi, kun on noita muitakin velvollisuuksia kuin työnteko.
Olisipa elämä tosiaan niin helppoa, että tuosta vaan "lähtisi" ulkomaille. Pitäisi ensin tietysti löytää se työpaikka, mutta ennen kaikkea ratkaisuun vaikuttaa paljon se, että minun ratkaisuni vaikuttavat niin monien muiden elämään.
Mutta sinä nuori ihminen, lähde ihmeessä, jos siltä alkaa tuntumaan. Minäkin lähtisin, jos olisin nuorempi ja puuttuisi nämä perhesiteet.
[/quote]
Ymmärrän kyllä jos on perhettä ja muuta, tilanne on tietenkin ihan eri silloin. Oletko itse ajatellut yrityksen perustamista työnhaun sijaan? Se voisi sopia sinun tilanteeseesi paremmin, olettaen että teillä on talous suht hyvällä mallilla. Tiedän kyllä kokonaisia ulkomaille muuttaneita perheitäkin, mutta en tiedä tarkemmin heidän muita siteitään Suomeen - ilmeisesti sekin kuitenkin on mahdollista.
En ole varmaan hirveän vakuuttava neuvomaan, mutta kehoittaisin pysymään pois noista yleisistä työnhakupalveluista kuten mol.fi ja monster. Sieltä hakevat töitä kaikki miljoona tossunkuluttajaa, joten on mahdotonta erottua joukosta vaikka hakemuksesi olisi printattu picasson maalauksen takapuolelle.
Sen sijaan ottaisin selvää niistä yrityksistä jotka eivät listaa työpaikkojaan tuollaisissa palveluissa, mutta listaavat avoimia paikkoja verkkosivuillaan. Niitä on paljon haastavampi löytää, mutta tuloskin on paljon parempaa.
Onnea sinulle :)
Vakituinen työpaikka ei tänä päivänä vielä tarkoita eläkevirkaa. En tiedä, mitä tuossa voisi toivoa... Että viihdyt työssäsi, urasi kehittyy sopivasti, henkilökohtainen elämä pysyy duunin kanssa balanssissa.
Kuten tuolla on maalailtu, sitä ei vielä tiedä mitä on tiedossa. Mutta jos perusteet on kunnossa niin jotenkin tämän elämän porskuttaa läpi.
Onko tässä oikeasti jotain ihmeellistä? Mulla oli oman alab vakituinen työpaikka (itsekin tradenomi) jo 2 vuotta ennen kuin valmistuin ja niin oli monella tutullakin ja se oli kokoaikainen heti kun opiskelut antoivat myöten eli noin vuosi ennen valmistumista. Ja sitä ennenkin olen ollut töissä jo alaikäisenä, en koskaan työttömänä ja aina vakituisessa (joskus toki opiskelun ohella osa-aikaisessa) työpaikassa.
Mikä näissä jutuissa on niin ihmeellistä että pitää hehkutella kuin jokin ruudinkeksijä? Mun lähipiirissä itsestäänselvyys.
Onnittelut!
Itse valmistuin vuosi sitten kokiksi. Ei tarvinnut olla työttömänä päivääkään,eikä edes hakea mihknkään. Firma jossa olin opiskeluaikana harjoittelussa palkkasi minut heti kun valmistuin,vakituinen työpaikka.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:33"]
IT-ala on ehkä Suomen ikärasistisin ala. Eräs hyvä ystäväni haki töitä. Koulutus kohdillaan, hyvä työkokemus ja ikääkin oli 37. Oli todella vaikea saada työpaikkaan. Sitten eräs toinen ystävä (nämä eivät tunne toisiaan) kommentoi kertomustani, että johtuu iästä. Hän työskenteli rekrytointiyrityksessä ja lähes poikkeuksetta it-firmat ei halua yli 35-vuotiaita kuin johtotehtäviin. Se sanottin suoraan rekry-yritykselle, mutta rekry-yritys ei tietenkään sano sitä hakijoille. Ne hakemuset vaan laitetaan heti mappiin ö. Kysymys ei todellakaan ole mistään palkkajutuista, koska monesti vaikka 40-vuotias ei pyydä sen enempää kuin 30-vuotias.
32-vuotiaalle, esimiehenä it-alalla, työskentelevälle veljelleni päivittelin tätä ja tuopa puolusti käytäntöä. Sanoi, että "ei nelikymppiset enää opi ja on liian vanhanaikaisia". Suutuin kyllä ja sanoin, että katsotaas, kun herra on 40 ja hänet pitää potkia ulos, kun on ikäloppu. Ja kokeeko itsensä sitten niin pirun huonoksi ja kyvyttömäksi? Kokeeko, että hänen työkokemuksensa ja osaamisensa ei ole enää mitään?
[/quote]
Isoin virhe on pyytää työnhaussa apua työvoimatoimistolta. Mitä olen näitä työnhaku- ja työttömyystarinoita kuullut niin työvoimatoimisto on viimeinen paikka joka haluaa auttaa löytämään töitä. Kaikki ne humpuukki koulutukset, makaronitaulu-CV:t ja muut ovat aivan järkyttävää roskaa.
Tuo ikäjuttu on kyllä aika surullista, sitä pitää melkein varmistaa paikkansa ylemmästä johodosta ennen tuota 40:tä ikävuotta, jotta voi edes vähän huokaista helpotuksesta.
Oma apu on paras apu töitä hakiessa.
-ap
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:37"]Onko tässä oikeasti jotain ihmeellistä? Mulla oli oman alab vakituinen työpaikka (itsekin tradenomi) jo 2 vuotta ennen kuin valmistuin ja niin oli monella tutullakin ja se oli kokoaikainen heti kun opiskelut antoivat myöten eli noin vuosi ennen valmistumista. Ja sitä ennenkin olen ollut töissä jo alaikäisenä, en koskaan työttömänä ja aina vakituisessa (joskus toki opiskelun ohella osa-aikaisessa) työpaikassa.
Mikä näissä jutuissa on niin ihmeellistä että pitää hehkutella kuin jokin ruudinkeksijä? Mun lähipiirissä itsestäänselvyys.
[/quote]
Jos olet yhtään ajantasalla niin vakkari työ on nykyään lottovoitto.
En ymmärrä miten jotkut voivat olla noin pihalla nyky suomen tilasta,varsinkin työpaikkojen osalta.
Minä myös. Olin opiskelujen aikana harjoittelussa firmassa, ja he totesivat ettei minua voi päästää pois. Kuvittelin saavani määräaikaisen, kun yksi työntekijä oli äitiysvapaalla, mutta vakituisen sopparin pomo sitten löi kouraan. Perjantaina opiskelupaikasta paperit kouraan, maanantaina töihin.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:33"]
IT-ala on ehkä Suomen ikärasistisin ala. Eräs hyvä ystäväni haki töitä. Koulutus kohdillaan, hyvä työkokemus ja ikääkin oli 37. Oli todella vaikea saada työpaikkaan. Sitten eräs toinen ystävä (nämä eivät tunne toisiaan) kommentoi kertomustani, että johtuu iästä. Hän työskenteli rekrytointiyrityksessä ja lähes poikkeuksetta it-firmat ei halua yli 35-vuotiaita kuin johtotehtäviin. Se sanottin suoraan rekry-yritykselle, mutta rekry-yritys ei tietenkään sano sitä hakijoille. Ne hakemuset vaan laitetaan heti mappiin ö. Kysymys ei todellakaan ole mistään palkkajutuista, koska monesti vaikka 40-vuotias ei pyydä sen enempää kuin 30-vuotias.
32-vuotiaalle, esimiehenä it-alalla, työskentelevälle veljelleni päivittelin tätä ja tuopa puolusti käytäntöä. Sanoi, että "ei nelikymppiset enää opi ja on liian vanhanaikaisia". Suutuin kyllä ja sanoin, että katsotaas, kun herra on 40 ja hänet pitää potkia ulos, kun on ikäloppu. Ja kokeeko itsensä sitten niin pirun huonoksi ja kyvyttömäksi? Kokeeko, että hänen työkokemuksensa ja osaamisensa ei ole enää mitään?
[/quote]
Juurikin tuttu 47 v sai It-alan työpaikan.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:19"]
Oliko paikka julkisessa haussa? Ihmettelen vain tuota hakijamäärää kun tilanne on mikä on. Onnittelut työpaikasta, harmi että kaikille ei niitä riitä.
[/quote]
Oli kyllä, mutta ei näissä paskoissa palveluissa kuten monster tai mol - niitä en lähde selaamaan vaikka mikä olisi. Olen melko vakuuttunut että jos vastaa mollissa olevaan ilmoitukseen niin joutuu suoraan jollekin yrityksen mustalle listalle :D itse tekisin varmaan niin, mielestäni sen verran roskapalveluita.
IT-alalla nuo työpaikkailmoitukset ovat yleensä täynnä kaikkea roskaa. Pitäisi olla 5+ vuoden kokemus 50 eri teknologiasta, alle 20v, vastavalmistunut ja yli neljäkymppisen elämänkatsomus. Lopetin itse noiden hakuperusteiden pelkäämisen ja lähinnä naureskelin niille samalla kun laitoin hakemusta menemään. Aika moni kuitenkin säikähtää ja jättää hakemuksen tekemättä kokonaan.